Kuka on Matilda?

Taas yksi sivistysaukko suljettu

Olen luullut, että Matilda on tyttö, joka tanssii valssia, mutta haha,  Matilda on tällainen reppu

Ja ”waltz” on tuttu sana saksan kielestä. Ennen vanhaan Saksassa  käsityöläiskisällit

, esim. puusepät, lähtivät maailmalle kiertämään ja keräämään kokemuksia ennenkuin saivat mestarin koulutuksen.  Ja sitä kiertoaikaa nimitetään walziksi.

Herran kukkarossa

Ajattelin tuossa, että mehän elämme täällä kuin Herran kukkarossa, kun on melkein kuin kesä, luonto kauneimmillaan, voimme mennä ulos omaan pihaan ja kun rivitalossa asumme, pystymme aidan yli (meillä ei ole tosin aitaa vaan päinvastoin istutuksissa molemmalle puolelle aukko, josta pääsee mukavasti naapuriin) juttelemaan naapureiden kanssa ja joskus annetaan tai saadaa kakkuakin, kun joku on leiponut.
Aloin miettiä, mistä tuo kiva sanonta Herran kukkarossa tulee ja löytyihän siihen selitys raamatusta ja kun vertasin sitä raamatun kohtaa erikielisenä, olen sitä mieltä, että suomeksi se on sanottu kaikkein nätimmin:
Jos joku ryhtyy sinua vainoamaan ja tavoittelee henkeäsi, niin Herra, sinun Jumalasi, pitää henkeäsi tallella kuin kukkarossa, elävien joukossa, mutta vihollistesi hengen hän linkoaa pois kuin kiven (1 SAM 25:29).
 Tunnemme nyt henkilökohtaisesti kolme tartunnan saanutta ihmistä. Nuorin heistä sai tartunnan hiihtolomalla Alpeilla ja on jo täysin tervehtynyt. Eilen tuli tieto, että ystäviemme isoäiti 97v on saanut tartunnan hoivakodissaan, jossa on jo monta menehtynyt koronaan ja täällä on peukut pystyssä, että vanhus selviää. Kiitos kontaktikieltojen meidän osavaltiossa tartunta on vähentynyt, nyt yksi tartuttaa vain yhden, se on suuri saavutus entiseen verrattuna mutta täysin riittämätön edelleen. Me rajoitamme kaupassakäyntiä ja käytämme suumaskia ja visiiriä ja pesemme kädet hyvin. Kaupoissa asiakkaiden määrää rajoitetaan, yksi asiakas kymmentä neliöö kohti on maksimi. Kaupat laittavat vain sen määrän ostoskärryjä käyttöön eikä kärryihin tarvitse enää kolikkoa. Puutarhakaupassa jouduimme molemmat ottamaan kärryn, ettei laskelmat mene sekaisin ja siellä oli ulkona laitettu jopa käsienpesu- ja desifiontimahdollisuus, hyvää palvelua.
Oli tietenkin taas pakko ostaa dipladenia, maailman kiitollisin kasvi,  kukkii jatkuvasti huhtikuusta marraskuuhun.

Vessapaperi on usein loppu, mutta lisätoimituksia tulee jatkuvasti. Se, mikä on AINA loppu, on hiiva, sekä tuore- että kuivahiiva. Naapurin abityttö on lauantaisin apulaisena leipäkaupassa ja toi meille eilen kullanarvoisen palan hiivaa. Tosin nyt turkkilainen Miri kertoi, että hän tekee aina itse hiivaa, on kuulemma ihan helppoa, hän ei ole koskaan ymmärtänyt miksi saksalaiset _ostavat_ hiivaa.

Tuttavat kertovat nyt jatkuvasti mitä kaikkia matkoja on peruutettu. Jotkut eivät pääse syntymäpäiväjuhlille Etelätiroliin, toisten pyöräloma Hollannissa peruuntui, kolmannet olivat buukanneet porukalla yksityisen risteilylaivan Kroatiaan eivätkä ilmeisesti saa takaisin sievoista käsimaksusummaa. Meidän Pietari-Moskova-risteilymme peruttiin myös, mutta saamme onneksi käsirahan takaisin. Pyöräloma on suunnitteilla elokuun lopuksi, ans kattoo tuleeko siitäkään mitään.
Mutta nämä matkathan on nyt se pienin ongelma tässä koronamaailmassa.

