Hampuri ja joulumyyjäiset

Paluumatkalla Syltin saarelta poikkesimme kahdeksi yöksi Hampuriin. Ystäväpari oli kutsunut meidät illalliselle, mutta halusimme yöpyä hotellissa ja kiva hotelli löytyikin  Reeperbahnin läheltä, Lindner am Michel, voin suositella. Vaikka ei oltu Hampurin hienoistokaupunginosassa, näkymässä huoneen ikkunasta ei ollut valittamista ja tuossa nurkalla oli oikein kiva baari, jossa kävimme kahvilla ja monet näkyivät syövän siellä oikein herkullista ruokaakin.

Hotellin nimi Michel tulee läheisestä St. Michaelis-kirkosta, Hampurin pääkirkosta, jota kansa kutsuu Micheliksi. Sitä pidetään Pohjois-Saksan komeimpina barokkikirkkona.

Me molemmat mietimme, että olemmeko lainkaan käyneet Michelissä, vaikka minäkin olen ollut opiskelijana kesätöissä Hampurissa ja ajattelimme heti Jugendia ja jopa Gallen-Kallelaa nähdessämme alttaritaulun.

Hotelli oli siinäkin mielessä hyvällä paikalla, että siitä on vain muutaman minuutin kävelymatka merimieskirkolle ja Pohjoismaiden merimieskirkoissa olikin jo viime sunnuntaina joulumyyjäiset ja pitihän ne katsastaa.

Minusta on tosi hieno juttu, että Pohjoismaiden yhteistyö toimii aina hienosti. Samasta asiasta viestitti joku aika sitten Suomen Berliinin suurlähetystökin yhteisen lähetystörakennuksen 20v juhlien yhteydessä. Koko maailmassa on ainutlaatuista, että viisi kansakuntaa lyö hynttyyt yhteen ja rakentaa yhteisen edustuksen ulkomaille.

Myyjäisissä oli sellainen ruuhka, että aika pian pakenimme ulos. Sattumalta huomasimme, että ruotsalaisessa kirkossa esiintyi Luciachor ja pääsimme sinne kuulemaan reilun puolen tunnin konserttia, jossa kuulimme tai ainakin minä kuulin tuttuja joululauluja. Siellä yksi tenorikin veteli niin hienosti Helga natt, että tuli ihan tippa silmään. Ruotsalaiset laulut ja Lucia saavat minussa aina yhtä hyvin joulun tunteen kuin suomalaiset joulujutut.