Opin uuden sanan "äänipinna", meni kyllä jonkun verran aikaa ennenkuin löysin tämän suomenkielisen sanan saksan sanalle "Stimmstock". Herra Kuukeli tiesi sanoa, että äänipinna on pystysuorassa oleva 5-6 mm paksu pyöreä kuusipuinen tappi, joka on kiilattu esim. viulun tai sellon kannen ja pohjan väliin ja on kuulemma soittimen sielu. Minun sellostani, jonka olen saanut isältäni perintönä "vastikkeena" pianosta, joka meni veljeni perheelle, oli äänipinna kulunut. Minähän en itse soita selloa enkä varmaan koskaan oppisikaan soittamaan mitään jousisoitinta ja olen siksi antanut selloni ystävälleni lainaksi, koska sello kärsii, jos sitä ei soiteta. Nyt piti siis uusia äänipinna ja siinä yhteydessä viulunrakentajat pääsivät kurkistamaan sellon sisään ja mitä sieltä löytyikään! Sen lisäksi, että siellä on ruotsinkielinen lappu, joka kertoo, että selloa on korjattu vuonna 1836, sieltä löytyi nyt merkintä, että se on tehty vuonna 1772 eli siis todellakin Mozartin vielä eläessä eli se on 244 v vanha. Olen ihan valmis maksamaan korjauksesta kolmisensataaa euroa, sillä nythän se vekotin on vieläkin arvokkaampi kuin olemme koskaan luulleet.
Kuvan on piirtänyt kauan sitten lapsuudenystäväni mies, joka osaa muutamalla viivalla taikoa vaikka minkälaisen kuvan.
Uskomaton juttu! Hienoa kun pidät huolta vanhuksesta. Yksi meidän instrumenteista uudistettiin "pilalle", se on nyt tosi hienon näköinen, mutta alkuperäinen patina puuttuu. Sisällä pohjassa on tietoa italialaisesta tekijästä, joten nyt menen ottamaan selvää Herra Kuukelilta,, mitä hänellä olisi kerrottavaa. Tuo kuva on niin mun mieleeni, ylihieno, kuten täällä sanotaan!
AntwortenLöschenIsä korjautti sellon aikanaan Sibelius-Akatemian asiantuntijalla ja täkäläinen viulunrakentaja on kolmannessa polvessa niissä hommissa ja ystäväni sisarenpoika taitaa olla Saksan kuuluisimpia joustinsoittimien tekijöitä, joten tuntuu turvalliselta.
LöschenTodellakin uskomattoman mukava yllätys. Kannattaakin maksaa ja pitää hyvää huolta noin arvokkaasta soittimesta.
AntwortenLöschenMaksan mielelläni ja jätän jotain humpuukia ostamatta.
LöschenVoi hitsi, mikä yllätys. Tosi hienoa. HK
AntwortenLöschenOnpas siinä ikää. Minun mies tuossa vaihtoi kielet kummitätinsä isän tekemään viuluun. Ei noita ikiä ollenkaan. Soitin ei kyllä edelleenkään soi kauniisti. Johtuu varmaan soittajista:), mutta joku sanoi myös, että jos soitin on pitkään soittamatta, se kadottaa sointinsa. Meillä se nyt on lähinnä koristeena...
AntwortenLöschenKyllä niihin tulee vikoja, saattaa tulla tupajumeja sun muuta.
LöschenOnpa huikean upea juttu! Nyt sitten vain järjestämään vaikka syntymäpäiväkonserttia tuon sellon kanssa. Kannattaisi kyllä juhlia noin montaa hienoa vuotta!
AntwortenLöschenMun synttärinä se sello on kerran soinutkin, kun kaverini oli saanut mieheltä meidän avaimen ja tuli salaa aamulla sisälle viulistin kanssa ja heräsin siihen musiikkiin.
LöschenHieno juttu! Soittimen lainaajakin on varmaan tyytyväinen. Ja soittimen arvo vain kasvaa...
AntwortenLöschenOn tyytyväinen, oli jo korottanut vakuutusarvoa, kun hän maksaa vakuutuksen, minä maksan korjaukset.
LöschenVau,sinullahan on oikea aarre siellä.Ja hyvä kun sille on löytynyt käyttäjä:)
AntwortenLöschenKäyttäjä on nyt aivan hurmioissaan ihan kuin sello olis muka nyt parantunut vielä entisestään.
LöschenJohan on arvokas kapistus! Minusta olisi valtavan hienoa omistaa jotain, joka on peräisin noin pitkän ajan takaa. Minun vanhimmat esineeni taitavat olla vuodelta 1927.
AntwortenLöschenJoo, harvalla sitä kai on kamaa 1700-luvulta
LöschenSello on ihana soitin ja sinun on vielä noin arvokas. Aivan mahtavaa. Oletko koskaan ajatellut, että todella opettelet sitä soittamaan?
AntwortenLöschen