Luen parhaillaan italialaisen Francesca Melandrin loistavaa kirjaa Eva dorme /Eva schläft /Eva sleeps [KLIK]. Jos on kiinnostunut Etelätirolista ja sen julmasta historiasta, kannattaa lukea tuo kirja. Tirolin maakuntahan on ensimmäisen maailmansodan jälkeen jaettu aivan mielivaltaisesti niin että Italia sai osan siitä, vaikka paikalliset eivät puhuneet sanaakaan italiaa vaan olivat täysin saksankielisiä. Sinne istutettiin sitten italiankielisiä samaan tyyliin kuin venäläiset asuttivat venäjää puhuvia Viroon. Kiitos EU:n yhteistyö kahden Tirolin välillä on toiminut hyvin, jopa niin hyvin, että Italian puolella ei ole sairaaloita, joissa olisi kunnon teho-osasto ja vaikeat tapaukset vietiin Innsbruckin yliopiston sairaalaan. Shit happens, nyt tuli korona ja rajat suljettiin eikä potilaita voikaan viedä Innsbruckiin. Etelätiroli on Eurooopan vauraimpia seutuja ja nyt siellä on hirveä määrä koronatartuntoja ja puute sairaaloista. Olen ollut Etelätirolissa niin monta kertaa etten enää pysty laskemaan ja rakastan sitä yli kaiken ja nyt tuota kirjaa lukiessa tulee kumma tunne miettiessä, että milloinkahan pääsen sinne uudelleen. Nyt pitää sitten vaan katsella vanhoja valokuvia.

Iktsuarpok

Ostin itselleni joululahjaksi Kersti Juvan kirjan Löytöretki suomeen, siis suomi pienellä kirjaimella eli tarkoitetaan suomen kieltä.

Kuten joku aika sitten kerroin, olen 0,8% eskimo ja ajattelin tässä, että kun olen kielistä kiinnostunut, niin ehkä pitäisi vähän tutustua esi-isien kieleenkin.
Iktsuarpok on sana, jota ei ole kovin helppo kääntää muille kielille. Englanniksi se on käännetty näin:

kuvakaappaus Pinterestistä

Nykypäivänä käännökseen pitäisi lisätä loppuun "and you keep checking your phone".

Muistan miten saksaa opiskellessani yritimme kääntää suomen sanaa "talkoot" saksaksi ja siitä tulikin pitkä lause. Nyt luin, että Roman Schatz oli sanonut, että sanaa ei voikaan kääntää saksaksi sillä

– Kukaan saksalainen ei menisi lauantaina naapureiden kanssa tekemään ilmaista työtä!-

Viime viikon aikana

Huolehdimme naapurin kissasta, joka on isäntäväen pois ollessa aina kovin  kiintynyt minuun ja kulkee jatkuvasti jalassa kiinni. Halusin käyttää saksan adjektiivia "anhänglich" vastaavaa suomalaista sanaa, mutta ei muistunut mitään mieleen ja katsoin kahdesta nettisanakirjasta ja ne kääntävät sanan näin.

Voi kauhistus, onpa siinä mennyt käännös nyt vähän hakoteille, kun kääntävät ihonmyötäiseksi. Esim. meidän naapurin mies on hyvin anhänglich, pitää vaimosta kiinni kuin takiainen eikä päästä tätä minnekään, onko hän nyt sitten vartalonmukainen. Käännökseksi sopisi tässä konnotaatiossa enemmänkin tosiaan takiainen tms. Aika köpelösti voi käydä, jos luottaa sanakirjaan.oi kauhistus, onpa siinä mennyt käännös nyt vähän hakoteille, kun kääntävät ihonmyötäiseksi. Esim. meidän naapurin mies on hyvin anhänglich, pitää vaimosta kiinni kuin takiainen eikä päästä tätä minnekään, onko hän nyt sitten vartalonmukainen. Käännökseksi sopisi tässä konnotaatiossa enemmänkin takiainen tms. Aika köpelösti voi käydä, jos luottaa sanakirjaan. Esim. meidän naapurin mies on hyvin anhänglich, pitää vaimosta kiinni kuin takiainen eikä päästä tätä minnekään, onko hän nyt sitten vartalonmukainen tai ihonmyötäinen. Käännökseksi sopisi tässä konnotaatiossa enemmänkin takiainen tms.

