Saksan Google doodle muistelee tänään Ludwig Sütterliniä, joka syntyi 153 vuotta sitten ja kehitti 1900-luvun alussa käsialan, jota monet saksalaiset eivät enää pysty lukemaan. Ystävämme ovat parhaillaan tyhjentämässä isoisovanhempien talon vinttiä ja löysivät paljon vanhoja rakkauskirjeitä, mutta eivät oikein tahdo osata lukea niitä.
Muistelin näitä aakkosia katsellessani, että lapsuudessani kirjoitettiin Suomessakin z-kirjain usein noin kuin se on tässä taulukossa.
Yritin löytää vanhasta päiväkirjastani tekstin, jossa olisi z, mutta sitä ei helposti suomenkielisestä tekstistä löydy eikä siis päiväkirjastanikaan. Mutta tämän hauskan muiston löysin, sen olen kirjoittanut 15 vuotiaana. Himatuikku oli uskonnon opettajamme, hänen oikea nimensä oli Kotivalo.
Luen erittäin mielelläni jatkossakin pienen Allun päiväkirjaa. Ihana. Terkuin, HK
AntwortenLöschensuurin osa on secret
LöschenJoo, olen joskus tavaillut schütterlinkirjaimilla kirjoitettuja notaarien asiakirjoja, kun eräs mieheni esi-isä oli ostanut asuintalon tontin ja lisäksi viereisen tontin rakennuksineen pienelle limonaadi- ja oluttehtaalleen. Pfalzin maakunta kuului silloin Baijerin kuningaskuntaan ja tänne pakkosiirretiin kelvottomat kuningaskunnan virkamiehet.(Kansa muistaa vieläkin pilkkalorua siitä.) Jos ensimmäinen notaari oli kelvoton, niin toinen notaari (tai kirjuri) oli vielä kelvottomampi tai peräti juoppo käsialasta ja tekstin laadusta päätellen. Baijerista Pfalz pääsi eroon ja kehittymään vasta 1949:n jälkeen (Rheinland-Pfalzin osavaltion perustuslaki).Eivät tainneet maalaispiika ja olutrenki muinoin kirjoitella rakkauskirjeitä. Meidätkin opetettiin kirjoittamaan z tuolla tavalla. Sattumalta on säästynyt saksan koevihkojani, mutta en siedä niitä lukea. Muistuu turhaan mieleen traumani sadistisen opettajani Murhun takia, joka ei saanut minun itsetuntoani rikki ja jäämään luokalle vaikka yritti. Olin Murhullekin liian kova pala. Murhulle ei kukaan keksinyt edes lempinimeä niin kuin silloin oli tapana muille opettajille.Jumalat kostivat uppiniskaisuuteni , niin että jouduin tienaamaan leipäni saksaksi. Mutta Murhulle kiitos, opiskellessani ja työssäni ei ole ollut vaikuksia saksan kieliopin kanssa.
AntwortenLöschenMunkin saksan ope oli ankara, suhuässä piti opetella hämäläispoikienkin, joilla oli suomen kielen ääntämisessäkin ongelmia, kengän oli kenkän jne.
LöschenHih, en ymmärrä noista koukeroista mitään...
AntwortenLöschenKiva että sinulla on vanha päiväkirja jäljellä, minullakin on samanikäisenä kirjoitettu päiväkirja jäljellä, mutta se kertoo vain yhdestä kesästä.
kaikenlaisia poikien nimiä löytyy muistiinpanoista, en yhtään muista niitä
LöschenVoi noita koukeroita. :-) Kyllä menetetään paljon, kun kaunokirjoitusta ei enää opeteta kouluissa. Vaikka toisaalta: mihin sitä enää nykyään edes tarvitsisi, kun kaikki on koneilla.
AntwortenLöschenTäällä Saksassa kukaan ei voi kuvitellakaan, että käsinkirjoitus poistetaan Suomessa.
LöschenOmakin käsiala muuttuu. Nykyään tuntuu, että en osaa kirjoittaa enää ollenkaan, kun kaikki kirjallinen tapahtuu pääosin näpytellen.
AntwortenLöschenKyllä on munkin käsiala huonontunut kovasti.
Löschen