Carpe diem on ystäväni Ginan motto ja hän haluaa nauttia jokaisesta loppuelämänsä päivästä ja päätti pitää hulppeat syntymäpäiväkekkerit Pfalzin maakunnassa kivassa hotellissa, jossa olemme olleet ennenkin. Sinne kutsuttiin lähimmäiset ja sekä meidät kaksi. Gina tuli miehensä kanssa meille autolla ja luovutimme hänelle lahjaksi ostamamme huovan, oli niin kamalan vaikea keksiä lahjaa ja toivon, että hän pitää siitä ja ennen kaikkea ehtii vielä pitkään nauttimaan siitä. Jatkoimme sitten meidän autollamme matkaa moottoritielle. Pohjoisessa oli myrskyvaroitus ja meilläkin tuuli kovasti ja se tuuli sitten matkalla vain lisääntyi ja ykskaks liikenne pysähtyi ja seisoimme lähes kaksi tuntia ruuhkassa. Moottoritiellä oli myrsky kaatanut parillakin sillalla rekkoja ja koko liikenne oli jumissa. Pääsimme sitten etanan vauhdilla vähän eteenpäin ja näimme matkalla mm. henkilöauton, joka oli jäänyt kahden rekan väliin puristuksiin, karmea näky. Se onnettomuus ei ollut syynä ruukaan, mutta ruuhkassa ajaessa stop and go menettää helposti keskittymisen ja sitten voi käydä kehnosti. Onneksi me pääsimme seuraavasssa ulosajossa pois moottoritieltä ja jatkoimme matkaa pienempiä teitä ja pääsimme kuin pääsimmekin perille.
Launtaina muu poppoo lähti läheisen Speyerin tekniseen museoon ja me lähdimme Allumiehen kanssa Ranskan puolelle Strasbourgiin ostoksille. Strasbourgissa oli myös tuulista, mutta +16C lämmintä,
Petit Francessa aasialaistytöt ottivat selfien, nykyäänhän kaikilla täytyy olla teleskooppivarsi kännyä varten.
Tuomiokirkossa oli sisällä kylmempi kuin ilma ulkona. Torni oli suljettu, ilmeisesti kovan tuulen takia, mutta eipä meillä ollut tarkoituskaan kiivetä ylös.
Illalla oli sitten Ginan mahtava synttäri-illallinen, pelkkää herkkua konsanaan. En edes muista, mitä kaikkea tässä oli kurkunkutittajana, lohta, sylttyä ainakin ja jotain aasialaista ja alhaalla oikealla Pfalzin erikoisuutta, ns. Saumagen, joka oli mm. entisen liittokansleri Helmut Kohlin lempiruokaa. Saumagen tehdään tyttöpossun mahasta, mutta en itsekään tarkkaan tiedä, mitä kaikkea siihen laitetaan. Tästä linkistä löytyy selitystä kohdasta Saumagen, jos jotain kiinnostaa.
Eturuokana oli mm. kauris-ja ankkapasteijaa, sellerisalaattia, kvitteniä eri muodossa ja hanhenmaksasta tehtyä Crème brûléeta.
Sen jälkeen oli pieni kupillinen aivan ihanaa perunakeittoa, jossa oli rapeita leivänpalasia.
Pääruokana oli saksanhirveä ja metsäkaurista pähkinäkuorrutuksella.
Jälkiruokana mangoa, kärsimyshedelmää, tryffeliä ja suussasulavaa lämmintä suklaafondantia, nam.
Välillä oli videotuokio, hauskoja vanhoja valokuvia ja filmejä Ginan elämästä.
Kyllä me kaikki vaan ihmettelemme ja ihailemme Ginaa, joka säteilee tyytyväisyyttä ja nauttii hetkestä kamalasta sairaudestaan huolimatta. Välillä hän katosi vähäksi aikaa, oli varmaan huono olo, mutta palasi sitten aina iloisena takaisin ja väitti, että hänellä menee hyvin.
