Hautakiveä etsimässä

Tähän karmeaan hautaan törmäsimme Wienin keskushautausmaalla. Siinä on elossa oleva pariskunta rakennuttanut mauttomuuden huipun, itselleen haudan, jota kuulemma käyvät jatkuvasti kiillottamassa.

Toinen erikoinen hauta oli tämä, olin niin sanaton, etten edes tajunnut ottaa valokuvaa ja lainaan sitä nyt Wikipediasta.

Veistoksen on tehnyt tunnettu itävaltalainen kuvanveistäjä Alfred Hrdlicka, jonka vaimo haudattiin tänne ja myöhemmin myös taiteilija itse. En edes huomannut kenen haudasta on kysymys, kun jäin suu auki töllöttämään sitä ja kyllä siinä ihmettelemistä riittää.  Kuolema yhtyy naisen kroppaan eli siis vaimo pettää miestään kuoleman kanssa. Täytyypä sanoa, että aika erikoinen hauta.

Meillä oli tässä muutama hyvin jännittävä päivä ja melkein aloin jo hommata hautakiveä Allumiehelle. Sydänfilmi näytti rasituksessa lisälyöntejä ja sen jälkeen tehty sydämen magneettikuva näytti uskomattoman hirveitä arvoja. Kahdessa päivässä ihana kotilääkärimme sai miehelle ajan yliopiston sairaalan parhaalle sydänlääkärille, joka tänään katetroi suonet ja totesi, että  pallolaajennukset ja stentit eivät ole tarpeen, sillä kalkki on vain valtimoiden ulkopuolella, sisällä virtaa veri ongelmitta. Vähän tässä ihmeteltiin, miten mies, jolla ei ole ylipainoa, joka ei ole polttanut yhtään ainoata tupakkaa elämässään, joka kuntoilee säännöllisesti ja pyöräretkellä päihittää tavallisella pyörällä kaikki sähköpyöräilijät, voi saada noin pahan sydänvian. Muutamat yöunet meni ja tänään yritin vaikka mitä ohjelmaa, etten olisi miettinyt sitä operaatiota, mutta nyt on kaikki kunnossa, kuin uusi elämä, jippii!