Viikonlopun ohjelmaa

Perjantaina:
Hammashoito
Illallinen kummipojan luona

Lauantaina:
ruokaostoksilla
takkatulta

laiskottelua ja hyvää lukemista 

Pitkästä aikaa levysoitin päällä ja ihanaa Klaus Hoffmannia, joka on laulanut paljon sekä omia sävellyksiään että  Jacques Brelin lauluja saksaksi.♥

Illalla syömässä kavereiden kanssa ja sen jälkeen leffassa katsomassa japanilaista Shoplifters,

Sunnuntaina:
Päivällä isoissa synttärijuhlissa, joissa onnistuimme pääsemään kivojen ihmisten pöytään ja viihdyimme pitkään, yleensä en pidä isoista bileistä. Päivänsankari on karnevaaliyhdistyksessä ja sieltä tuli musiikki- ja tanssiryhmä esiintymään. Perinteisillä karnevaaliseuroilla on täällä Napoleonin ajan vaatteet, Napoleonhan valloitti Kölnin 1794 ja niitä peruja Kölnin kielessä on paljon ranskalaisia sanoja, esim. sana "Fissematenten", joka tarkoittaa tyhmyyttä. Sanotaan, että nimitys johtuu ranskan kielen sanonnasta "visit ma tente" eli tule katsomaan telttaani  eli siis Napoleonin sotilaat houkuttelivat kölniläistyttöjä telttaansa ja äidit sanoivat tyttärilleen "älä tee mitään Fissematenten".

Nyt en tarvitse enempää ohjelmaa, illalla laitamme kintut pystyyn ja katsomme Tatort-dekkaria, jota kehuivat äsken radiossa. Kinttujen pystyyn laittamisesta muistuu mieleen tämä Allumiehen jumppaliike tältä aamulta. Yläreiden lihaksen venytykseen pitää roikuttaa jalkaa alas ja meillä ei ole mitään muuta tarpeeksi korkeaa paikkaa kuin ruokapöytä. Käyhän se noinkin.

Syyslehtiä ja Suomen kulkuneuvoja

Eva Cassidyn laulama Autumn leaves on mielestäni yksi kauneimpia syylauluja.



ja kauniita olivat syyslehdet tänäänkin sauvakävelyreitillämme. Joku oli laittanut niitä rivin penkin selkänojan päälle.

Tajusin nyt vasta, että Suomessa ei taida ollakaan tänään pyhäpäivä. Meillä nimittäin kunnioitetaan koko Saksassa tänään Martti Lutheria pyhäpäivällä ja ettei arki tulisi liian nopeasti, huomenna on sitten vielä katolinen pyhäinpäivä, se tosin vain osavaltiossa, joissa on enemmän katolisia. Olimme eilen konsertissa, jossa oli teemana Luther ja kuulimme, että hän ei Kölnissä käydessään ollut lainkaan ihastunut rakenteilla olevaan tuomiokirkkoon, piti sitä täysin sopimattomana saarnojen pitoon eikä täkäläinen olutkaan oikein kelvannut.
Nyt istumme täällä halloweenina pimeässä, kun ovikello soi jatkuvasti ja lapset käyvät kerjäämässä karkkia, jota meillä ei ole talossa, kun unohdin ostaa. Kaihtimet ovat alhaalla ja valot sammutettu, mutta siitä huolimatta ovikello on soinut jo monta kertaa.

Muistelin tuossa vanhaa englantilaista sarjaa nimeltä Mennään bussilla eli On the buses. Mietimme nimittäin käväistä pikaisesti sukuloimassa Valkeakoskella, mutta se onkin suuri ongelma. Ensin ajattelimme vuokrata päiväksi auton, mutta autovuokraamot ovat Helsingin kaupungissa sunnuntaisin kiinni. Sitten tuli mieleen Express bussi, sillähän pääsee mukavasti. Jos haluaa olla perillä kello 12 niinkuin on suunniteltu, bussi lähtee yöllä kolmelta, seuraava vasta kello 11 ja se on vasta kello 13 perillä. Suomi 100v, sen kunniaksi on varmaan muutettu nuo liikenneyhteydet 1917 tasolle. Taidan etsiä hevoskyydin tai jättää menemättä.

