Matkajalka vipattaa

 Viime vuosina on tietyistä syistä tuntunut siltä, että ei pääse minnekään ja innostuin nyt katsomaan blogipostauksiani ja todennut, että onhan sitä käyty Ranskassa ja Italiassa ja Tanskassa ja Ruotsissa ja Belgiassa ja Hollannissa ja Espanjassa eli luksusmuija, jos valitan. Se tunne, ettei päässyt jonnekin, johtuu siitä, että juuri ennen tuota kulkutautia me olimme painamassa nappia ja buukkaamassa lentoa Uuteen Seelantiin ja se haave ei ole vieläkään toteutunut. Kun on nähnyt miten yhtäkkiä ei pääsekään matkustamaan maasta toiseen ja kokenut sen karmean sairastapauksen, kun ystävämme sai Ranskassa aivoinfarktin ja joutui sairaalaan, jossa henkilökunta puhui vain ranskaa, on alkanut ehkä vielä enemmän miettimään mitä uskaltaa. 

Uskallamme nyt kuitenkin lähteä käväisemään Suomessa, sillä minulla on luokkakokous ja kun olemme sitten niin lähellä Tallinnaa, käväisemme päivämatkalla sielläkin. Jos joku osaa suositella, mitä niiden muutaman tunnin aikana kannattaa katsoa, niin antakaa ihmeessä vinkkejä.

Suurempi uskallus onkin sitten päätös lähteä maaliskuussa Israeliin ja Jordaniaan, juuri nyt kun Israelissa oli taas vaaleissa kannatettu niitä vähemmän rauhallisia tyyppejä. Nyt sitten pitää alkaa tutkia matkaoppaita ja olenkin jo sen verran oppinut, että tiedän noista kahdesta maasta hyvin vähän.