Philharmoniassa esiintyi Irish-Celtic, olipa hyviä steppaajia ja mukaansavetävää musiikkia. Taas huomasi miten paljon täkäläiset bändit ovat "lainanneet" Irlannista.

Patikkaporukan retki tehtiin tällä kertaa Düsseldorfin Rein-niityille.

Tarkoitus oli syödä lounas terassilla, mutta tuuli on niin kamala, että jouduimme istumaan sisällä, mutta maisema oli sieltäkin ihan ookoo.

Matkan varrella tuli vastaan luumupuita, joissa oli kypsiä luumuja ja seljan marjoja olisi voinut jo poimia.

Viikon suurin projekti ja suuri ylpeytemme oli ratkaista Frankfurter Allgemeine-sunnuntailehden kesäarvoitus. Nämä tehtävät ovat aina todella haastavia. Viime arvoitukseen oli tullut vain 300 oikeaa vastausta ja lehden levikki on sentään lähes 800000 ja arvaajiakin varmaan paljon. Matemaattiset tehtävät hoiti täällä talon oma matemaatikko, mutta sitten tuli vastaan musiikkikysymys, joka olikin kinkkinen ja sitä emme itse saaneet selville tai arvasimme kyllä kenestä säveltäjästä on kysymys, mutta ne kappaleet olivat tuntemattomia eikä netistä ollut yhtään apua. Loppujen lopuksi muusikkotuttava käytti suhteitaan hyväkseen ja saimme vastauksen, siihen oli mennyt ammattilaiseltakin useampi tunti. Viikon olimme miettineet, mutta viimeiseen kysymykseen ei löytynyt vastausta millään.Te varmaan tiedätte heti, mitä elementtiä 1,3 butadieenit käyttävät polymerisaatiossa vai? Onneksi kummipoika on kemian tohtori ja tiesi vastauksen. Nyt odotamme päävoittoa.

Viime päivien satoa

Sunnuntaina meillä on Fräulein Fine (oikeastaan Josefine) muutaman tunnin hoidossa ja lähdimme lenkille, mutta Finen mielestä oli liian kuumaa ja saimme kiskoa häntä remmistä, nurmikolla makaaminen oli hänen mielestään kivempaa. Kotona Fine lähti moikkaamaan meidän L-naapureita ja he lupasivat katsoa Finen perään, kun lähdin käymään sisällä ja kun menin taas ulos, oli grande catastrophe, Fine oli häipynyt heidän huomaamatta. Sydämeni alkoi pomppia kahtasataa, kun vieras koira oli hävinnyt, mutta sitten keksin katsoa A-naapureiden puolelle ja siellähän se Fine seisoi ulkona terassin oven edessä ja katsoi olohuoneeseen, jossa seisoi Maja-kissa närkästyneen näköisenä. Onneksi Fine on tottunut kaikenlaisiin eläimiin emäntänsä eläinlääkärivastaanotolla ja oli vaan iloinen, kun näki meidän ihmisten lisäksi eläimenkin. Herkkurasiaa kolistelemalla sain Finen palaamaan takaisin.

Eilen piti käydä kaupungilla, kun jouduin hakemaan endogastrologilta herkkujuomat ensi viikon tähystystä varten. Täällä on tapana tehdä peräsuolen ja mahalaukun tähystys joka 10. vuosi. Ensi viikolla on sitten hauskaa, kun juon sitä mönjää ja..... Onneksi saan humautusnukutuksen, sillä minkäänlaista letkua en pystyisi nielemään.

Saksan kielessä on hauska sanonta "Alter Schwede" eli vanha ruotsalainen.  Se tarkoittaa suunnilleen samaa kuin suomen kielen juku/jukra tai englannin gosh. Sanonta on peräisen 30 vuotisen sodan ajoilta, jolloin protestanttien avuksi tuli ruotsalaisia (ja tietenkin myös suomalaisia hakkapeliittoja), jotka olivat niin hyviä taistelemaan, että heitä ihailtiin ja sanonta on edelleenkin käytössä.