Vuosi vanha vaipui hautaan

Laulu tuli tutuksi, kun isäni oli sitä joka uudenvuodenaattona laulamassa mieskuoron kanssa kotipaikkakuntani torilla.

Katselin tuossa vielä ystäville jouluna lähettämäämme vuosikatsausta ja totesin, että sitä on taas paljon liikuttu ja käyty vuoden aikana ainakin kerran Ranskassa, Belgiassa ja Espanjassa ja kaksi kertaa Suomessa, Italiassa, Itävallassa ja jopa kolme kertaa naapurissa Hollannissa.
Joulu pitkästä aikaa Suomessa oli ainutlaatuinen elämys, siitä pitää tehdä oma postaus kunhan jaksan katsoa kuvat läpi.
Uudenvuodenaatto, kriittinen asia täällä Kölnissä, oli tänä vuonna ollut ilmeisesti rauhallinen. Joitankin nafreja (pohjoisafrikkalaisia, viime vuoden pahantekijöitä) oli käännytetty heti takaisin junaan eikä päästetty kourimaan naisia. Poliisi oli hoitanut kiitettävästi vaikean tehtävän. Itse nukahdin jo ennen kahtatoista enkä kuullut edes naapurin lasten paukutteluja. Berliinissä oli joku vuokraisäntä ehdottanut vuokralaisilleen, että jättäisivät paukuttelun vastapäisen pakolaiskeskuksen(kin) takia ja antaisivat rahat pakolaisten hyväksi, fiksu mies.
Hyvää vuotta 2017 kaikille. Saimme muuten joulukortin yhdeltä vanhukselta, hän toivotti hyvää vuotta 1700, liikuttavaa♥

Peace, Frieden, Shalom, Salam

Toisena adventtisunnuntaina on tuomiokirkossa aina musiikkitilaisuus, jonne jokainen voi mennä instrumenttinsa kanssa soittamaan tai sitten vain laulamaan. Tämä rauhan laulu sopii hyvin Suomen itsenäisyyspäivän lauluksi.



Peace, Frieden, Schalom, Salam,
Frieden fängt bei uns selber an.
Peace, Frieden, Schalom, Salam,
ein Traum der wahr werden kann.

Sauvakävelymaisematkin olivat tänään taas täydellistä rauhaa  ja oli pakko kaivaa kylmin käsin taskusta kännykkä esille ja ottaa pari kuvaa.

                                                              

Peace ja hyvää itsenäisyyspäivää!

Venetsialaisia ja valkoisia illallisia

Sunnuntain lehdessä oli pitkä artikkeli suomalaisesta tavasta viettää venetsialaisia. Itse en kyllä tuntenut Suomessa asuessani tällaista perinnettä, mutta ihan kiva juttu varmaan. Muuten ihan hieno artikkeli, mutta pitikö noiden frankfurtilaisten nyt välttämättä mainita, että Suomessa oli heidän käydessään elokuussa vain +11C kun Frankussa oli samaan aikaan +30C ja taas täällä Saksassa luulevat, että Suomessa on aina kylmä.

Tuttavapiirissämme on nyt tullut muotiin juhlia valkoisia illallisia eli Dîner en Blanc, jossa siis kaikki pukeutuvat valkoisiin ja ruokapöytä on katettu valkoiseksi. Viime viikonloppuna sain kuvia kahdestakin eri tilaisuudesta. Ystävämme J oli jopa vuokrannut puvun vuokraamosta, kun hänellä ei ollut itsellään valkoisia vaatteita. Luin netistä, että idea on jo yli 20v vanha ja peräisin Ranskasta.

kuva: E.S.

kuva: J.L.

