Sonntag, 7. September 2014

Punajuurta ja porkkanaa

Lauantai-illan vieraat saivat kurkunkutittajaksi punajuuripestoa, jonka resepti on muistaakseni Glorian ruoka ja viini-lehdestä ja se on todella hyvää. Tein puoli annosta ja siitä jäikin vielä eli annos on aika iso.



Alkuruokana oli porkkanakookoskeittoa, uusi resepti meille ja niin herkullista, että täytyy pistää sekin muistiin.

750g porkkanoita
n. 40g pala inkivääriä
2 sipulia
3 rkl öljyä
750ml kasvislientä
1 mango
nippu kevätsipuleita
1 punainen chilipalko
400g kookoskermaa
1 limetti
suolaa
1/2 nippua ruohosipulia

Kuori ja pilko porkkanat.
Pilko kuorittu inkivääri ja sipulit ja leikkaa pieneksi.
Paista jonkun aikaa porkkanoita, inkivääriä ja sipulia pannulla öljyssä.
Lisää kasvisliemi ja keitä kannen alla 10 minuuttia.

Kuori ja kuutioi mango.
Leikkaa kevätsipulit ja chilipalko renkaiksi.

Ota puolet porkkanoista pois keitosta.
Paseeraa keitto.
Lisää porkkanapalat ja kookoskerma keittoon.
Kuumenna mangopalat ja kevätsipuli- ja chilirenkaat keitossa.
Mausta limetin mehulla ja suolalla.
Sirottele päälle ruohosipulia.

(Kuva on tämänpäivän leftoversista, eilen ruoka oli (vielä) kauniimman näköinen, kun päällä oli tuoretta vihreää ruohosipulia.)


Kommentare:

  1. Vesi tuli kielelle, kiitos ohjeista. Minulla on tapana tehdä erilaisia pestoja ja tuo leipäkin on näkönsä puolesta juuri sellaista, josta pidän.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Leipä olikin hyvää pähkinäleipää.

      Löschen
  2. Keitto kuulostaa herkulliselta! Olen joskus tehnyt vähän samantapaista punajuuripestoa,mutta en etikka-vaan ihan keitetyistä punajuurista. Oikeastaan se ei kyllä ollut pestoa vaan punajuuricashewtahnaa,joten taidanpa kokeilla tätä versiota seuraavan kerran.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Kyllä tuohon etikkapunajuuri sopi hyvin, kunhan ei ole kamalan hapanta. Kaikkialta ei kai saakaan etikkapunajuuria, muistelisin, että Ranskan serkku valitti, että sieltä ei löydy.

      Löschen
  3. "Mummi" teki aikoinaan yhtenä jouluna punajuurista jotain samanlaista ja sekin oli tuoreista punajuurista. Oli hyvää. Valitettavasti mummi ei enää muista reseptiä eikä koskaan tehneensä semmoista. Monta hyvää hänen reseptiään jää valitettavasti nyt unholaan. Kasvissosekeitot on aina ihania, niitä voi tuunata niin monella tavalla ja makunsa mukaan.

    Maikki

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Meidän suvun mummit eivät tunteneet parmesaania. Kyllä minä ja kälyni kanssa harmiteltiin, että jäi niin moni äidin resepti panematta ylös.

      Löschen
  4. Maistuiko toi keitto kovinkin äkäisesti kookokselta? Mä en voi millään sietää kookosta, jos sen maku on vähänkin voimakkaampi, mutta joihinkin ruokiin kookoskerma sopii kyllä tosi hyvin (siis jos se itse kookos ei maistu, heh). Keiton ainekset vaikutti muuten sen verran houkuttelevilta, että kutkuttaisi koittaa.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Olen ehkä jäävi sanomaan, kun pidän kookoksesta, mutta ei se mielestäni tuossa äkäisesti maistunut. Mango oli Aldista ja se oli oikein hyvä.

      Löschen
  5. Ihanan väriset ruoat. Siitä tuli mieleen, että isoveljeni kuulema aina kysyi, että "Minkä väristä ruokaa". Vihreät oli sen lemppareita:).

    AntwortenLöschen
  6. Reseptit otetaan talteen kun päästään tästä sinne toiseen "kotomaahan". Ollaankin jo puolivälissä - ainakin melkein - vaikkakin ikävä jääkin, kun syksykin alkoi aurinkoisena ja lämpimänä. Mutta odottaahan meitä sielläkin hienot ilmat.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Ei meilläkään ole tosiaan ollut valittamista ilmojen suhteen, kun on saatu istua aamiaisella ulkona ja illallisella samoin, tosin vain pääruokaan asti, sitten piti hakea viltti päälle,

      Löschen