Keskustassa menin ensimmäiseksi kahville lempikahvilaani Manufactumiin

juomaan Milchkaffee, joka on Kölnissä tämän näköinen juoma. Kun kerran Itävallassa tilasin Milchkaffee, sain mustan kahvin ja sen kanssa kondensoitua maitoa, hyi olkoon. Pitää aina muistaa, missä seudulla on, kun tilaa juomia.

Kuulin radiossa, miten tärkeitä hyönteiset on ja ihmisiä pyydettiin laskemaan, minkälaisia ja miten paljon näkee hyönteisiä tunnissa. Mistä hitsi mä tiedän, että joku tulilude ei ole se sama, jonka olen jo monta kertaa nähnyt? Ostettiin nyt ainakin hotelli hyönteisille. Ystäväni tilasi Italiassa lattea ja sai maitoa.

Punaiset viinimarjat alkaa olla kypsiä, nam. Oikeastaan haluisin mustia, pidän niistä kamalasti, mutta niitä saa Saksasta hyvin harvoin ja pakasteena ei ollenkaan.

Viikon suuri surutapaus, nyyh.  Ikeasta ei saa enää näitä tiskiharjoja. En tunne yhtään ainoaa ihmistä, joka ei olisi käyttänyt tätä Ikean tiskiharjaa, nyt sinne on tullut ihan tyhmä uusi malli, en ala.

Hammaslankatanssi ja laskiämpäri

Ulkosuomalaisen kannattaa kerran vuodessa tarkistaa Kotuksen sivuilta uudet sanat, että edes vähän pysyy kärryillä suomen kielen kehityksestä. Enhän olisi ilman tätä sivua tiennyt, mikä on hammaslankatanssi.
Tällä kertaa muistin tarkistaa viime vuoden sanat, kun lukiessani Minna Rytisalon kirjaa Rouva C (loistava teos, juuri minun makuuni, faktaa ja fiktiota ja vahva nainen) vastaan tuli joitakin vanhoja sanoja, joita ulkosuomalainen ei ole kuullut puoleen vuosisataan. Yksi niistä sanoista oli LASKIÄMPÄRI, josta tuli heti mieleen vitsikäs opettajani, joka opetti meille alaluokilla Lauri Viidan runon:

Akka kylän laskit kantoi
joka murun läävään antoi.
Sika lihoi, akka laihtui,
Joulun alla vuoro vaihtui.

Onko muuten pilkun käyttöä vähennetty? Vastaan tulee aina useammin lauseita, joista puuttuu mielestäni pilkku. Ei silti, en kyllä itsekään hallitse pilkun käyttöä, en suomen enkä saksan kielessä.

Suomen kielen uudet sanat

Ulkosuomalainen ei meinaa pysyä kärryillä, kun suomen kieli muuttuu nopeasti ja uusia sanoja syntyy jatkuvasti. Tästä Kotuksen sivusta on meikäläiselle kovasti hyötyä. Esim. kassahihnalähetys oli aivan uusi sana ja minähän olisin tyhmä, jos en tietäisi, mitä tarkoittaa kassahihnalähetys. Luojan kiitos löysin avun.

KLIK

Nykysuomen sanakirja on joutunut ylimmän hyllyn nurkkaan, sitä ei ole tarvittu pitkään aikaan ja se voisi muuttaa hyvin nimensä Vanhansuomen sanakirjaksi.

Suomen kielen jatkokurssin tarve

Saksansuomalaisten seurakuntien Rengas-lehdessä opetettiin  meille ulkosuomalaisille uusia sanoja.

Jotkut niistä ovat ehtineet tulla tutuksi, myös sana tonttuovi, mutta en vielä ymmärrä missä tapauksessa tonttuovea käytetään? Tehdäänkö kotiin sellainen ovi? Onko se vähän niinkuin aasialaisten kotialttari?

Katselin netistä Voice of Finland-ohjelmaa ja sielläpä tulikin vieraita sanoja vastaan, melkein tarvitsisi sanakirjaa ymmärtääkseen, mutta onhan onneksi urbaani sanakirja olemassa ja samoin Kotus. Tähän mennessä olen oppinut, että kertsa on kertosäe ja olla messissä tarkoittaa olla mukana.
Jos ei olisi olemassa internettiä, tuskin me ulkosuomalaiset pärjäisimme enää kotimaassa.

