Vanhasta kenkälaatikosta löytyi vanhoja negatiiveja ja ikivanha keltainen Kodakin pussi, jonka päälle isä oli kirjoittanut "Allun dioja". Ne olivat suurimmaksi osaksi ilman lasia pahvikehyksissä enkä oikein lamppua vastaan saanut edes selvää, mitä ne esittivät ja olin liian laiska etsimään kellarin perukoilta projektoria, joka ei sitten ehkä edes toimisi. Niinpä päätin viedä diat valokuvausliikkeeseen ja teetätin niistä paperikuvat.
Tällaista sieltä löytyi:
Hyvä idea! Kuvat näyttävät hienolta. Diojen katselussa aikanaan oli kyllä ihan oma tunnelmansa, nyt en enää edes muista, milloin viimeksi olen nähnyt dioja. 90-luvulla yliopistossa ainakin.
AntwortenLöschenAivan hurmaavia kuvia. Meillä ei ollut koskaan diaprojektoria, mutta muistan ne kärsimyksen tunnit kun mentiin tiettyyn kylään ja kyläily alkoi aina parin tunnin diaesityksellä perheen isän perusteellisen selityksen kera edellisestä lomastaan.
AntwortenLöschenHei - se on perjantai! Iloista viikonloppua!
Ihania kuvia ja mitä muistoja niihin sisältyykään.Pitäisi tehdä sama juttu omille diakuville.
AntwortenLöschenOioi! Löydön riemua lisännee se, ettet tainnut edes muistaa noiden diojen olemassaoloa.
AntwortenLöschenKatja: eipä ole tosiaan nähty dioja vuosikymmeniin
AntwortenLöschenHeljä: minäkin muistan ne diaillat tuttavien luona, kun amatöörit olivat ottaneet huonolla kameralla huonoja kuvia lomalta ja niitä oli pakko katsella. Yksi ja toinen taisi nukahtaa välillä.
Marjatta: meillä on vaikka millä mitalla diamakasiineja kellarin hyllyillä. Olen ajatellut katsoa ne läpi ja heittää huonot pois ja teetättää mielenkiintoisimmista DVD:n
Susadim: nimenomaan kivoja sen takia, että en muistanut niiden olemassaoloa lainkaan.
Valitettavasti laatu kärsi paljon, heijastettuna valkokankaalle värit olisivat varmaan paljon paremmat ja kuvat teräviä.
Mitä aarteita kenkälaatikosta löytyikään! Tuleeko vielä lisää?
AntwortenLöschenMinäkin muistan tuon kun oli pakko kohteliaisuudesta katsella diakuvia jossakin kyläpaikassa. Rainafilmit olivat sentään hiukan mielenkiintoisempia. Eipä silti, olen minä kiusannut vieraita ottamalla esille videokameran ja näyttämällä heille matkafilmejämme:)
Hyvänen aika! En ole tiennyt, että tuollaisista dioista voi teetättää kuvia! Äidillä on paljon vanhoja dioja, mutta projektori on rikki, joten ei ole voitu katsoa niitä. Lapsena diakuvien katselu valkoiselta seinältä oli minusta tosi jännää :D
AntwortenLöschenAarteita löysit! Kiva kun noista vanhoista dioista saa kehitettyä paperikuvat.Oli kiva katsella kuvia pikku Allusta;D
AntwortenLöschenUpeita kuvia! Mie sitten nähtävästi kuulun niihi vieraideni "kiduttajiin", sillä mulla on tsiljoona dioja. Vain pienen osan olen ehtinyt skannata (digitoida?), se on niin hidasta, värit häipyvät ja pitäis osata ja jaksaa korjata.
AntwortenLöschenClarissa: ei tule lisää, tuossa oli ne kaikki paitsi yksi oikein söpö pikku-Allusta vanhan hautausmaan portilla, mutta sen skannaaminen ei onnistu tarpeeksi hyvin. Joku aika sitten osui silmiin tuo sana "raina", niinhän sitä ennen koulussa sanottiin. Meidän hyvä ystävä, joka on Suomen hyvä ystävä, tuppasi ennen näyttämään kaitafilmejään Suomesta ja jossain puskassa liikahti yksi lehti, sen takana oli muka hirvi. Ne oli hirveitä iltoja, kun jouduttiin katselemaan.
AntwortenLöschenSauerkraut: varmaan kannattais laittaa kaikki DVD:lle, täällä ainakin valokuvausliikkeet tekee ja jotkut itsekin
Yaelian: minustakin ne on todellisia aarteita
Helena: mikä onni, että et innostunut näyttämään meille niitä :-)