Illan nuorin vieras oli 10v ja hänellä oli ihan ikioma hotellihuone vanhempien huoneen vieressä. Poika tunsi hotellin ennestään ja päätti ensi töikseen lähteä uimaan, mutta kun huoneessa oleva kylpytakki oli aikuisen kokoa, hän soitti respaan ja pyysi heitä tuomaan pienemmän kylpytakin, niin ne nykynuoret.
Vau mika menu.
AntwortenLöschenUpeaa etta ihminen osaa noin nauttia joka hetkesta!
Eikö olekin. Minä vaipuisin varmaan itsesääliin tuossa tilanteessa. Itse asiassa en kohta enää voi uskoakaan, että tilanne on niin vakava, kun näen tuon ihmisen!
LöschenMiten hienoa, että ystäväsi "elää kuin viimeistä päivää", kuinkas muutenkaan. Kipuja onneksi nykypäivänä pystytään hoitamaan, sillä niiden kanssa olisi mahdotonta reissailla tai ainakaan nauttia mistään.
AntwortenLöschenHeh, en muistanutkaan tuota sanontaa "elää kuin viimeistä päivää"
LöschenDeliziosissima! Auguri synttärisankari-ystävällenne. Mutta olipa teillä kamala ajokeli, hui kauhistus.
AntwortenLöschenAugurit annetaan eteenpäin, kiitos
LöschenOli teillä taas viikonloppu myrskyineen ja herkutteluineen. Tuntuu hienolta, kun Gina osaa ottaa elämän oikealla tavalla, tai onhan se niin, että elämäntahto yleensä voittaa, melko pitkään.
AntwortenLöschenElämäni,
et surua etkä itkua varten ole,
sillä hurmaa, naurua
tulvillaan
on maa,
kukkiva maa.
-Kirsi Kunnas-
Ihana Kirsi K. ♥
LöschenGinasta tulee niin mieleen yatäväni M. jonka tiesit. Hieno elämänote, josta kaikkien tulisi ottaa opiksi. Carpe diem totisesti. Mutta olipa teillä matka, onneksi Kronessa oli kaikki niin hienosti.
AntwortenLöschenTodella esimerkillisiä naisia molemmat. Kronessa oli täydellinen palvelu, aivan uskomatonta.
LöschenMitkä kekkerit! ja hienoa että Ginalla on tuollainen asenne,se varmaankin auttaa jaksamaan.
AntwortenLöschenSamassa hotellissa on Michelin-tähden ravintola, me syötiin siellä "tavallisella" puolella, mutta sekin on loistava.
LöschenOnpa teillä olleet ihanat juhlat harmaista taustasävyistä huolimatta. Tuli oikein miettineeksi, että osaisikohan sitä itse juhlia noin upeasti jos olisi sairas vai käpertyisikö vaan sairastamiseen. Vaikea tietää! Kovat myrskyt siellä teilläpäin. Tänne luvattiin mielestäni kovempaa, mitä saatiin.
AntwortenLöschenOli kyllä ihanat juhlat ja luulenpa, että päivänsankarikin välillä unohti pitkäksikin aikaa tautinsa. Huomenna on taas edessä kemoterapia, muka viimeinen, mutta sitä on nyt sanottu viiden vuoden aikana jo monta kertaa.
LöschenNuo annokset ihan minulle!
AntwortenLöschenNe kelpas kaikille, jopa 14v söi lähes kaiken, vain 10v tilasi itselleen Wieninleikkeen ja ranskalaisia perunoita ja jäätelöä.
LöschenOnpas teillä ollut todella hieno menyy.
AntwortenLöschenoli todella ihan tähtiluokkaa, vaikka Chef olikin lomalla
LöschenAivan kurkkua kuristi lukea tätä postausta, jossa oli niin paljon iloa ja taustalla suruakin, elämää isolla E:llä!
AntwortenLöschenRuoka olis maistunut taatusti sullekin!
LöschenIhan varmasti! :)
LöschenEnpa ole ennen teleskooppivartta kannykalle nahnyt vaikka tiesinkin etta sellaisiakin on. HIH Tuntuu vahan hassulta. Ja wau mitka poperot! Just soin ja taas on nalka. :)
AntwortenLöschen