Päivän biisi

Kun viime vuosituhannella lähdin Suomesta, puhuttiin musiikin yhteydessä  "kappaleesta" tai "laulusta", mutta se on nykyään kai aina BIISI. Alussa oli vähän vaikeuksia tajuta sitä sanaa, mieleen tuli englannin "piece", mutta sehän kirjoitetaan kovalla peellä.  Sanakirja selittää ilmiön olevan hyperkorrektismia.

Hyperkorrektismiin löytyi mm. tällainen selitys Aku Ankan (!) sivulta

Minun korvamatoni on sunnuntaista lähtien ollut Martha Wainwrightin Dans le silence, joka oli sunnuntai-illan Tatortin eli Rikospaikan taustamusiikki, se on mielestäni aivan ihana. Youtubesta sitä en löytänyt, mutta Spotifysta kyllä.

http://www.lastfm.de/music/Martha+Wainwright/_/Dans+le+silence

Suomen kielen päivä

Besserwisserin suomen oppitunti

Täällä blogissa käyttämäni suomen kieli ei ole todellakaan mitään kirjakieltä ja teen varmasti paljon enemmän virheitä suomea kirjoittaessani kuin saksaa, jonka kielioppi on tullut sattuneesta syystä päntättyä hyvin päähän. Se pänttäys alkoi jo oppikoulun toisella luokalla ankaran opettajan johdolla, jonka lempilausahdus oli ""kauhistuksen kanan päät", jos teimme virheitä. Nyt alkaa taas jo suomen kielen taito reistata, meinasin kirjoittaa kananpäät yhteen. Miten se oikein menee? Omista kehnoista taidoista huolimatta pitää nyt vähän jupista oikeinkirjoituksesta, kun luin eilen kolmesta eri blogista, että Suomi (siis kotimaamme) oli kirjoitettu pienellä alkukirjaimella. Minun kielioppini sanoo, että Suomi on Suomi, kun se on maa ja suomi on suomi, kun se on kieli. Onko tämä uusi käytäntö joku muoti-ilmiö vai tietämättömyyttä vai huolimattomuutta?
Toinen sana, jonka kirjoitan eri tavalla kuin monet muut, on "kuulemma", jonka minä kirjoitan sitkeästi kahdella ämmällä ja melkein kaikki muut vain yhdellä.  Olen aina ollut kiinnostunut etymologiasta ja tutkin mielelläni sanojen alkuperää. Tutkiessani tätä sanaa törmäsin sellaiseen ilmiöön kuin univerbaatio, joka ymmärtääkseni tarkoittaa sanaa, joka on syntynyt kahden sanan yhdistämisestä, esim. ruotsin kielen  kanske (eli ehkä) oli alunperin "kan ske" eli "voi tapahtua".
Samoin on myös suomen kielen "kuulemma", se on lähtöisin sanoista "kuulen ma/mä" ja n-kirjain on vaihtunut varmaan lausumisen helpottamiseksi m-kirjaimeksi ja uudesta sanasta on tullut kuuleMMa. Samaan tyyliin on syntynyt sana näemmä (näen mä), jonka kyllä kaikki taitavat jostain syystä kirjoittaa yllättäen oikein kahdella ämmällä.

ote kirjasta

Adverbial Constructions in the Languages of Europe

Mutti numero kolme

Mutti-sanaan törmäsin ensimmäisen kerran, kun saksalainen lapsi nimitti niin äitiään, se on siis lyhennys/lempinimi sanasta Mutter = äiti. Tosin Mutti on nykyään vähän vanhanaikainen nimitys, ainakin täällä lännessä, jossa käytetään mieluummin Mamaa tai Mamia, mutta itä-Saksassa ilmeisesti käytetään edelleen aika paljon Mutti-sanaa. Luin nimittäin jostain tilastosta, että lännessä 57% äideistä on Mama/Mami, idässä 55% Mutti.

Toinen Mutti on liittokansleri Angela Merkel ja siinä yhteydessä Mama tai Mami kuulostaisivat kyllä oudolta, Mutti sopii paremmin, se on mielestäni vähän niinkuin suomen kielen "äitee". Tästä  muuten näkee, miten Mutti on vuosien mittaan muuttunut. Merkel onkin idästä kotoisin eli Mutti sopii siksikin.

