Yksinäistä? No ei todellakaan!

Valehtelisin, jos väittäisin, että ei olisi kiva tunne, kun tämän viikon kolme vierasta on hoidettu tyydyttävästi ja lähetetty täyden vatsan kanssa kotimatkalle ja meillä on edessä vapaa viikonloppu enkä tunne yhtään oloani yksinäiseksi. Ohjelmassa on vain huominen patikkaretki, muuten ei ole pakko tehdä yhtään mitään.
Viikon viimeisen vieraan veimme eilen pieneen  keskiaikaiseen Zons-nimiseen kylään, joka sijaitsee Reinin rannalla vajaa 30km meiltä. Zonsin nimi on mainittu jossain kirjoissa jo 600-luvulla. Valitettavasti sade uhkasi koko ajan, mutta pärjäsimme onneksi ilman sateenvarjoa. Kylästä löytyy kauniita vanhoja taloja, kivoja pieniä putiikkeja ja paljon ruokapaikkoja.

Zons on suojattu hyvin vallilla joen tulvia vastaan ja ympäristöstä löytyy hyviä pyöräteitä. Reinin vesi oli todella kirkasta ja puhdasta. Tapasimme rannalla sattumalta Allumiehen entisen työkaverin, joka tulee kerran viikossa rannalle, kun hänen labbis-hauvansa tykkää käydä uimassa.

Zonsissa on ulkoilmateatteri, jossa on jo 60 vuotta esitetty lapsille satunäytelmiä. Koko kylä oli nytkin täynnä punahattuisia kääpiöitä odottamassa iltapäivänäytöksen alkamista.

Kivoja kylttejä tuli vastaan, tässä ilmoitettiin yhden putiikin aukioloaika:  "on auki kun on auki".

Roskiksissakin oli kivoja kylttejä: "auki 24h" tai "anna se mulle".

Viikonloppuisin kannattaa vältettä Zonsia, sillä silloin se on aivan täynnä, mutta nyt oli aika vähän ihmisiä.