Sielunmaisemani

Itävallan Tirolissa oli todella kaunista ja kivaa, mutta täytyy taas sanoa, että oikea sielunmaisemani on sittenkin Italian puolella,  Etelä-Tiroli. Mahtavat maisemat ja ystävällisiä ihmisiä, siellä yhdistyy saksalainen tarkkuus rentoon italialaiseen elintapaan, molemmista ne paremmat puolet. Pyörämatkamme päättyi Itävallan itäiseen Tiroliin, josta ei ole pitkä matka Italiaan ja päätimme pyöräviikon päätteeksi lepäillä pari päivää siellä. Ystävämme olivat viime käynnillään nähneet juuri valmistumassa olevan hotellin, joka oli pääsiäisenä avannut ovensa ja saimme sieltä huoneet.

Saimme pienemmän huoneen puuttuessa valtavan ison sviitin ja siihen kuului myös tuo aurinkovarjoinen terassi ja sen mukana loistavat maisemat.

Uida saimme infinity altaassa ja ihailla sieltäkin käsin maisemaa.

Tarkoitus oli laiskotella pyöräkilometrien perään, mutta veri veti kuitenkin pari kertaa pienelle vaellukselle.

Tien varrella oli myynnissä marmelaadia, hunajaa ja mansikoita.

Ja perinteinen tunnin kävelylenkki Schennan kylästä Meraniin tehtiin tälläkin kertaa. Siellä voi ihailla viini- ja omenaviljelyksiä matkan varrella.

Jos joku haluaa muuttaa eläkeläisenä Espanjaan, niin meikäläinen muuttaisi Etelä-Tiroliin.