Dienstag, 9. Februar 2016

Ravintoa ruumiille ja sielulle

Kun patikoitiin vuorisella seudulla 15km ja alamäessä piti kovasti jarruttaa liukkaan lehti/sammalmaaston takia, olimme todella ansainneet lauantai-iltana vähintään yhden Michelin-tähden menyyn, joka näytti tällaiselta:


Tarjolla oli tryffelileipiä linssien ja mädin kanssa, ankanmaksaa, jokirapua sellerin ja yuzun kanssa, kolmenlaista porkkanaa tyrnikastikkeessa, nieriäkampasimpukkakierukkaa tryffelin kanssa, 16 tuntia sous vide-menetelmällä kypsytettyä possun vatsaa (eikä ihan minkä tahansa possun vaan tämän) herneiden ja nic nacsien kanssa (illan ehdoton highlight!), ankanrintaa, suklaa"leipää", monivitamiini/tilli-jälkkäriä ja herkullisia suklaapalleroita. Ja niiden kanssa aivan loistavia saksalaisia viinejä. Miehet ottivat joka ruokalajiin suositellun viinilajin, minä (päänsärkyä peläten) join vain valkoviiniä, joka oli Winzerhof Stahlin Scheurebe ja todella hyvä ratkaisu, jopa viiniasiantuntijamiesten oli pakko myöntää, että osasin valita hyvin.

Sunnuntaina oli sitten vuoro ruokkia sielua ja ajelimme Maulbronnin 1100-luvulta peräisin olevaan luostariin, joka on Unescon suojelun alla ja Euroopan parhaiten säilyneitä sisterssiläisluostareita. Varsinaisen luostarirakennuksen lisäksi pihapiiriin kuuluu paljon vanhoja puuristikkotaloja, Säätiedotus oli luvannut sadetta, mutta onneksi selvisimme ilman sateensuojaa, mutta tietenkin tuo mahtava paikka näyttää aurinkoisena kesäpäivänä ja puiden ollessa vihreinä tai sitten adventtiaikaan pihalla olevan ison joulutorin aikaan vielä paljon satumaisemmalta kuin harmaana helmikuun päivänä. Luostarin tiloissa pidetään paljon konsertteja ja olisi kiva mennä sinne, mutta se on valitettavasti vähän turhan kaukana.









Ja kun palasimme viileästä luostarista hotelliin, tilaismme kannun teetä ja ihanaa mustikkakakkua, joka oli niin hyvää, että Allumies söi sitä kahtena päivänä. Tuo kuvassa oleva omenakakku kermavaahtoineen on ystävämme J:n, joka on laihtunut vaimonsa Ginan kuoleman jälkeen luurangoksi ja hänelle kermavaahto tekee vain hyvää.


Kommentare:

  1. Onpas herkut. Tosin täytyy tunnistaa, että minä en kaipaile näiden Michelin-tähden tähden ravintoloiden perään. Minusta ruoan tärkein arvo on se, että se on hyvää ja täyttää vatsan. Kaunis ulkomuoto on plussaa, mutta ei se oleellisin. Ja lautasen äärellä ei saa joutua miettimään, että kuinka tässä tulee toimia.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Ei sitä nykyään juuri tarvi miettiä mitä hssrukkaa käytetään milloinkin niinkuin Pretty woman-leffassa.

      Löschen
    2. Ei muuten tarvitsekaan, kolmen tähden paikassakin tuotiin yhdet kihvelit kerrallaan ja sanottiin, milloin on viisainta syödä sormin :)

      Löschen
    3. Ei todellakaan, tarjoilijat oli nytkin niin kivoja, ei mitään jäykkää tiukkapipoa.

      Löschen
  2. Palaan myöhemmin tänne uusin voimin, kun en jaksa sulattaa kahta matkakertomusta peräkkäin.
    Tulin juuri kokouksesta, jossa muun ohjelman lisäksi näytettiin pitkät filmit kerhomme matkasta Etelä-Ruotsiin. Kun en itse ollut sillä reissulla, oli vähän puuduttavaa.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Oliko vähän niinkuin ennen vanhaan diaillat ystävien luona?

      Löschen
    2. Osuit naulan kantaan, tai oliko filminäytös vain liikaa myöhäisen illan päätteeksi.
      Tuo luostari oli näissä kuvissasi niin mystinen ja kiehtova, että käväisin välillä katsomassa kesäisempiä kuvia sieltä. Mielenkiintoisia puuveistoksia näkyy olevan paljon, mietin mistähän tuo neljäs kuva kertoo?

      Löschen
    3. Tuli mieleen eräältä Itävallan matkalta Heiligenkreuz im Wienerwald, toinen 1100-luvulta oleva sisterssiläisluostari, mystiikkaa löytyi sieltäkin.

      Löschen
    4. Onpas komea luostari. Minä olen lukiolaisena käynyt Itävallassa ja jossain luostarissa, jossa opas kertoi jokaisen varpaankynnenkin tarinan, se oli traumaattinen kokemus. Taisi olla Melk, en edes muista enää.

      Löschen
  3. Annokset näyttää maukkailta eivätkä kai olleet järkyttävän isojakaan. Olen vähän allerginen menuille. Jos saa monta rekkamiehen annosta eteensä, seuraa ähky vaikka ruoka olisikin hyvää.
    Viime kesäkuussa vietinkin tovin Hesse-Museumissa ja piti oikein ottaa selfie (vaikka inhoan niitä) Marktbrückellä Hermannin patsaan kanssa.
    Maulbronn on tosiaan vierailun arvoinen. Ette kai olleet karnevaalipakolaisina Kloster Hirsau`ssa?
    paskeriville

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Ei oltu Hirsaussa vaan Zavelsteinissa. Voisit lähettää sen selfien mulle.

      Löschen
    2. Sherlock Holmes aka paskeriville, aika veitikka olet!

      Löschen
  4. Näistä kuvista tuli nälkä ja kaipuu matkalle. Tuo luostari näytti todella kauniilta.

    AntwortenLöschen
  5. Herkkua on siinä monenlaista....Ruuan ulkonäkö toki on mielestäni tärkeää, mutta muuten olen kyllä samalla kannalla kuin Paluumuuttajatarkin. Ihania nuo Schwarzwaldin seudut todella Ovat. Kiva kulkea näinkin matkassasi.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Jeder Jeck ist anders, toiset syö currywurstia ja toiset kokkailee kreatiivisemmin, jokainen omalla tavallaan.

      Löschen
  6. Nyt olet asian ytimessä :)! HK

    AntwortenLöschen
  7. Miten kaunista syötävää, söin täällä silmilläni tyytyväisenä :)

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Das Auge isst mit, sanoo saksalainen.

      Löschen
  8. Huh, yritän äsken kirjoittautua nimellä, mutta yksi kaveri oli käyttänyt tätä konetta ja googlea, joten google ei nyt näköjään huoli minun salasanaani. Mutta tarkoitukseni oli vain kertoa, että olisin mielelläni syönyt tuon aterian; en ehkä kaikkea, jos sinne oli laitettu johonkin sitä pähkinää. t. Helena från Haparanda (bara denna vecka)

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Nic nacsit olis pitänyt jättää sun lautaselta pois.

      Löschen
    2. Ne kuulostivatkin sellaiselta, että en olisi syönyt. :)

      Löschen