Freitag, 20. Mai 2022

Tuli sade rankka

 Kun lämpötilat alkaa nousta kohti +30C, voi odottaa rajuilmaa. Tässä Allumies vielä lueskelee varjossa Kindleänsä


ja oli avannut ylimmmän kerroksen kattoikkunat tuulettaakseen tunkkaista kuumaa ilmaa, mutta mitenkkäs taas kävikään, hirmumyrsky tuli eikä mies muistanut avanneensa ikkunoita ja nyt sitten kuivatellaan mattoa. Onneksi olin laittanut pöydällä olevan valokuvia sisältävän pahvilaatikon pois, muuten olisi kuvat turmeltuneet.


Rikkaruohot pysyy hyvin hengissä, nämä kellot on tulleet itsestään eikä rajusadekaan saanut niitä poikki. Rakastan tuota väriä.


Oli pakko kuvata nuo kauniit ruoka-annokset täkäläisessä ravintolassa.





Lukulaitteen huono puoli on se, että ei niin helposti voi selailla edestakaisin. Luen parhaillaan Daniel Speckin romaania Jaffa road, joka kertoo kolmesta perheestä, kolmesta sukupolvesta ja kolmesta uskonnosta ja piti oikein ottaa valokuva kirjan henkilöluettelosta, kun oli alussa vaikea tajuta kuka on kuka. 670 sivun kirjaa ei ole ilmeisesti vielä käännetty saksasta muille kielille, mutta kun käännös tulee, suosittelen. Exodus tulee mm. esiin, muistan kun ahmin sen kirjan aikanaan.


Radiossa soi ajankohtaisesta syystä Conquest of paradise. Yksi elämäni ikimuistoisista hetkistä oli se kun seisoimme laivan kannella matkalla kohti Abu simbeliä ja taustalla soi tämä kappale, olin kuin Kate Winslet Titanicin keulassa.

Mutta nyt ei olla Kate Winslet eikä Egyptissä vaan kotona ja pitäisi alkaa kuorimaan parsaa, sillä illalla tulee ruokavieraita. Hauskaa viikonloppua!

12 Kommentare:

  1. Kävipäs kehnosti ikkunan ja maton kanssa, mutta onneksi ei käynyt pahemmin. Kastuivatko huonekalut yhtään?

    Mukavaa viikonloppua! Jotkut onnekkaat ne pääsee taas Allulaan syömään!

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Nyt sataa taas kaatamalla, vieraat asuu ihan lähellä, mutta tuollaiseen sateeseen ei voi mennä viideksi minuutiksikaan.

      Löschen
  2. Teillä oli asteet kuten meillä..., paitsi sadetta täällä ei ole ennenkuin loppusyksyllä. Oi oi mitä herkkuja ja tosi kauniita annoksia. Katselin noita nimiä ja siinä oli yhden perheen nimi "Sarfati", minulla on ystävä jonka sukunimi myös tuo. Kaunista viikonloppua Allu.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Opin paljon uutta, mm. että Tel Aviv oli alunperin Jaffan esikaupunki. Ajattelen usein sinua lukiessani kirjaa, sun on pakko lukea se kun tulee käännös.

      Löschen
  3. Täälläkin on kaunista, mutta ei noissa lukemissa. Kirsikkapuu on nyt täydessä kukassa partsillani ja tulppaanit myös. Kävin tänään torilla, eikä siellä ollut yhtään parsaa! Uskomatonta! Pitänee mennä uudestaan huomenna, jolloin siellä olisi enemmän torimyyjiä. Mukavaa viikonloppua sinnekin!

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Meillä on tänään valkoparsaranskalaisia viherparsavoin kanssa, uusi kokeilu.

      Löschen
  4. Onneksi ei tullut rakeita, ainakaan tällä kertaa. Mulla raekuuro rikkoi kerran tuollaisen kattoikkunan Saksan asunnossa.
    Parsaa olen nautiskellut pari viimeistä päivää - kuin viimeistä päivää.
    Kesäistä viikonloppua teille herkkujen parissa. paskeriville

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. No ei nyt tullut rakeita ja meillä ei muutenkaan niin paha kuin muualla, 40 henkeä kuollut jopa

      Löschen
  5. Jaffa road kuulostaa mielenkiintoiselta! Haluaisin lukea jos ja kun kaannos tulee.
    Tuo myrskyhan olisi vaikka voinut tempaista nuo ikkunat pois paikaltaan kun tuollain ylospain aukeavat, hui!

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Sinähän osaat saksaa, voisin lähettää e-kirjan saksaksi jos taitosi riittää.

      Löschen
  6. Mattojen kuivattaminen parantaa ihmeesti muistia. Minulle riitti yksi kerta.
    Tuo kurjenkellon sini oli minulle lapsena ihaninta, mitä osasin kuvitella. Joka vuosi kävin kurkkimassa niityllä, joko se kukkii syntymäpäiväkseni heinäkuussa. Äiti herätti aamulla laululla ja kurjenkellon kukkasella. Se oli siinä. Lasten syntymäpäiväjuhlia ei maalla ollut muinoin tapana järjestää, ei kyllä aikuistenkaan. Syntymäpäivälahjakin oli vaatimaton, jos sitä oli lainkaan. Muistana saneeni kerran äidin itse ompeleman kretonkileningin.
    Nimipäiväkahville sai poiketa kutsumattakin. Mahtaakohan siihen kenelläkään olla enää aikaa tai haluja?

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Ei meilläkään paljon juhlittu, anoppini taas juhli nimipäiviäkin kovasti ja esitti lahjatoivomuksia ja vähän ihmettelin, kun toivoi opiskelijapojiltaan kerran kahvikaluston

      Löschen