Mittwoch, 27. November 2013

Hiekkaa ja vettä

Ne kaksi olivat niitä Omanin matkan kohokohtia.  Hiekkaa nähtiin silminkantamattomiin ja liikuimme kolme päivää bussin asemasta (onneksi ilmastoiduilla) maastoautoilla ja kerran ajettiin sitten oikein hiekkadyyneillä.  Me olimme kivan sveitsiläispariskunnan kanssa samassa autossa ja meillä oli - kuten muillakin - omanilainen autokuski. Meidän kuskimme ei puhunut kovin hyvin englantia, mutta sen verran saimme selville, että hän oli ollut Berliinin Charitessa, joten tuskin hän ihan köyhimpiin omaneihin kuului. Meitä ärsytti tässä vaiheessa vähän saksalainen oppaamme, joka yritti puhua meidät ympäri, että antaisimme jokainen kuskille 25 euroa tippiä, vaikka hän sai a) palkan ajamisesta ja b) saksalaiselta matkanjärjestäjältä reilusti tippiä. Tuo ajelu kun oli meidän mielestä kuskille enemmän huvia kuin työtä. Mieluummin annoin sen rahan hotellin pakistanilaiselle siivoojalle tai tarjoilijalle, jotka saavat huonoa palkkaa ja lähettävät siitä osan perheelleen kotimaahan.


Oli se kyllä sellainen wow-hetki nähdä tuo hiekka ja sininen taivas ja tajuta, että siellä hiekan päällä voi ajaa autolla eikä juutu kiinni, mutta kyllähän se vesi on meikäläiselle kuitenkin hiekkaa miellyttävämpää.
Jossain matkaoppaassa oli kuva tästä sillasta ja sen alla olevassa vedessä ui ihmisiä.


Tuolla terassilla me pidimme siestaa varjossa, ei ollut valittamista maisemissa.


Koska matkan varrelta ei aina löytynyt ruokapaikkoja, teimme lounasaikaan usein piknikin. Piknikpaikaksi löytyi aina joku wadi eli joenuoma, joka rankkojen sateiden aikana saattaa täyttyä vedellä. Tässä sveitsiläispariskuntamme (v+o) nauttimassa luonnosta, oikealla istuva Brigitte oli muuten ollut  koululaisena muutaman viikon suomalaisessa perheessä ja fanitti kovasti Suomea.


Piknikillä oli aina tarjolla lättytyylistä arabialaista leipää, juustoja, kurkkua, oliiveja, banaaneja ja keksejä.


Tämä taisi olla kaikkein idyllisin keidas.


 Omanimiehet hyppivät iloisena wadin läpi.


Tässäkin kohtaa meillä oli pikniktauko ja kun ruokaa jäi hirveän paljon, oppaamme kysyi paikalla lähes raakoja mangoja myyvältä omanilaisreppanalta, saisimmeko antaa hänelle loput ja kyllä miehen silmät alkoivat loistaa, kun sai valtavan annoksen hyvää vuohenjuustoa, oliiveja, leipää, hedelmiä, kertakäyttölautasia ja -mukeja, talouspaperia, foliota, Pepsi Colaa jne. Taisi saada enemmän tavaraa kuin koskaan pystyisi päivän tuloillaan tienaamaan.






15 Kommentare:

  1. Meni ihan hiekkaa kurkkuun, kun katselin noita alkukuvia, mutta sitten tuli vettä....Herkullinen piknikpöytä. Se kutsuu luokseen. Omanilaisten pukumuoti ei ainakaan kademieltä nosta - kaikilla on samanlaista yllä.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Helppoa toisaalta, kun ei tarvitse miettiä, mitä pukee päälleen. Me aina vitsailtiin naisten kanssa ja tarkkailtiin, onko miehillä "alushame", että ei näy boxer shortsit sieltä alta, useimmilla oli.

      Löschen
  2. Onneksi on keitaita, alkaa tuo muun maiseman karuuskin niitten vieressä näyttää kauniilta.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Tuolla taas tajusi, mikä lahja on, että on tarpeeksi vettä.

      Löschen
  3. Upea tuo wadi;tulispa tännekin sateita niin wadit täyttyisivät.....Tämä minun asuinkaupunkini,Holon ,oli aluksi ihan hiekkadyynejä vaan,mutta nyt on ihan muutama niistä vain jäljellä,ja sekin ympäristöihmisten ansiosta.Kaupungin nimikin tulee hiekasta (Hol-hiekka...)

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Ne wadit on kuulemma aika vaarallisiakin, jos oikein kovasti sataa.

      Löschen
  4. Sait varmaan vuoden ajaksi värikiintiön täyteen keltaisesta, sinisestä ja turkoosista. Onneksi oli edes tuon verran vettä, muuten olisi kurkkua alkanut kuivata kaikkea tuota eksoottisuutta katsellessa.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Kyllä se luonto kuivaa on, mutta tekevät merivedestä kyllä vettä, joka ei tosin sisällä mitään mineraaleja.

      Löschen
  5. Mikä ruokajuoma kuului kattaukseen? Ai niin, se Pepsi, mutta oliko muuta?

    AntwortenLöschen
  6. Olet kyllä napsinut hienoja kuvia. Kiitos, kun pääsin taas siivelläsi matkustamaan. Joko seuraavana on vuorossa Irlanti? Täällä on ainakin vihreämpää!!!

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Varmasti on teillä vihreämpää! :D
      Peukut ja varpaat on täällä pystyssä tämän päivän aikana <3

      Löschen
  7. Mielenkiintoinen piknikpöytä ja pöytäliina. :-)

    Upeita kuvia. Olisi kiva tuommoinenkin hiekkapaljous joskus kokea.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Matkaopas oli kekseliäs ja osti ison rullan folioo pöytäliinaksi, kun ei haluttu laittaa ruokia ihan noin vain sinne takaronttiin. Lähistöllä oli vuohia ja ne kyttäili koko ajan ja yritti päästä kiinni ruokiin. Allumiehen kädestä yksi vuohi nappasi banaanin kuoren ennenkuin hän huomasikaan. Vuohet sai sitten vielä vesimeloonin kuoret eli niillä oli kyllä joulu ja pääsiäinen sinä päivänä.

      Löschen
  8. wow wow wow mitä maisemia, paikkoja ja kokemuksia!!

    AntwortenLöschen