Donnerstag, 11. August 2011

Hautausmailla

Suomen matkalla piipahdettiin kotiseudulle katsomaan hautausmaita, mm. tätä vanhaa kappelia

jossa olin mustavalkokuvien aikaan  käynyt vanhempieni fiinien ruotsalaisvieraiden kanssa, itsekin muka niin fiininä että

Här hvila prosten J.J. Perden och dess maka. Hautaristi muistaakseni vuodelta 1844.

Uudella hautausmaalla on vanhempieni haudan lähellä hauta, jonka näkeminen aina vaan koskettaa ja muistuttaa tsunamista, joka sai kasvot, kun luin lehdestä tutun ihmisen menehtyneen.


12 Kommentare:

  1. Sirkesalojen koko perheen hauta pysäyttää vielä vuosien jälkeen, hyvin surullista.

    Tuttu perinne Sinulla eli vanhempien haudoilla käynti kuuluu asiaan kotiseudulla käydessä.

    AntwortenLöschen
  2. Kaunis tuo ylin kuva. Kannattaa klikata suuremmaksi ja ihailla sen rauhallista tunnelmaa.

    AntwortenLöschen
  3. Surullista. Elämä on joskus niin kauhean epäoikeudenmukaista.

    Mustavalkokuvasta tuli niin ihanan nostalginen fiilis.

    AntwortenLöschen
  4. Hautausmaat ovat yleensä viehättäviä paikkoja ja tykkään kierrellä niillä. Kotiseudulla käyn totta kai isovanhempieni haudoilla.

    Sirkesalojen perheen kohtalo tuo aina niin surullisen olon. Aina kun kuulen Aki Sirkesalon laulua radiosta, mietin tsunamin uhreja. :(

    AntwortenLöschen
  5. Hautausmaat kertovat niin paljon ja kuljen usein outojen paikkakuntien hautausmailla.

    AntwortenLöschen
  6. Sirkesalojen hauta koskettaa tosiaankin ja tuo mieleen sen kauhean tapahtuman.Entisen luokkatoverini perhe meni siinä myös,isää lukuunottamatta.
    Hieno mustavalkoinen kuva ja onhan pikku Allu siinä niin fiininä;D

    AntwortenLöschen
  7. Kaunis kirkko, ja hautausmaa.
    Sirkesalojen kohtalo itketti, ja antoi kasvot tragedialle. Kananlihalle menee iho, kun kuuntelee Aki Sirkesalon 'Leijailen' -kappaleen sanoja, jotka hän kirjoitti yhden Thaimaan reissujensa jälkeen ...

    "Aurinko maalaa mun ihoani
    Aallokko hyväilee hiuksiani

    Yksinäisen atollin
    löysin, sitä kävelin
    rantaan, jonka korallin
    sekaan heti sukelsin

    Meri on turkoosinsininen
    Hitaasti kellun ja nautiskelen

    Tuskin edes muistaisin
    mitä tänne pakenin
    Ajantajun kadotin
    Syvemmälle vajosin

    En ole yksin enkä yksinäinen
    On ympärilläni parvi monituhatpäinen
    kalojen, kauniiden, hiljaisten,
    suurien, pienien, värikkäiden

    Niitä tuijottelen
    ja pois tahdo en
    vaan leijailen

    ...vedenalaiseen valtakuntaan
    aallot minua kuljettaa

    Valtakuntaan vedenalaiseen
    leijailen, leijailen

    ....

    AntwortenLöschen
  8. Marjatta: kyllä siinä aina pysähtyy ja kauhulla katselee sitä neljän ihmisen kuolinpäivää
    Clarissa: olikin ihana tunnelma, kun oltiin lauantaiaamuna siellä vanhalla hautausmaalla
    Hippu: vanhoissa mustavalkoisissa kuvissa on sitä jotain
    Katja: minä en ole juuri Sirkesalon lauluja kuullut, mutta muistan hänet jo pikkupoikana
    Helena: niin mäkin tykkään katsella vieraitakin hautausmaita
    Yaelian: se on vähän niinkuin 11/9 ja Estonian uppoaminen, että muistaa tuollaisen kauhean tapahtuman
    MaaMaa: muistankin lukeneeni silloin tuosta laulusta, mutta en muistanut sen nimeä, kiitos vinkistä

    AntwortenLöschen
  9. Tsunami oli kauhea katastrofi, mutta en minä tiennyt kuka oli Sirkesalo. Sitten myöhemmin kuulin sen Mysteriet ja...

    Allu, en tiennytkään, että vanhempasi ovat jo poissa. Luopuminen...se on vaikeaa.

    Kotipitäjässä jos olen jouluna eli äidillä, siellä vaellamme äidin kanssa jouluyönä hautausmaalla kynttilämeren keskellä ja sitten tietty viemme isälle vielä yhden kynttilän lisää.

    AntwortenLöschen
  10. Leena: se Mysteriet onkin ihana kappale. Orporaukka olen, muistelen lämmöllä vanhempiani.
    Suomalaiset hautausmaat jouluaattona on mahtava näky. Täällähän viedään melkein aina hautausmaalle mennessä kynttilä. Appivanhempien haudalta varastettiin se lyhty, johon kynttilä laitettiin. Samoin sieltä varastettiin laventeli, jonka sinne kerran istutin.

    AntwortenLöschen
  11. Hienon näköinen kappeli. Vanhat rautaristit ja luonnonkivet ovat minusta parhaita hautakiviä. Ulkomailla käyn aina kävelemässä hautausmaalla, jos sellainen vastaan tulee. Suomessa tulee käytyä vain tarkoituksella, pikaisesti. Tunnelma on niin erilainen.

    AntwortenLöschen
  12. Susadim: kappeli on 1500-luvulta. Kas kun ne ei sitä ole purkaneet, kun muuten on kaikki vanhat kauniit puutalot purettu ja tilalle rakennettu sellaisia rumia laatikoita.

    AntwortenLöschen