Kolmas Mutti on nyt tullut vakituisesti meidän taloon, olemme alkaneet melkein pelkästään käyttää italialaisen Mutti-firman säilöttyjä tomaatteja/tomaattimurskaa, sillä ne ovat mielestämme ehdottomasti parempia kuin muiden firmojen. Testin mukaan niissä ei ole myöskään ergosterolia kuten monessa muussa tomaattituotteessa, mikä tarkoittaa, että säilykkeeseen ei ole käytetty ylikypsiä/homeisia tomaatteja. Lähettäisköhän ne mulle nyt palkkioksi product placementistä muutaman purkin? No joo, kyllä me kai pystytään maksamaan ne itsekin, vaikka verrattuna Aldin luomutomaattimurskaan (0,75 €) ne maksoivat huomattavasti enemmän eli melkein euron. :-)

                  

Kuumat kivet ja lämpimät sämpylät

Ostin itselleni eilen ihanan kevyen ja lämpimän kashmiriponchon ja myyjä sanoi niiden menevän kaupaksi kuin "warme Semmeln" eli lämpimät sämpylät ja rupesin ajattelemaan, että suomessahan ne menisivät kuin kuumille kiville. Ranskalaiset puhuvat myös sämpylöistä, ruotsalaiset voista ja englantilaiset kuumasta kakusta. Mistähän nuo suomen kielen kivet ovat peräisin, saunastako?
Varmaan tunnistatte, että minähän se tuossa tietysti poseeraan päivän asussa.

Foto: www.peterhahn.de

Kashmiria ei tänään todellakaan tarvita, sillä taivas on pilvetön ja ilmatieteen laitos lupaa meille +26C  (sorry Clarissa, taas tuli säätiedotus).
Viiden minuutin päästä suomalainen kummipoika laskeutuu Frankfurtin kentälle ja hyppää junaan ja tulee moikkaamaan Kölnin kummituksia, uskollinen kaveri, joka jaksaa pitää yhteyttä ja nähdä vaivaa kiertää pitempikin lenkki tavatakseen, juuri sellainen kummisuhde mitä toivoisikin.

Siansaksaa

Pari postausta aikaisemmin ystävällinen lukija korjasi huonoa suomeani, kun puhuin väärinkäytöstä enkä hyväksikäytöstä. Ulkosuomalaisen kieli ei pysy kehityksessä mukana ja joskus pitäisi todella mennä kielenhuoltokurssille, joita järjestetäänkin ulkosuomalaisille. Ei ollut suomen kielessä videotykkiä, etäopiskelua ja pakkoruotsia, kun meikäläinen lähti ulkomaille.  Ennen internetin tuloa täällä kuuli ja luki hyvin vähän suomen kieltä, nyt tietenkin netin kautta oppii paljon ja voi tarkistaa sanoja.
Vaikka allaoleva teksti ei ole sisällöltään kovin hauska, tästä ystävältäni saamasta meilistä saa jonkinlaisen käsityksen, minkälaista kieltä me puhumme saksansuomalaisten kesken. Jos joku suomalainen sana ei heti muistu mieleen, käytetään sujuvasti saksalaista termiä.

Eilen oli kuoroharjoitusilta ja vaimojen kuukausittainen Stammtisch. Mun  vieressä istui yks U., joka kertoi eka kertaa tarkemmin poikiensa  kuolemasta, kun monella on tuttavissa ja naapureissa syöpäpotilaita ja  tuli syövästä puhe. U. ja sen mies asui silloin vielä B:ssä -  muistaakseni 2002 muuttivat F:ään - ja niillä oli kolme lasta,  kaks poikaa ja niiden välissä tytär. 43-vuotiaana vanhin poika sairastui  Darm- ja Bauchdeckenkrebsiin ja kuoli muutaman kuukauden sisällä. Ja pari kuukautta ennen hänen kuolemaansa, vanhin poika oli silloin jo Rollstuhlissa, nuorin poika kuoli, kun ajoi kaveriltaan lainaamallansa  mönkijällä jotenkin niin lähelle unbefestigte maantienreunaa, että  mönkijä überschlug sich läheisen talon puutarhaan ja se poika jäi sinne alle. U. uskoo, että se poika jotenkin wurde bedrängt jonkun muun  kulkuneuvon toimesta, koska aivan heti paikalla oli ollut joku rekka ja  lääkäri. Se poika oli vielä hetken elänyt. U. kertoi, että vasta 2  vuotta sen jälkeen he miehensä kanssa kävi katsomassa sitä  onnettomuuspaikkaa ja juttelivat sen talon naisen kanssa. Helmikuun  puolivälissä jährt sich der Tag ja U. sanoi, että se joka vuosi  vieläkin koskee, tammikuulla on sen pojan syntymäpäivä ja helmikuulla  kuolinpäivä. Kyllä joillakin on kovia kohtaloita.

