Neljässä päivässä ehtii

Ajella Baden-Württembergiin ja poiketa Bruchsalin kaupunkiin kahville ja huomata, että kaupungissa on iso linna, jossa on kuuluisan arkkitehti Balthasar Neumannin portaikko.

Sitten ajella hienoon hotelliin, josta sai sesongin ulkopuolella pilkkahintaan huoneen, kivan Spa-osaston ja hyvää aamiaista ja muutenkin loistavaa ruokaa.  Aamiaisella mm. värikästä munakasta ja mustikkapannaria, nam nam.

Ajella Baden-Badenin kaupunkiin ihailemaan krookuksia ja katselemaan hienoja kauppoja. Baden-Badenissa on hyvä ilmasto ja siellä asuu vähän varakkaampaa porukkaa.

Piipahtaa Maulbronniin toteamaan, että on maanantai, sataa ja luostari on kiinni.

Ajaa vähemmän iisisti Baseliin. Ongelma on se, että sveitsiläiset ovat vuoristokansaa ja ryöväreitä, jotka ottavat ihmisiltä rahat. Jos ajaa vähänkin isompaa tietä, joutuu maksamaan noin 36 euroa tiemaksua, mikä on vähän liian iso summa, jos päiväseltään lähtee Baseliin. Niinpä meidänkin piti etsiä huolellisesti reitti, millä ei joudu moottoritielle, mutta onnistui se sitten. Siinä matkalla tuli vielä Saksan puolella eteen Vitra ja sinnehän oli pakko poiketa. Valitettavasti suuri osa oli remontin alla, mutta vähän pääsimme kurkkaamaan sisään.

Tässä kuvassa näkyy 1920-luvun moduulikeittiö.

Ikeaakin esiteltiin

ja tietenkin putiikissa oli myynnissä myös suomalaista designia.

Baselissa tai oikeastaan Riehenin pikkukaupungissa Baselin vieressä on Beyeler Foundation, jossa on parhaillaan Edward Hopper-näyttely.

Tämä bensa-asemakuva on yksi parhaista. Nighthawks taitaa olla tunnetuin, mutta se ei ollut näyttelyssä.

Sitten ajella Baselin kaupunkiin, josta olimme varanneet huoneen Hotel Spalentorista, jota voin lämpimästi suositella. Se on keskeisellä paikalla ja saimme parkkipaikan hotellin pihalta ja se maksoi vain 15 frangia päivältä, mikä on todella edullinen hinta.
Kiertelimme pari tuntia kaupunkia, sade oli onneksi loppunut. Tässä Reinin rantaa

ja raatihuone

vanhan talon ovikelloja

Baselissa odoteltiin vielä sikäläistä karnevaalia eli Basler Fastnacht, joka alkaa viikkoa myöhemmin kuin meidän Rosenmontag. Tuollainen pipo on yksi Fastnachtin päähineistä.

Hotellista saimme ravintolasuosituksen paikasta nimeltä Zum Tell, joka oli aivan hotellin lähellä ja se olikin ihan kiva paikka ja sielläkin jo karnevaalikoristeita.

Keskiviikkoaamuna näkymä hotellin ikkunasta oli tällainen eli räntäsadetta ja sitten olikin aika etsiä taas pikkuteitä vievä rajanylitysreitti, ettei kukaan tule vaatimaan meiltä tiemaksuja.

Sitten koukkasimme Freiburgiin morjestamaan ystäviä ja jatkoimme matkaa kotiin, sillä seuraavana  päivänä oli tulossa suomalaisvieraita.