Meillä ei juhlita nyt valkoisissa vaan ajelemme pyöräilyvaatteissamme kohti Venetsiaa katsomaan, minkälaiselta ne oikeat venetsialaiset tänä vuonna näyttävät. Kuva on edelliseltä käynniltämme, taitaa olla jo 10v vanha.

Arrivederci!

Hauskaa vappua

On mahdotonta olla masentunut, jos sinulla on ilmapallo.

- Nalle Puh

Satumaista Saksaa

Palataan välillä Saksaan, vaikka ette ole vielä joutuneet katsomaan kaikkia Australian aarteita.
Kämppäkaveri oli löytänyt synttäriyllärinä Travelzoon kautta mahdottoman hienon tarjouksen ihanaan hotelliin, edulliseen hintaan ja sitten vielä superior huone ja illallinen ja hierontakin kaiken päälle. Matkaa pohjois-Hesseniin Frankenbergiin oli meiltä 170km eli ihan iisi juttu.
Kuvassa vasemmalla hotelli ja oikealla kaupungin komea vanha raatihuone 1500-luvulta.

Vastapäisessä rakennuksessa oli hotellin kylpylä, jossa me saimme nauttia hieronnasta.

Näkymä huoneestamme torille

ja aurinkoinen huoneemme. Ensimmäistä kertaa oltiin hotellissa, jossa oli talon puolesta myös tablet vieraita varten.

Aamiaishuone oli tämännäköinen. Hotellin nimi on Sonne ja valaistus oli todella aurinkoista.

Naulakossa oli kivoja vanhoja hattuja. Tämä hotelli on teollisuusmagnaatti Viessmannin (ehkä Suomessakin tuttu lämmityslaitteistaan) "lelu", rahasta ei ole puutetta ja kaikki on täydellistä. Toisella hotellin ravintolalla on Michelin tähti.

Sunnuntaina kiertelimme vähän ympäristöä ja kiipesimme mm. Waldeckin linnaan, josta oli tällaiset näkymät. Toisaalta oli vahinko, että oli aamulla vielä niin sumuista, mutta toisaalta tämä sumunenkin näkymä oli aika hieno.

Poikkesimme Bad Wildungenin kirkkoon ja se kannattikin nähdä, sillä alttaritaulu oli mielestämme todella hieno.

Tässä yksityiskohta siitä. Vasemmanpuoleisen ryövärin sielu on hänen oikealla puolellaan riippuvassa pussissa menossa enkelin mukaan kun taas oikeanpuoleisen sielua ovat ottamassa paholaiset.

Vanhan myllyn joulumarkkinoilla oli puu, johon oli ripustettu paljon Herrnhuter tähtiä. Vahinko, ettei ollut vielä oikein pimeää, olisi saanut paremman kuvan.

Tänään tultiin kotiin ja terassin pöydälle oli ilmestynyt kukkakori ja kukkakimppu. Nyt pitää yrittää saada selville keneltä ne ovat.

Tänään on Jean Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivä

ja meillä soi Sibeliuksen viulukonsertto Viktoria Mullovan soittamana.

kuva: Visavuoren museo

Juhlapäivä

Saksalaiset viettävät tänään  Nikolaoksen päivää, jolloin lapset laittavat putsatut kenkänsä oven eteen toivoen, että yön aikana Pyhä Nikolaus käy laittamassa niihin makeisia tai jotain muuta pientä lahjaa.

Meillä on Suomen lippu "tangossa" ja vietetään itsenäisyyspäivää. 

