Tällainen yllätyspalkinto tuli sekä Sennieltä , tällä kertaa Mainessa että MaaMaalta, tällä kertaa Sveitsissä.
Tunnustuksen saajan pitää:
1. Kiittää tunnustuksen antajaa.
2. Antaa tunnustus 8 blogille eteenpäin.
3. Ilmoittaa näille asiasta.
4. Kertoa 8 satunnaista asiaa itsestään.
1. En tykkää portaista ja menen niissä niin varovaisesti, että mies pilkkaa.
2. Aloitin kahvin juomisen vasta kolmekymppisenä.
3. Olin tyttökaverini kanssa piilossa USA:n armeijan Heidelbergin headquartersin puutarhassa ja vartiota pitävät sotilaat eivät huomanneet meitä, vaikka kävelivät ihan vierestä.
4. Äitini syntyi saunassa ja luuli pienenä lasten tulevan saunasta ja kävi aina silloin tällöin kurkkimassa, löytyykö lauteiden alta vauvoja.
5. Omistan sellon, mutta en osaa soittaa sitä.
6. Pidän vuodenajoista enkä haluaisia asua maassa, jossa ei ole neljää vuodenaikaa.
7. Käytän enemmän lankapuhelinta kuin kännykkää.
8. Olen edelleen yhteydessä kouluaikaiseen kirjeenvaihtotoveriini.
Tunnustuksen antajia on helppo kiittää, thanks Sennie, merci MaaMaa, mutta mistäs keksisin kahdeksan blogia, jotka eivät ole vielä saaneet näitä tunnustuksia. Jos olen jonkun lempiblogini unohtanut, ottakoon sen kirjoittaja tästä tunnustuksen. Sen ansaitsee jokainen blogi, jossa kommentoin.
Yaelian appelsiinipuun alta (tackar och bockar) lähetti ruusuisen tunnustuksen, jossa pyydetään kertomaan
1. Lempiruoka: alakoulussa se oli ruismarjapuuro ja Saarioisten maksalaatikko, mutta nyt ehkä enemmänkin kaikenlainen salaatti ja kala.
2. Lempimakeinen: varmaan koko blogistania tietää, että rakastan salmiakkisuklaata. . Blogiystävä Clarissa jopa muisti minua sairaalassa ollessani salmiakkisuklaalla, kiitos vielä kerran, en unohda sitä koskaan, se pelasti unettoman yön.
3. Lempilukeminen: olen alkanut pitämään mm. elämäkerroista, varmaan tämä on vanhuutta.
5. Lempileffa: vaikea valita, mutta Kuolleitten runoilijoiden seura on yksi niistä mieleenjäävimmistä.
Ihana Clarissa, itse olisin liikuttunut varmaan kyyneliin jos minua olisi noin muistettu. Hassu sun àiti....vauvoja lauteiden alta, hihihih!
AntwortenLöschenNauratti tuo 4. kohta,jossa äitisi etsi vauvoja saunasta;D
AntwortenLöschenJa todellakin ihana Clarissa kun muisti sinua sairaalassa ollessa:)
Sinun lempiruokasi lapsena (maksalaatikko)oli taas yksi minun inhokeistani.. Ja tuo sohvannurkka näyttääkin just sellaiselta paikalta,missä on kiva tehdä käsitöitä!
Siinäpä on pikkutytölle ollut etsimistä, kun saunan lauteiden alta vauvoja on etsinyt.
AntwortenLöschenParanemisesikin varmasti edityi Clarissan antamista makeisista. Hienoa.
Maksalaatikko ei ikinä ole ollut lempiruokaani. Minä tykkäsin lapsena mykykeitosta, eli herkkukeitosta. Siinä oli jauho-rusinapullia. Äitini keitteli sitä joskus.
1. Meillä 6vee nauraa, kun menen portaissa hitaammin kuin hän.
AntwortenLöschen2. Aloitin kahvin juomisen jo lapsena:O
5. Suosittelen hyvää sellonopettajaa. Ehdit vielä oppia.
7. Käytän enemmän kännykkää kuin lankapuhelinta.
8. Olen edelleen yhteydessä kouluaikaiseen kirjeenvaihtotoveriini.
Lempijutuista: Maksalaatikko oli lapsena myös minun "lempiruokaani", koska paras tyttökaverini piti siitä ja meidän piti olla samanlaisia joka asiassa:))
Makeinen: Liikutuin kauniista kiitoksestasi. Auttaisiko sama suklaa meidän tyttöä, hän raukka ei pääse oikein minnekään just nyt, kun jalka on leikattu ja korjattu ruuvilla. (Lainataan Siraa: Kompastelu voepi esteä koatumisen.)
Ciacy: ennen maaseudulla sauna oli se paikka, jossa oli lämmintä vettä ja hyvin usein synnytykset oli saunassa, ei tietenkään kovassa löylyssä. Kun äidin kaksi pikkusisko löytyi saunasta, niin pitihän siellä olla joku pesä, mistä niitä vauvoja tuli.
AntwortenLöschenYaelian: et taida olla yksin maksalaatikon inhoojien joukossa, mutta minä tykkään
Sira: meillä oli sellaista karmeeta limppikeittoa, jota vihasin yli kaiken
Clarissa: kuule niin hyvää sellon opettajaa ei ole, että osaisi minua opettaa. Naapuri on sellonsoiton ope ja soittaakin nyt minun instrumentilla ja häätää tupajumin toukat.
No voi sitä teidän tyttöä! Löytyisköhän täältä jotain erikoista, mistä hän pitäis?
Kivoja juttuja keksit :)
AntwortenLöschenMäkin olen varovainen portaissa; erityisesti alasmeno on jyrkissä portaissa keskittymistä vaativaa - liian monta 'ohi-astumis' -tarinaa olen kuullut joissa on sattunut tosi pahasti ... kuten sinulla..
Meidän tyttö taitaa eniten pitää siitä myötätunnosta, jota sinä myös "ruuvattuna" pystyt osoittamaan:)
AntwortenLöschenMinäkin olen syntynyt saunassa, ei maalta aina kerennyt mihinkään sairaalaan lähtemään..
AntwortenLöschenSolttupoikiako te siellä armeijan puutarhassa olitte jahtaamassa?
MaaMaa: <3
AntwortenLöschenClarissa: myötätuntoa riittää kyllä vaikka muille jakaa
Sirokko: Saunahan oli tosiaan maalla ihan normaali synnytyspaikka. Ei silloin ollut autoja ja puhelimia joka huushollissa ja sairaala kaukana. No ilmeisesti solttupoikia. Asuttiin siinä opiskeluaikaan amerikkalaisten upseeriperheitten ullakolla ns. maiden roomissa eli kotiapulaisen huoneessa, kun siellä sai asua ilmaiseksi tai siis piti vaan silloin tällöin olla babysitterinä. Kerran vaan ajateltiin kokeilla, miten tarkkasilmäisiä ne vartijat on. Jälkikäteen tajuttiin, että se taisi olla aika riskantti juttu.
Hauskoja, mutta ehdottomasti tarvitaan lisää infoa #3 paljastukseen ;-)
AntwortenLöschenVielen Dank fürs Mitleid :-) Meinasin ensin toivoa saksalaisia sämpylöitä ja kirsikkahilloa, mutta sämpylät ehtisivät kuivua matkalla ;-)
AntwortenLöschenT. J
J: Saksan posti kulkee hevoskyydillä ja soutuveneellä joten sämpylät olisi kyllä korppua. Ehkä kannattais lähettää suoraan Brandt Zwieback. :-)
AntwortenLöschen