Tänään vietetään Euroopan rakennusperintöpäivää (European Heritage Days) ja meidänkin kaupungissa oli erilaisia kohteita, joita esiteltiin yleisölle. Meitä kiinnosti eniten ns. Finnensiedlung, joka on 1940-luvun alussa rakennettu asuinalue, joka koostuu 79 paritalosta. Talot ovat suomalaisen Puutalon tekemiä valmistaloja. Suomalaiset tarvitsivat aseita ja ryhtyivät vastavuoroisesti myymään Saksaan puutaloja. Ns. tuhannen pommin yön jälkeen toukokuussa 1942 kaupunki oli tuusan nuuskana ja asuntoja tarvittiin kipeästi.
Taloilla on lähes 1000 m2 upeat ja arvokkaat tontit, asuinpinta-alaa niissä on vain 75 m2 . Ne ovat suojelun alla ja tontille ei saa rakentaa mitään muuta. Talot menevät kuulemma heti kaupaksi ja niistä on jouduttu maksamaan viime aikoina jopa 170.000.-- euroa. Alunperin ne olivat asunto-osuuskunnan vuokra-asuntoja. Vanhoissa vuokrasopimuksissa oli kaikenlaisia ehtoja, mm. lasten piti olla kohteliaita naapureita kohtaan, mikä ei tänä päivänäkään olisi pahaksi.
Meitä oli isompi porukka ja asiantuntija esitteli talojen historiaa ja saimme katsella taloja kadulta päin, mutta emme tietenkään päässeet sisälle. Mutta kuinka ollakaan: yksi porukan miehistä tuli sanomaan Allumiehelle tuntevansa hänet ulkonäöltä ja kävi ilmi, että miehet ovat olleet samassa firmassa töissä. Mies asuu vaimonsa kanssa yhdessä näistä taloista ja tarjoutui virallisen ohjelman päätyttyä näyttämään meille idyllisen puutarhansa ja talon sisältä. He ovat kunnostaneet talon nätisti, kaikki sopii skandinaaviseen tyyliin. Oli kova työ pitää sormet irti kamerasta, olisin niin mielelläni ottanut sieltä valokuvia.
Oli mielenkiintoista kuulla, että meidänkin kaupunginosassamme on ollut muutama tällainen talo, mutta kun saksalaisten mukaan puutalon elinikä oli silloin 20 vuotta, talot purettiin, mikä harmi.
P.S. Hellettä riittää, tänään +31C.
Onpas jännää että teilläpäin on suomalaisia omakotitaloja!
AntwortenLöschenEikös olekin!
LöschenTähän tietysti tekisi mieli murjaista jotakin vitsikästä Lapin taloista. Tämä oli mulle täysin uutta tietoa, mikä ei tosin ole mikään ihme. Onkohan nuo kattoikkunatkin olleet alkuperäisissä?
AntwortenLöschenHienoa että pääsitte vielä sisälle tutustumaan.
Kyllä mä murjailen sunkin puolesta. Kyllä ne kattoikkunat on varmaan olleet, sillä muuten siellä ei olisi kaikissa huoneissa päivänvaloa. Sota-aikana alakerrassa asui yksi perhe ja yläkerrassa toinen ja yhteisenä oli alakerrassa pikkuinen vessa (kuvassa neliskulmaset ikkunat ovien välissä).
LöschenJa onpas joidenkin ovien päällä hienot katokset!
LöschenNo hienosta ei voi puhua. Talot on muistaakseni tulleet suojelun alaiseksi joskus 1980-luvulla ja paljon syntejä on tehty ennen sitä.
LöschenSitä juuri tarkoitin. :) Helena
LöschenJanna tarina noiden puutalojen historia!
AntwortenLöschenOn se ja me ihmeteltiin, että ne on rakennettu sota-aikana, luultiin, että sodan jälkeen.
LöschenOnpas tutun näköisiä taloja. Berliinissäkin taisi olla jotain vastaavaa.
AntwortenLöschenPohjois-Saksassa noita on ollut vielä enemmän, mutta monet on hävitetty. Berliinissä saattaa hyvinkin olla, en viitsi nyt etsiä googlesta, sieltä varmaan löytyis. Potsdamissa tiedän vaan venäläiskylän ja suomalaiset toimitti puutaloja paljon Venäjällekin sotakorvauksena.
Löschenjännää, vaikka skandinaavinen tyyli ja minimalismi ei minun tyyliä :)
AntwortenLöschenEnnen ei ihmisraukoilla ollut valinnan varaa, nykyään nimenomaan nuoret perheet ovat kiinnostuneet näistä taloista ja suostuvat jopa asumaan pienessä neliömäärässä saadakseen nauttia talojen atmosfääristä.
LöschenKomeassa kunnossa ovat suomalaistalot siellä, toisin kuin Tallinnan reunamilla, missä on myös sotakorvauksena rakennettuja kahden perheen suomalaistaloja. Ovathan täälläkin ns. rintamamiestalot nuorten parien suosiossa, Ja ihan kiva.
AntwortenLöschen