Jonkun verran oli jo syksyn värejä luonnossa. Tämä kuva on minun lempparivaellukselta.
Kiipesimme ylös alppimajaan (nuoli)
ja söimme Speckknödelsuppen (pekonilimppisoppako se on suomeksi?), joka kuuluu alppimajojen perinneruokiin.
Yhtenä päivänä ajoimme autolla serpentiinitietä ylös korkealle vuorelle katsomaan Dolomiittien tärkeintä nähtävyyttä eli Drei Zinnen-vuoria. Kollaasin vasemmassa nurkassa näkyy huiput ihanteellisessa valaistuksessa, otin sen kuvan seinäjulisteesta. Oikealla on kuva meidän käynniltä, pilviä oli niin, ettei vuoria juuri näkynyt. Mutta matkalla sinne löytyi rinteestä iso joukko sinisiä Enzian-kukkia (Gentiana clusii), niidenkään suomalaista nimeä en tunne. Ne kasvoivat kamalan jyrkässä rinteessä ja melkein jätin kuvaamatta, kun pelkäsin putoavani ja se olisi sitten ollutkin aika menoa.
Totesin taas kerran, että olen varmaan ollut edellisessä elämässäni tuollainen vuoristovuohi, sillä jos saan valita, otanko palmurannan ja meren vai patikoinnin vuorilla, valitsen vuoret.
Tulen sun kaveriksi tuonne vuoristovuohien laumaan. Päätit kertomuksesi juuri kuten minäkin ajattelin kun noita kuvia katselin. Palmut jäävät auttamatta kakkoseksi.
AntwortenLöschenTietenkin piti ottaa selvää, mikä tuo söpö kukka on. Euroopan Unionin virallisen lehden mukaan se on katkero (Gentiana clusii),ainutlaatuisista kasveista Puolan vuoristoalueella oli siinä puhe. Että näin ☺.!
LöschenTiesin, että suhun voi luottaa ja selvität vaikka botanikan.☺ Katkero on omituinen nimi tai siis pidän sitä drinkin aineena, mutta ehkä tuonkin juuret on kitkeriä.
LöschenUpeita taiteellisestikin kaikin puolin inspiroivia näkymiä."Blau, blau, blau blüht der Enzian...." rallatti Heino. Noita valkoisia vuohia kutsutaan Satakunnassa/ Sastamalassa kutuiksi. 100% tuore kutunjuusto on nykyään harvoin saatavaa herkkua. Vaatimattomaan ravintoon tyytyviä kuttuja nimitettiin myös köyhän miehen lehmiksi ei vain Satakunnassa vaan näköjään myös Siperiassa>"Stalinin lehmät" (viite: Sofi Oksanen).
AntwortenLöschenMietinkin, että laitanko linkin Heinoon, mutta kun se on niin karm..☺
LöschenVain kuvaa katsoessani, luulin, ettà olit ottanut sen jotenkin ylòsalaisessa akrobaattiasennossa! Hui kauhistus, minà olen mieluummin tassut turvallisesti meren rannalla.
AntwortenLöschenMutta entäs ne Sabinan vuoret??
LöschenKyllä nuo vuorimaisemat aina aurinkorannat voittaa. Ja Speckknödelsuppe...einfach lecker!
AntwortenLöschenMaikki
Yleensä me jaetaan yksi Speckknödelsuppe ja sitten yksi annos Kaiserschmarrn, mutta nyt jäi jälkiruoka ottamatta.
LöschenMaistoittekos Enziania, tarkoitan sitä snapsia? Me saatiin joskus semmoinen pullo lahjaksi, mutta en muista maistaneeni sitä.
LöschenMaikki
En edes tiennyt, että siitä tehdään snapsia enkä muutenkaan ole mikään Schnapsdrossel.
LöschenOlipa hienoja kuvia vuorilta. Tuli mieleen omakin Alppivaellus vuosia sitten. Silloin söimme myös tuota Knödelsoppaa. Enzianin kukkia emme nähneet. Ihania. Clarissa ehti ennen minua selvittää suomeksi kukkien nimen.