Helmiä sioille

Urbaani sanakirja on ulkosuomalaisen pelastus kun törmää tuntemattomaan (uuteen) sanaan. Sieltä olen oppinut, että mamu on maahanmuuttaja ja että pussikalja ei ole kalja pussissa à la pussimaito, vaan kalja, jota kuljetetaan pussissa. Kirja määrittelee itsensä ilmaiseksi slangisanakirjaksi.
Törmäsin siellä sanontaan "helmiä sioille" ja hymyilytti ajatus, että se ikivanha sanonta on nyt sitten ilmeisesti slangia.  Sanontahan löytyy jo Lutherin raamatun käännöksestä 1500-luvulla ja Saksassa myös jo jostain 1200-luvun kirkollisista teksteistä ( "man sol diu mergriezer = Perlen vur diu swin giezzen").

Pieter Bruegel vanhemman maalauksessa ei sioille heitetä helmiä vaan kukkia. Syynä on käännösvirhe: latinan margarita (helmi) sekoitettiin ranskan margueriteen (päivänkakkara).

kuva Wikipediasta

Neliväriarkkirotaatiolaakaoffsetpainokone

Tänään on Agricolan päivä. Minusta on hauska seurata kielten muuttumista. Itselläni on ollut usein vaikeuksia uusien sanojen, mm. IT-alan sanojen kanssa. Kun joku puhui minulle tulostimesta, en ymmärtänyt lainkaan, mitä se voisi tarkoittaa, kun tunsin ennestään vain sanan "tulos". Tottumisvaikeuksia oli varmaan ihmisillä myös vuonna 1928, kun Suomen Kuvalehden kilpailussa keksittiin reklaami-sanalle korvikkeeksi sana "mainos". Omia hauskimpia töppäilyjäni on se vanha juttu, kun autovuokraamon poika käski heittää avaimen respaan ja aloin miettiä, mikä ihmeen respa, onko se joku laatikko.  Kysymyksessä oli siis hotellin vastaanotto, mutta kun en edes tiennyt, että siinä paikassa, jonne auton joutuisin jättämään, olisi hotelli, niin jouduin kysymään tarkemmin sitä heittämistä siis minne.
Tästä löydätte kivan artikkelin suomen kielen muuttumisesta, minä lähden nyt kahvilomalle.

Kielieroja

Facebookista löytyi esimerkki, miten hienosti suomen kieli eroaa muista:
 

Bilingual

Saimme Ranskassa herkullista maalaispateeta punasipulin kanssa ja päätin kokeilla tehdä sellaista itse. Tässä kaksikielisen mielipuolen netistä ylös pistämä ohje. Mitähän skitsofreniaa tuo on, kun välillä kirjoittaa suomea ja välillä saksaa, vaikka alkuperäinen resepti on suomeksi?

Viikkokatsaus

Maanantaiaamu meni katsastuksessa kotilääkärin luona. Otettiin verikokeet, ajoin polkupyörällä rasitus-EKG:ta varten, tehtiin ultraäänitutkimukset ja todettiin, että pikkukystat maksassa ja munuaisissa viihtyvät edelleen paikallaan ja last but not least: aortta on yhtä vähän kalkkiutunut kuin vastasyntyneellä.

