Mittwoch, 11. September 2013

Pyöräilyt takana

Pyörämatkamme onnistui hyvin, ei mitään mokia eikä edes ilmaa tarvinnut pumpata kertaakaan pyörien kumeihin. Sää ei ollut onneksi niin hyvä kuin se olisi ollut täällä kotona, jossa lämpötilat olivat hiponeneet taas +33-35C, meille riitti itäisen Saksan kymmenisen astetta vähemmän oikein hyvin. Siitä yhdestä ainoasta sadepäivästä olisimme kyllä mielellämme luopuneet tai ainakin siitä aivan kamalasta vastatuulesta, mutta olihan se itsekullekin meistä hieno saavutus polkea yli 50km sateessa ja tuulessa.
Matkalla Görlitziin, jossa astuimme pyörän selkään, poikkesimme yhdeksi yöksi iki-ihanaan Weimariin nauttimaan historiallisesta ilmasta. Siellähän on asunut tai opiskellut moni kuuluisuus, mm. Goethe, Schiller, Liszt, Liebermann, Rodin, Klee ja last but not least myös kummipoikani, joka on opiskellut Weimarin Bauhaus-yliopistossa.

Tässä Goethe ja Schiller poseeraavat Weimarin teatterin edessä, jossa kävin joskus opiskeluaikana ollessani kielikurssilla Erfurtissa. Tyttökaverini oli saanut selville, että  DDR:n kulttuuritoimisto Helsingissä jakoi ulkomaalaisille opiskelijoille stipendejä ja lähdimme yhdessä sinne kesällä parin viikon kielikurssille, jossa opetus oli muuten niin hyvää, että sellaista en ole missään muualla kokenut. Suomen nykyinen koulusysteemihän perustuu DDR:n vanhaan systeemiin. Länsisaksalaisillehan se ei ole kelvannut ja täällä jatketaan vain ihmettelyä, että miten se Suomi menestyy niin hyvin PISA-tutkimuksissa.


Weimar oli jo DDR:n aikaan muihin kaupunkeihin verrattuna hyvässä kunnossa. Yhden ränsistyneen takapihan näin tällä kertaa ja kun sanoin mukana oleville ystävillemme, että tuo on vielä sitä, mitä oli ennen DDR, ohikulkeva nainen kuuli sen ja sanoi, että se ränsistynyt rakennus kuuluu jollekinWessille. Wessi on nimitys länsisaksalaisesta, itäsaksalainen on Ossi.


Bauhaus-yliopisto on erikoistunut luoviin ja teknisiin alueisiin, sen pihassa oli tämä iso tuoli.


Talojen seinillä näkyy silloin tällöin suurten ajattelijoiden lauseita. Hotellimme seinällä oli Goethen sitaatti matkustamisesta, mutta jostain syystä kännykkäni ei millään suostu luovuttamaan sitä kuvaa pois. Tämän toisen talon seinällä oli Jules Renardia: Jos tunnet elämän, anna minulle sen osoite.


Weimar-päivän kruunasi illalla loistava ateria Ravintola Anastasiassa, se oli ystäviemme synttärilahja Allumiehelle ja minä onnellinen pääsin taas siivellä mukaan.

12 Kommentare:

  1. Hienolta näyttää Weimarissa,Natsithan pitivät tuota Bauhaus-tyyliä degenoroituna ja kiitos sen on Tel Avivissa enemmän Bauhaus-tyylisiä taloja kuin missään muualla.
    Ooh,oli varmaan ihana ateria tuossa ravintolassa:)

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Jännä, että teillä on siellä niin paljon Bauhausia. Kaikin puolin tyhmiä ne natsit, polttivat hyvien kirjailijoiden kirjoja ja kielsivät maalauksia ja vaikka mitä uskomatonta.

      Löschen
  2. Minä usein jostain syystä sekoitan Weimarin ja Wismarin. Kauniita kaupunkeja ovat molemmat ja kummassakin olen käynyt joskus 90-luvulla.

    Maikki

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Wismar on ihan o.k., mutta Weimar on mulle _se_ kaupunki.

      Löschen
  3. Ooh, perustuuko Suomen nykyinen koulusysteemi tosiaankin DDR:n vanhaan systeemiin. Juuri eilen - vai oliko se tänään - luin lehdestä, kuinka täällä oli ollut saudiarabilaisia opettajia ottamassa oppia suomalaisesta koulusysteemistä.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Suomalaiset kävivät 1970-luvulla DDR:ssä tutustumassa heidän koulusysteemin ja kopioivat sitä, mutta eihän siinä ole mitään pahaa, hyvän systeemin laittoivat sitten itsekin pystyyn.

      Löschen
  4. Tulkaapa tosiaan vierailemaan bauhaus-Tel Aviviin.

    Ja kiva etta pyoraretki sujui ilman kommelluksia.

    AntwortenLöschen
  5. Olette jälleen onnellisesti kotona ja nyt saatte sulatella matkan antia. Weimar on niin tuttu, mutta vain saksantunneilta koulussa. Miten on, ehkä Anastasiassa tuntui vielä Goethen, Franz Lisztin ja muiden tuttujen kuuluisuuksien läsnäolo:)

    Tuo koulujuttu taitaa olla vähän tulkinnanvarainen, perustuuko meidän systeemimme DDR:stä haettuihin ideoihin tai tulivatko ne USA:sta. Tuloksista päätelleen muodostettiin oma versio ottamalla parhaat palat kummastakin.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Kyllä siellä Weimarissa on aina sellainen tunne, että nyt voisi törmätä vaikka Franz Lisztiin.
      Tottakai suomalaiset ovat modifioineet sen systeemin ja poistaneet siitä ideologiset puolet, mutta olen lukenut joitakin tutkimuksia ja esimerkiksi pari Suomessa asuvaa suomimyönteistä DDR:ssä koulunsa käynyttä tohtorisihmistä ovat kirjoittaneet asiasta ja he varmaan tuntevat asian mua paremmin, kun ovat nyt lastensa kautta tutustuneet Suomen koululaitokseen eli osaavat verrata. Ei kai siinä mitään pahaa ole, jos Suomi on ottanut käyttöön hyvän systeemin, kun ovat sitä osanneet niin hienosti kehitellä. Omituisempaa on mielestäni, että DDR joutui luopumaan hyvästä koululaitoksestaan ja ottamaan tämän huonon länsisaksalaisen systeemin.

      Löschen
  6. Kuulostaapa mukavalta tuo mennyt matkanne. Sen sadepäivän jokainen pyöräilijä jättäisi varmasti väliin. Mahtavat helteet vielä siellä teilläpäin, mutta on täälläkin joka päivä ollut lähes 20 astetta.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Helteet loppuivat täälläkin. Vähän harmitti, kun naapurit joutuivat niin kamalasti kastelemaan pihassamme matkamme aikana, silloin olisi saanut täällä kotona sataa.

      Löschen