Helsingin terveiset

Helsingin matka alkoi niin, että sumun takia kone ei saanut heti laskeutumislupaa ja teki kunniakierroksia taivaalla ja ystäväni B, joka pelkää lentämistä kuin ruttoa ja suostuu ylipäänsä vain tuollaiseen parin tunnin lentoon, vapisi pelosta. Koko seuraava päiväkin on sitten kovin sumuista ja todella pimeää, mutta säätiedotus piti onneksi paikkansa ja perjantaina paistoi aurinko sen ajan kun se tähän vuoden aikaan Suomessa voi paistaa ja maailma Helsinki näytti paremmat puolensa ja lauantainakin oli oikein kaunis ilma ja käväisimme mm. Suomenlinnassa.

Kylmäähän siellä sakemannien mielestä oli, mutta glögi lämmitti, heistä tuli oikein glögin ja piparien ystäviä, tässä ne tontut ovat glögillä Cafe Engelissä ja Espan Kappelissa.

Toinen pariskunnista ei ollut koskaan ennen käynyt Suomessa. En tuntenut heitä ennestään kovin hyvin ja vähän jännitin, kun en tiennyt juuri mitään heidän ruokatottumuksistaan jne, mutta kaikki meni niin hyvin, että luulen heidän pitävän Suomea maailman gourmetkehtona. Torstai-illaksi olin varannut pöydän Ravintola Spisistä Kasarmikadulta ja jännitin kamalasti, mikä meitä odottaa, sillä ravintola on todella kreatiivinen ja eksperimentaalinen ja sen miljöö on jännän karu. Ruoka oli aivan mahtavaa, mutta älkää kysykö, mitä söimme, sillä en millään muista niitä kaikkia erikoisuuksia. Jälkiruuasta tuli mieleen lapsuus, sillä siinä oli mukana mm. Hopea toffeeta. Menun kanssa tarjottiin siihen hyvin sopivia viinejä ja palvelu oli erittäin hyvä ja mukana ollut N, joka on asunut kauan USA:ssa, Brasiliassa ja Italiassa ja muutenkin matkustellut paljon ja syönyt vaikka mitä, piti Spisin ruokaa ehdottomana kohokohtana.

Perjantaina oli Lucian päivä ja olisin mielelläni vienyt vieraat tuomiokirkolle katsomaan kruunausta ja kulkuetta, mutta meillä oli varattu illaksi liput oopperaan ja emme saaneet millään mahdutettua sitä ohjelmaan. Sen sijaan menimme päivällä katsomaan Temppeliaukion kirkkoa ja kävikin niin hienosti, että siellä alkoi juuri seurakunnan Lucian harjoitukset illan tilaisuutta varten ja näimme Lucian kynttiläkruunuineen ja kuulimme kaunista neliäänistä laulua hienoissa puitteissa ja saimme vielä kaikessa rauhassa istua lämpimässä kirkossa.

Sen jälkeen menimme lounaalle lähellä olevaan Kuukuuhun ja ravintolan hyvästä glögistä ja sienitäytteisistä kaalikääryleistä puhutaan täällä vielä tänäänkin.

Kaupat koluttiin tietenkin moneen kertaan, Arabian Outlet ostettiin melkein tyhjäksi, samoin Marimekko ja joulupipareita lähti mukaan Saksaan. Minulle ei jäänyt juuri lainkaan omaa aikaa, en ostanut edes yhtään kirjaa, mikä on ennätys ja juuri ja juuri ehdin juomaan kahvit sukuni vanhimpien 85 ja 86 veen kanssa ja näkemään sukuni nuorimmaisen 9kk vauvelin.
Eilen paluulennolla vieraani hehkuttivat Suomea, ruoka oli niin hyvää, hyvä hotelli, ystävällisiä ihmisiä, oopperan esitys loistava, kaupoissa komeaa designia, hyvää palvelua jne jne. Ainoa kauhistus oli Suomen hinnat, mutta siitähän olin heitä jo varoittanut etukäteen.