AntwortenLöschenJoo, Clarissaan voi luottaa, ottaa aina kaiken selville. Taisi olla mullekin ensimmäinen kerta kun näin Enzianin tai siis ainakin noin monta. Edelweissia näkee useammin.
LöschenNo mutta kun se Clarissa on niin kovin tiedonhaluinen tai onko se vain utelias.
LöschenHauska kuvakulma tuossa ekassa kuvassa. Muutenkin maisemat ovat kyllä päätähuimaavat.
AntwortenLöschenLimppisoppa on kyllä nimensä veroinen: eihän siinä ole muuta kuin yksi iso klimppi.
Ei kai noissa maisemissa huonoja kuvia voikaan ottaa.
LöschenVauu, joku päivä kun pääsisi....!!! Mahtavia kuvia.
AntwortenLöschenNo ei sun Mainen ruskakuvienkaan tarvitse hävetä☺
LöschenAivan huikeita maisemia! Kaunista siellä on, todellakin.
AntwortenLöschenOn kaunista ja paljon puhdasta ilmaa tällaiselle suurkaupungin asukkaalle.
LöschenVoi mieletöntä, nyt se varmistui, syksy on juuri se vuodenaika, jolloin haluan vuoristoon vaeltamaan. Niin kaunista ja varmaan oli sopivan raikas ilmakin.
AntwortenLöschenSyksy on paras vuodenaika tuolla. Olemme olleet usein vielä pyhäinpäivänkin aikaan Etelä-Tirolissa, tosin vähän alempana viinialueella, kun siellä on silloin enemmän aurinkoa kuin korkealla vuoristossa.
LöschenIHanan näköistä'! Nuo klimpit sen sijaan;en ole varma jos minulle maistuisi....
AntwortenLöschenNo ei taida tosiaankaan limpit olla sun makuun.
LöschenOn niin kaunista, että tekee kipeää... Miten kummassa et ole nähnyt entsianeja, mutta edelweisseja? Mulla just toisin päin, tai olen kerran nähnyt edelweisseja eli alppitähtiä luonnossa, entsianeja usein ja paljon.
AntwortenLöschenMuuten, täällä besserwissel kyselee, että eikös klimppisomppa ole ihan eri ruokalaji kuin tuo knödelikeitto?
No toi oli mun oma käännös ja k-kirjainkin näköjään puuttui, tiesin vaan, että Suomessakin tehtiin ennen jotain sellaisia möykkyjä keittoon, mutta ne oli kai jauhoklimppejä ja nämä tehdään sämpylöistä.
LöschenMutta ota huomioon että nämä ruokajutut eivät kuulu mitenkään minun kompetenssin, joten en tiedä mikä niiden oikea nimi voisi olla.
LöschenAivan upea on ollut retkenne. Maisemat ovat mahtavia!
AntwortenLöschenOn se sellainen paratiisi!
LöschenAinakin Satakunnassa syödään klimppisoppaa. Ensin keitetään hyvä lihakeitto, josta otetaan muutama kypsä peruna, jotka survotaan. Niihin lisätään jauhoja,kananmunaa ja sopan lientä, niin että saadaan sopivan paksu seos, josta sitten laitetaan lusikalla klimppejä kypsymään sopan joukkoon. Jokainen kokki maustaa ne varmaan vähän omalla laillaan. Hyviä ovat - ennakkoluuloiset voisivat maistaa ensin vaikka silmät kiinni. ;-)
AntwortenLöschenKyllä karjalainen äitinikin jotain sellaista teki, mutta ei kuulunut minun suosikkeihin. Nämä tirolilaiset knödelit tehdään tosiaan sämpylästä.
LöschenMä en ollut tajunnutkaan kuinka valtavasti rakastan vuorimaisemaa ja -ilmaa, ennenkuin tänne Sveitsiin tulin! Ne on vaan jotain sanoinkuvaamattoman upeaa!!
AntwortenLöschen