Paljon onnea 97 vuotiaalle Suomi-neidolle* ♥



* tulee mieleen Karin piirros Suomi-neidosta. Tekstinä oli: "Olen kaksi kertaa eronnut ja käytän omaa nimeäni".♥

Hauskaa juhannusta

Meillä on täällä ihan tavallinen lauantai. Allumies on testaamassa, onko golf muka urheilua, hänen mielestään kun se on enemmänkin kävelyä ja minä siivoilen täällä paikkoja ensi viikon talonvahtia varten, poistan kalkkeja vedenkeittimestä ja kahvikoneesta ja siistin jääkaappia, kirjoitan kasteluohjeita kasveille, kirjoitan lappuihin ohjeita, mistä pakastimen hyllyltä löytyy raparperipiirakkaa ja mistä cranberrykakkua ja missä oliiviöljykanisteri on, jos keittiön pullo ei riitä. Illalla olemme ystäväni Ginan luona, jonka viimeviikkoinen loma kemoterapioiden välisellä viikolla meni taas pieleen, kun yrjö tuli kiusaksi ja Gina joutui kahdeksi päiväksi sairaalaan. Hän on joutunut syömään syöpänsä ja (leikkausta jo monta vuotta odottaneen) polvivammansa takia niin paljon lääkkeitä, että vatsa oli ärtynyt ja loma loppui taas kuin kanan lento. Ei voi taas muuta sanoa kuin että yhdelle ihmiselle on annettu vähän liikaa taakkaa kannettavaksi. Hän väittää olevansa tänään sellaisessa kunnossa, että voimme yhdessä syödä ja ilmeisesti siellä nyt kyllä joutuu katsomaan myös jalkapalloa, kun illalla Saksa häviää Ghanalle. Väittävät nimittäin, että Saksa häviää aina MM:n toisen pelin.

Toivotan Suomeen oikein kaunista juhannuspäivää♥

 

Joulukuun kuudes

Ilman ontuvaa ystävääni, olisimme vain läntisin lääni.
Ilman miestä, jonka jalka on nyt puuta
olis arkipäivä kuudes joulukuuta
Ilman teitä, selvinneitä jostain sieltä, puhuisimme nyt vierasta kieltä.
Ilman heitä, joiden ristit ovat puuta, olis arkipäivä kuudes joulukuuta.

- Pentti Mäenpää

 

Täällä soi taas tämä versio

Hyvää itsenäisyyspäivää! Minä sain jo eilen meilin Tasavallan presidentiltä!

Tulppaaneja

kummityttö Tessalle ja Minna Canthille syntymäpäivän johdosta♥

Päätin päivän kunniaksi lukea jotain Minna Canthin kirjoittamaa ja löytyyhän Minnaakin Gutenbergistä ihan ilmaiseksi.

Lukemista riittää meillä muutenkin kyllä varmaan koko loppuelämäksi, kun Allumies sai työkaveriltaan tällaisen pienen tikun kindleensä

Siinä on - uskokaa tai älkää - 4642 kirjaa, paljon klassikkoja mutta myös uusia kirjoja. Nyt ei auta muu kuin ostaa toinen lukulaite tähän taloon.

Mittsommer

                                                                                                              
Mittymaarja, keito keiju,hiipii juhannuksen yöllä,                      
suuret silmä unelmoi,
helmet välkkyy, soljet soi,
mesikukka välkkyy vyöllä.


Mittymaarjan silmät siintää,
Mittymaarjan haaveet hohtaa,
kallella on seppelpää,
eikä häntä kukaan nää,
kun hän illall' immet kohtaa.


Mitä tekee Mittymaarja?
Mittymaarja tekee taikaa.
Immet ohralaihoon käy,
kun ei tiellä ketään näy,
uskotellen uutta aikaa.


Immet solmii taikalankaa,
immet sitoo korret yhteen:
keltä korren jäytää jäät,
kell on pärttylinä häät,
ken se leikkaa lemmen lyhteen!



runo: Larin Kyösti
maalaus: Anders Zorn 

kuva: Allulan rikkaruohot

This is my song

Onnea Suomi-neidolle♥

Paljon uutta

Huikaisevan taivaan alla 

pitkä, solakkaviivainen auto 

auringonkimaltavin kyljin, 

kärjessä hopeahaikara

vauhdin supistamin siivin,

- ja valkea tie.