Lääkärikeikan jälkeen menin nälkäisenä kahvilaan syömään yhdistetyn aamiaisen ja lounaan ja lukemaan roskalehtiä, joita sain kyllä jo lääkärin odotushuoneessakin lukea. Tiedän nyt kaiken tärkeän niinkuin aina lääkärin vastaanotolla tai kampaajalla istuttuani.

Kirjakaupassa tuli vastaan pino Riikka Pulkkisen Tottaa eli saksaksi Wahr. Kiva, että myös suomalaisia kirjoja käännetään saksaksi eikä vain ruotsalaisia.

Kummipoika/varalapsi pani minut kääntämään saksalaisia laulutekstejä suomeksi ja se olikin tosi vaativaa hommaa, varsinkin kun oli vähän aikaa käytettävissä. Tekstit ovat vanhanaikaisia ja usein jo alkuperäiskielessä aika omituisia ja poeettisia ja käännettynä niistä tulee entistä hullumpia, varsinkin kun ei ole loppusointuja. Yhtä Goethen tekstiä mietin pitkään ja lähetin sen kielenkääntäjäystävällekin, jolta tuli heti kysymys "kuka ihmeen tyyppi tollaista on kirjoittanut?". Se tyyppi oli itse salaneuvos Goethe.☺ Enpä ollut osannut aavistaa, että joskus elämässäni kääntäisin vielä Goetheä.

Eilen vein naapurin nuoren opiskelijapojan verikokeeseen sairaalaan. Hän on ollut juuri kemoterapiassa eikä saa käyttää yleisiä kulkuneuvoja tartuntavaaran takia. Reppana on menettänyt kaikki hiuksensa ja joutuu pitämään  ainakin puolen vuoden tauon kauppatieteiden opiskeluissaan.

Kätevä Picnik-kuvaohjelma kehtasi sulkea ovensa ja olen nyt aivan avuton, kun joudun opettelemaan jonkun uuden ja vaikeamman. Kehtasivatkin!

Käytiin eilen illalla messuhallissa taidemessuilla, mutta taulut olivat turhan halpoja meille ja jäivät ostamatta.

Huomenna on Allumiehen vanhan käsipalloseuran "reunion", jonne tulee entisiä pelikavereita ympäri Saksaa. Monet heistä olivat aikanaan opiskelemassa urheilua täkäläisessä tunnetussa urheilukorkeakoulussa ja palasivat sitten taas kotiseudulleen. Pitkätukkainen Allumies kuvassa takana kolmas oikealta ja vasemmalla vieressään kaveri, jonka ansiosta olen tähän lottovoittooni ylipäänsä tutustunut. Siihen kaveriin tutustuin Lapin matkalla leirintäalueella ja hän toi seuraavana vuonna Suomeen mukanaan sopivan sulhaskandidaatin, mikä olikin tarpeen, sillä Suomessa oli silloin miespula ja näyttää olevan edelleenkin.

Viikonlopun vieraat peruuttivat huonevaraukset, toiset hautajaisten ja toiset työmatkan takia. Peruutuspaikkoja on siis saatavilla.

Pääsin pälkähästä*

Oikeastaan minun olisi pitänyt ajaa eilen tämä reitti sairaalasta juuri päässeen serkun ja hänen vanhan Pösönsä kanssa  eli siis lähes 1200 km Côte d'Azurille

mutta suunnitelmat muuttuivat, kun hän joutuukin olemaan viikon kauemmin sairaalassa. Ensi viikolla en ehdi lähtemään matkalle, silloin matkaan pääsee (onneksi) serkun poika. Sanon rehellisesti, että en ole kovasti pahoillani, että en joudu joko ajamaan hänen autollaan tuota matkaa tai - ehkä vielä pahempi - istumaan pelkääjän paikalle, kun matkan ajaa ihminen, joka ei ole ajanut autoa puoleen vuoteen ja on kovalla lääkityksellä ja näkeekin vähän huonosti.

Moottoritiellä hurjastelun sijaan nautimme sitten yhdessä samaisen serkun kanssa hänen vapaasta viikonlopustaan ja istuimme kahtena kesäpäivänä terassilla auringossa ja kävimme välillä kävelyllä ja ihailimme kukkivia magnolioita ja muita puita ja pensaita. Borta bra men hemma best.

*päläs = jalan sija suksessa, päästä pälkähästä = selvitä jonkinlaisesta pulasta