Freitag, 9. November 2018

Kioto ja geisha

Matka jatkui Kiotoon, joka miellytti meitä heti, se oli enemmän sitä Japania, mitä olimme etsimässä. Se ei ole täynnä pilvenpiirtäjiä kuten Tokio ja  komeita temppeleitä on niin paljon, että pitää aina miettiä mikä mikäkin oli.
Tämä on buddhistinen Ginkaku-ji tai usein sanotaan hopeinen paviljonki, jonka komea puisto on Edo-kaudelta. 




Filosofin polku on tunnettu parin kilometrin kävelytie kanavan varrella. Se on tietysti kauneimmillaan keväällä, kun kirsikkapuut kukkivat.





Jestas, me nähtiin kyllä niin paljon, että en edes muista mikä pyhäkkö tämä oli, varmaankin Heian-jingu.




Tämä vauveli oli ilmeisesti kuukauden ikäinen, silloin nimittäin lapset viedään temppeliin siunattavaksi. Vauvan otsaan on piirretty joku merkki.



Kioton giganttinen futuristinen rautatieasema on todella näkemisen arvoinen lasi- ja metallikompleksi. Arkkitehtuuri esittää milloin vesiputousta, milloin lammikkoa tai bambusmetsää. Eipä ole ennen tullut niin tarkkaan katsottua mitään asemarakennusta.


Nuo loppumattomat jyrkät rullaportaat oli jo kokemus.


Asemalta löytyy paljon ruokapaikkoja, joista lähes kaikissa oli lounasaikaan jonot. Japanissa joutuu usein jonottamaan ja näimme Okinawalla ravintolan, jossa oli pitkä jono ja lapussa luki "waiting time 120 minutes". Useissa paikoissa on ravintolan edessä jonottajille istumapaikat ja aina kun vapautuu pöytä, koko jono siirtyy tuoleissa eteenpäin.


Mekin jonotimme ja söimme nuudelikeiton tempuravihannesten kanssa.


Gionin kaupunginosa on tunnettu geisha-alue, mutta nämä tytöt eivät ole mitään geishoja vaan ihan tavallisia kimonoon pukeutuneita nuoria naisia.


Tässä talossa asuu geishoja


ja tässä näkyy geishojen nimitauluja oven pielessä.



Meillä on ainutlaatuinen tilaisuus nähdä aito geisha. Olimme ravintolan kabinetissa ja sinne (vain sinne) tuli (tilauksesta) oikea geisha tai oikeastaan maiko, joka on vielä geishan opissa. Geishalla ei ole mitään tekemistä prostituution kanssa, geisha on seuranainen, jonka voi maksusta tilata. Nimi geisha tarkoittaa monitaitoista henkilöä, geishat viihdyttävät asiakkaitaan keskustelemalla, laulamalla, tanssimalla.  Geishan ammattiin ei ole nykyään enää kovin paljon hakijoita ja koulutus kestää vuosia. Geisha (mama-san) ottaa kotiinsa nuoren tytön koulutettavaksi ja tyttö saa mama-san'in sukunimen eli vähän niinkuin adoptio. Meidän pikku-maikomme oli käynyt peruskoulun, josta valmistutaan 15 vuotiaana ja sitten siirtynyt Kiotoon "kasvatiksi". Kaksi kertaa vuodessa hän saa käydä katsomassa vanhempiaan. Geishat meikkaavat kasvonsa vitialkoiseksi, huulien punaaminen on tarkkaan määrätty, aloittelijat saavat esim. käyttää huulipunaa vain ylähuuliin. Pukeutumiseen ja meikkaamiseen menee paljon aikaa. Yksi asu maksaa noin 3000 euroa ja meidän maikomme "äidin" talossa oli satoja kimonoita ja obeja. Geishan elämä muistuttaa aika tavalla nunnan elämää, geisha liikkuu kaupungilla vain silloin kun on menossa töihin, muuten ulkona ei liikuskella. Meidän maikomme oli todella sympaattinen ja fiksu tyttö. Hän mm. tiedusteli, mistä maista ryhmämme oli kotoisin ja kun joku sanoi Saksasta, Sveitsistä ja Etelä-Afrikasta, minä lisäsin "ja Suomesta!", Maiko hymyili nätisti ja sanoi "ai, Suomestakin"eli hän selvästi tunsi Suomen, jota ei voi kaikista keskieurooppalaisistakaan väittää. Saimme esittää kysymyksiä ja tyttö vastasi kaikkiin Mikki Hiiren äänellään, Japanissahan on hienoa puhua sellaisella piipittävällä äänellä. Oli tämä aika hieno kokemus. Meillä on jossain kirjahyllyssä Arthur Goldenin kirja Geisha, olisi pitänyt muistaa lukea se uudelleen ennen matkaa.


 

Kiotossa oli niin paljon nähtävää, että pitää jakaa postaus.

Kommentare:

  1. Hienoa päästä lukemaan näitä Japani-postauksiasi, en malta odottaa seuraavia!

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. kiva jos kiinnostaa, ehdin jo ajatella, että kukaan ei ole kiinnostunut

      Löschen
  2. Teillä oli suurenmoinen matka. Nälkäisenä ei kai kannata Japanissa ravintolaan lähteä syömään. Pitää sitten pureskella nopeammin kuin saksalainen D-Zug-juna kulkee, kun vihdoin saa jotakin (teko)hampaittensa väliin. Harjoittelen edelleen ahkerasti puikoilla syömistä, mutta nuudelikeiton kai saa ryystää ilman lusikkaa.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Voi jestas sitä ryystämistä, kerran me oltiin oikein autenttisessa pikkupaikassa syömässä ja naapuripöydän japsimies ryysti kyllä niin, että en ollut ennen voinut kuvitella sellaista.

      Löschen
  3. Kioto on kyllä hieno paikka, olin siellä 9 vuotta sitten konferenssissa.

    AntwortenLöschen
  4. Mielenkiintoista kun tapasitte myös tuon geishan.
    Törmäsin aikoinaan kulttuuriantropologi Ilmari Vesterisen Japania käsitteleviin luentoihin. Hänellä onkin aikamoinen Japani-asiantuntemus, mm. geishoista. Herätti tuolloin mielenkiinnon.
    Kiva herätellä kuviesi myötä tätä mielenkiintoa.
    paskeriville

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Oli se aika hienoa nähdä ihan oikea geisha ja tyttö oli nuoresta iästään huolimatta aika fiksu, osasi hienosti vastata kaikkiin kysymyksiin.

      Löschen
  5. Kioto oli minullekin se aito Japani. Vaikka eihän se oikeastaan niin ole. Ennemminkin aito mielikuviani vastaava Japani.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Kaikki nähtyhän on oikeaa Japania, mutta Kioto oli jotenkin just se mielikuvia vastaava.

      Löschen
  6. Ihana geisha, ja tuo vauvakuva on ihana:) Täällä oli kesän alussa reality ohjelma, jossa 3 täkäläistä ulkomailla etsi morsianta, ja yksi heistä asui Kiotossa, jota näkyi paljonkin, ja selvisi että se oli hyvin japanilaisia mielikuvia vastaava niinkuin tekin totesitte.

    AntwortenLöschen
  7. Kyllä te olette nähneet ja kokeneet paljon. Kiinaan sijoittuvia romaaneja on viime vuosina kirjoitettu tosi paljon (suomeksi).

    AntwortenLöschen