Samstag, 28. September 2024

Pyörämatka 2024/3

 Oulun Siika Pyhä Kala opeteltiin ennen suomalaisten jokien nimiä, saksalaisetlatelevat vuorostaan  opetellakseen sivujokien nimet Iller, Lech, Isar, Inn, fließen rechts zur Donau hin. Wörnitz, Altmühl, Naab und Regen kommen ihr von links entgegen eli Iller , Lech, Isar ja Inn yhtyvät Tonavaan oikealta, ja me pyöräilimme Isar-joen rantaa, Isarin rannallahan on mm. München. Kova virtaus oli ja veden väri oli vähän erikoinen.


Matkatoimisto oli antanut meille lahjakortit Weisswurst-makkaraa varten, sitä saimme matkan varrella olevasta baijerilaisbaarista ison annoksen. Makkarat lämmitetään liemessä ja tarjoillaan makean sinapin ja Brezelin kanssa. Weisswurst valmistetaan vasikanlihasta ja syödää perinteiteisisti ennen kello 12, se oli tärkeää kun ei ollut vielä jääkaappjea .aikainen syönti on jäänyt perinteeksi usein kututaan tuttuja weisswurstaamiaiselle,



Seuraava paikka oli Bad Tölz, pienehkö kiva kaupunki. Yksi Saksan pidetyimpiä poliisisarjoja , Der Bulle von Tölz, on tehty Bad Tölzissä. Meillä oli niin kiva hotelli ja aamiaiskahvila, että pitää oikein linkittää.









Kirkkoja riittää Baijerissa



 Kiipesimme ylös pääkallovuorelle, josta oli hieno näköala alas kaupunkiin. Tuo Leonard oli niin hauskan näköinen, että piti ottaa kuva.



Siellä se Isar virtaa

Bad Tölzin pääkatu, siellä me katukahviloissa söimme matkan parhaat jäätelöt ja Aperolit.


Olimme kaksi yötä Bad Tölzissä ja teimme sieltä retken Tegernseelle, jonka seutu on varakasta, siellä asuu ne kauniit ja rikkaat. Reitti ei aina ollut ihan minun mieleeni, kun oli soraisia ylä- ja alamäkiä ja pelkään jarruttaa ja pari kertaa talutin pienen matkan. Kuviakaan ei näköjään tullut juuri otettua, piti keskittyä niihin sorateihin.



Viimeimnen kuva Bad Tölzistä oli paakallovuoren huipulla olevasta kappelista


Nyt oli paluumatkan aika. Koska olimme muuttaneet alussa reittiä, piti löytää paluureitti, mutta se löytyi helposti Komoot-Appista ja haillme autot Starnbergin parkista ja ajoimme Müncheniin. Seuraavana aamuna alkoi Oktoberfest Münchenissä ja hotellissa näkyi nahkahousuja ja dirndliä

Ja porukat istuivat ulkona juomassa - ei enää pelkästään olutta vaan paljon myös Aperol Spritziä, ajat muuttuvat myös Baijerissa.



Meillä oli vähän kulttuurinhimoa  ja kävimme ensin katsomassa Asam-kirkkoa, turhan paljon kultaa meille


Ja taidemuseossa oli kivan hiljaista kun porukoilla on eri ohjelma.






Ja sitten näimme ihan sattumalta miten Oktoberfestin isännät lähtevät kulkueella hevosilla Theresienwieselle avaamaan oluttynnyrit ja juhlat. 



Hevoset lähdössä Theresienwieselle


          

Sitten tulikimkiire lähteä siitä hälinästä. Olimme varanneet kahdeksi yöksi hotellin Ammerjärven rannalta ja tarkoitus oli käydä niinä päivinä katsomassa halvaantunutta ystäväämme, mutta hän ja vaimonsa olivat sellaisessa flunssassa, että emme kerta kaikkiaan riskeeranneet mennä käymään ja piti keksiä uutta ohjelmaa ja ajoimme pyörällä järven rantaa 20 km Diesseniin, jossa  on meille ennestään tuttu kokea barokkikirkko. Illalla söimm hotellissa ja nautimme ranskalaisentarjoilija, söpöstä saksankielestä. Iltakävely tehtiin Herrschingin promenaadilla.  


6 Kommentare:

  1. Tulin kurkistamaan mitä sinulle kuuluu? :) Jollain etelän reissulla jouduimme tuntien välilaskulle Berliiniin, eikä kentältä löytynyt mitään muuta syötävää kuin omituisia yrttimakkaroita (siis yrttejä jotka eivät missään nimessä sovi makkaroihin) ja tuollaisia kuivia mauttomia rinkuloita. Yksi elämäni surkein ateria, jäi syömättä!!! Kauheaa! Muistan vieläkin miten melkein itketti, kun ei ollut syötävää...

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Kiva kun kommentoit. Tuskin missään lentokentällä onkaan niin hyvin kuin Helsingissä, mutta ehkä tuo tapahtui vanhalla Berliinin kentällä, uudella me ainakin löysimme monenlaista ruokaa. Jotkut rinkulat on tosiaan kuivia, mutta nuo ei ole.

      Löschen
  2. Kesti hyvin monta vuotta, ennen kuin opin pitämään Bretzeleistä ja tietämään, missä matkan varrella ovat parhaat. Voin kanssa tai muun täytteen kanssa ovat herkullisiakin.
    Joka tapauksessa matkalla tai kävelyllä käteviä, kun näkä yllättää.
    Kesti vielä kauemman kun opin juomaan vehnäolutta. En ole oluen ystävä ja join vain pienen pullon kotipaikkani pilsneriä kesällä, mieluiten alkoholitonta, koska se on parasta isotonista palautusuomaa. Münchenissä on lyhyet viinilistat.Huomasin siellä maistaa vehnäolutta. Maistui. Münchenissä on pienempiäkin laseja.
    Baijerissa käyvät kellot - ja kalenterit- eri tavalla.Oktoberfest ei ole lokakuussa vaikka nimi on.
    Saksan kielen koulukirjassa meidän piti opetella vain nuo neljä sivujokea Iller, Lech, Isar, Inn. Hassua, että saksalaiset eivät tunne ilmansuuntia. Heidän puheittensa mukaan asun Reinin vasemmalla rannalla, ja Suomi on ylhäällä. Nämä Reinin vasemman puoleiset alueet eli Pflaz kuuluivat Wienin kongressista toisen maailmansodan loppuun Baijeriin, ja olivat 80 vuotta sitten aika takapajuisia.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Vihasin ennen sitä,vehnäolutta, mutta nyt tykkään siitä alkoholittomasta. Puolen litran lasin sai pyörällä polkemisen jälkeen helposti tyhjäksi. Miten se vasen ranta on väärin, itse asun vasemmalla rannalla, oikea on täällä ns. Schäl Schick eli väärä puoli?Ja Suomi on ylhäällä.

      Löschen
  3. Kauniita maisemia teidän matkalla! Kerran olen ollut Oktoberfesteillä siellä wiesellä ja ihmettelin, että eikö saa pienempiä kuin niitä litran kolpakoita! Kaverit (sikäläisiä etnologeja) nauroivat minulle! Ihan hauskaa meillä sielllä oli, mutt lähdettiin kyllä vielä valoisaan aikaan pois. :)

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Yksi käynti elämässä riittää näin ei-baijerilaiselle ja litran kolpakko on meikäläiselle myös liian iso ja kun näkee ne jonot naisten vessaan, on parempi olla juomatta.

      Löschen