Sydney♥

Kun tulimme autolla Canberrasta Sydneyyn, ystävämme Gee ajoi heti harbor bridgen ylitettyämme Kirribillin kaupunginosaan, koska hän tiesi, että minä olen hulluna jakarandoihin. Tässä vanhemmassa postauksessa on kuva, jossa koko katu on yhtä jakarandaa, mutta pistän tähän nyt tämänkin kuvan, josta tykkään tuon yhden punaisen puun takia.

Tätä maisemaa jaksais katsella vaikka kuinka pitkään, samaa tykkäsi lokki. Harbor bridgen yli me kävelimme jalkaisin, tuolla vastapäisellä rannalla on Kirribilli ja ne lukemattomat jakarandat.

Korkeita taloja löytyy ja tästä tulee mieleen kun Lauren ja kaverinsa olivat joskus teini-ikäisenä täällä, he seisoivat Kölnin tuomiokirkon vieressä ja kysyivät, että missäs täällä on sitten se city. Ei sen keskeisempää paikkaa Kölnistä löydy, mutta aussietytöille city tarkoittaa pilvenpiirtäjiä.

Oopperataloakin ihailtiin eikä mielipide ole vaihtunut, se on edelleenkin todella loistavaa arkkitehtuuria. Itse arkkitehtihän ei ole sitä koskaan valmiina nähnyt, kun oli riitaantunut kaupungin kanssa.

Kun isäntäväki valmisteli illan BBQ:ta, me kiersimme jalkaisin kaupunkia, arvelimme, että se oli 15km lenkki.

Ystäviemme talo on itäisessä Sydneyssä, joka on sitä vihreämpää Sydneyä ja silti vain puolen tunnin bussimatkan päässä citystä. Aidan takana asui pitkään crocodile dundeen poika, mutta oli nyt muuttanut muualle, mutta hänet tavattiin bottle shopissa viiniä hakiessa. Alue on rauhallista seutua, mutta siellä ei ole jalkakäytäviä eikä kovin yleistä kävellä jalkaisin, meitä pidettiin eksoottisena, kun kävelimme siellä. Lähin kauppa on pyörämatkan päässä, mutta eihän siellä kukaan pyörällä aja, kaikki tehdään autolla. Suhteellisen yksinkertaisetkin talot maksavat täällä yli miljoona euroa. Ystäviemme lapset asuvat partnereidensa kanssa todella pienissä asunnoissa, poika tällä hetkellä jopa anoppilassa, kun eivät pysty maksamaan Sydneyn huimaavia vuokria. Poika ja miniäkokelas tekevät paljon housesitting, jolloin saavat asua luksustaloissa ja saavat siitä vielä rahaakin. Nytkin heillä oli keikka, jossa pitivät huolta koirasta ja talosta, joka oli muutaman metrin päässä merestä.
Sanomalehdet pyöritetään täällä rullalle ja kiedotaan kelmuun ja jakaja heittää ne etupihalle ja aamulla ne pitää etsiä nurmikolta, ovat milloin missäkin.

Suhtkoht lähellä heitä on Palm Beach. Kuten kuvasta näkyy, Tyyni valtameri (niin se nimi oli Suomessa asuessani, nyt kai Tyynimeri) on Sydneyssä kaikkialla, tässäkin molemmin puolin.

Pensaspalot eivät jätä tätäkään seutua rauhaan ja tässäkin näkyy vuoden 2013 palon jälkiä, rinne ei ollut ehtinyt vielä täysin vihertyä.

Panen tähän ihan vaan itseäni varten kartan, josta näkyy Palm Beachin sijainti.

Toisena päivänä U vei meidät North Headiin, josta myös kartta muistin virkistämiseksi.

North Headista näkyy satamaan sisääntulo ja kaukana siintää city.

Siellä oli ranta vähän jyrkempää kuin Palm Beachin hiekkarannat.

Mikäs tuossa oli istuessa cappuccinolla ja ihailemassa maisemaa.

Näistä kuvista saa vähän väärän käsityksen säästä, sillä ne on otettu kauniina ja lämpiminä päivinä, mutta oli meillä muunkinlaista ilmaa. Aivan mielettömiä lämpötilan vaihteluja tuli koettua, suurin muutos taisi olla tunnin sisällä 20 asteen ero. Kerran luulimme, että auton lämpömittari on rikki, kun ajoimme parisen tuntia Great Ocean Roadia ja pysähtyessämme lämpötila oli taas laskenut ainakin 15 astetta.  Sydneyssä oli välillä myös sateista, esim. Bondi Beach jouduttiin jättämään kamalan tuulen ja sateen takia väliin. Onneksi olin ottanut villasukat ja villatakin mukaan, sillä ystäviemme talossa oli sadepäivinä aika viileää. Meillä olisi lämpöpatterit menneet automaattisesti päälle, mutta heillähän ei ole lämmitystä lainkaan, voivat lämmittää ainoastaan ilmastointilaitteella eikä se ole mikään hyvä ratkaisu. Kun me lähdimme Sydneystä pois, sää muuttui siellä seuraavana päivänä julmaksi +41C ja olimme kiitollisiä, että emme joutuneet sellaisessa helteessä talpomaan kaupungissa, meille riitti ne kauniiden päivien +26C.

Sydney on fantastinen kaupunki, siitä ei pääse mihinkään. Joka puolella on vettä, kaupungissa on paljon kulttuuritarjontaa ja hyviä ravintoloita (vaikka Melbourne väittää, että heillä on vielä parempia). Yksi koko matkan parhaita kalaravintoloita oli Garfish Manly, jossa tarjosimme viimeisenä iltana ystävillemme kiitokseksi suurenmoisesta vieraanvaraisuudesta lasilliset todella hyvää australialaista Chandon-kuoharia ja ihanan kala-aterian.