Vauhtimittarin levoton, hyppivä numerosarja, 

- 40 - 60 - 80 - 100 -, 

tuuli ja viuhuva hiekka, 

ulvovassa vauhdissa sulautuen 

kilometrimerkkien lentoon

ja hopeahaikaran villiin ja kimeään huutoon.  / Mika Waltari: Hopeahaikara

.
Ja paljon uutta ja jännää kuulimme launtain seminaarissa. MIka Waltari kirjoitti runonsa Hopeahaikara oodina tuolle kuvan autolle. Tulenkantajat olivat kovia koneromantikkoja. (Tiesittekö muuten, että kun 1900-luvun alussa etsittiin suomalaista sanaa automobiilille, ehdolla oli mm. hyrysysy.)

- Waltari oli ollut useamman kerran hoidossa Lapinlahdessa ja kerran samaan aikaan Sillanpään kanssa. Taatan kerrotaan sanoneen Waltarillle:  MINÄ olen nobelisti, mutta miksi SINÄ olet täällä?

- Olavi Paavolainen, Tulenkantajien keulakuva,  oli todella mielenkiintoinen mies, hyväkäytöksinen, kielitaitoinen, keikari ja naisten mies ja hän matkusteli paljon "avaamassa ikkunoita auki Eurooppaan". Hän kertoo kirjassaan Nykyaikaa etsimässä mm. matkoistaan Saksaan, jotka tietenkin kiinnostavat minua Saksassa asuvaa erityisesti. Hän kertoo mm., että vuonna 1907 avattiin Berliinin Wannseen uimala molemmille sukupuolille ja miehet saivat käyttää uimahousuja, ennenhän heillä piti olla sellainen kokovartaloasu uidessa. Tämä tieto on mielestäni siinäkin mielessä mielenkiintoinen, että nykyään eli yli sata vuotta myöhemmin monet täällä asuvat turkkilaiset eivät salli tytärtensä uimista koululuokan kanssa uimapaikoissa, joissa on poikia. Vuonna 1909 Berliinissä järjestettiin iltamia, joissa tanssi Olga Desmond alasti, sekin oli täysin uutta menoa. Oli siinä suomipojalla ihmettelemistä. Tuo kirja Nykyaikaa etsimässä pitää välttämättä yrittää hankkia ensi Suomen käynnillä.

                                                                         kuva netistä

- Siinä missä Olga piti huolta saksalaisista miehistä, Suomessa kouluja käymätön Minna Craucher  piti salonkia Helsingissä ja houkutteli luokseen tulenkantajia.  Enpä ollut ikinä ennen kuullut mitään Minnastakaan.

Kiitos Leenan blogin hurmaannuin viime vuonna Hurmion tyttäriin ja nyt vain kiinnostus lisääntyi lukemaan tuosta ajasta. 

P.S. Yksi negatiivinen asia oli minulle yllätys:  jotkut suomalaiset kirjailijat, mm. Waltari, osallistuivat 1942 Weimarin kirjailijakokoukseen, jonka suojelija oli Hitlerin propagandaministeri Goebbels. He tekivät tämän melko varmaan tietoisena natsien polttamista kirjarovioista.  Helvi Hämäläinen kieltäytyi vierailusta, hyvä Helvi!
Heinrich Heinea siteeraten: Siellä, missä ensiksi poltetaan kirjoja, poltetaan seuraavaksi ihmisiä. 

Pro Finlandia

Kauan, kauan sitten näihin aikoihin nähtiin valokaaret pohjoisen

maan yllä. Monet kuulivat elämän kanteleen soinnin, joka oli

täynnä lupauksia.

Sen riemun iloisista kilvistä loisti menneisyyden tietäjien

ja sankarten valo: valtio oli syntynyt,

kansa vapaa ja itsenäinen! Kolkoimmankin korven huokauksessa soi

uuden päivän sarastus. Keskelle talvista yötä, keskelle kuuraa

ja jäätä syntyi maa, Suomen maa ja sen tuhansien korpien kansa.

Siitä avautui suuri ihanteen tie, jonka valo oli näkyvä kaikille.

- Ari Kastegren 

 

Paljon onnea Suomi-neidolle♥