Mittwoch, 16. Dezember 2009

Joulukortit

Anun blogissa oli hyvä postaus joulukorteista. Suomalaiset taitavat todella olla joulukortin kirjoittamisen ja lyhyen ja ytimekkään tekstin (= hyvää joulua) löytämisen maailmanmestareita, mitäs sitä turhaan liikaa sanoja käyttää. Meidän lähtevistä ja saapuvista joulukorteista koskee suurin osa Suomea. Meidän saksalaiset tuttavamme lähettävät hyvin vähän kortteja eikä niitä ikinä tule samalla paikkakunnalla asuvilta, saati sitten naapureilta. Ihaninta on mielestäni saada vuoden tapahtumista kertova joulukirje, niitä tulee yhdeltä ystävältä Suomesta ja yhdeltä saksalaiselta tuttavalta ja niistä olen aina erityisen iloinen.

Läheisestä ostoskeskuksesta löytyi muutama kiva joulukortti, mm. tämä kasvissyöjille sopiva:


Komensin eilen Allumiehen tuomaan keskikaupungin Unicef-kaupasta kortteja ja hän oli valinnut tällaisen hieroglyfikorttimallin, joka sopiikin hyvin, kun juuri olimme Egyptissä ja osaamme tietenkin sujuvasti lukea Rosettan kiven avulla hieroglyfejä


ja kirjoittaminenkin näyttää jo sujuvan. Tässä lukee JOULU

Kommentare:

  1. Allu, kyllä sitä on niitäkin suomalaisia, jotka kirjoittavat korttiin vaikka itsekeksimänsä joulurunon. Toiset laittavat jonkun tutun kauniin, oikean runoilijan runon.

    Me olemme jo kohta parikymmentä vuotta tehneet joulukortin omista valokuvista, joten siinä tulee hinta vastaan. Minäkin lähetän 60 joulukorttia ja jos otan siihen muun kuin printeisen joulu- ja uuden vuoden toivotuksen, se maksaa extraa. Olgan jälkeen ehkä emmen enää valokuvakortteja. Ensin kuvattiin Meriä ja sitten Olgaa...

    Tylsimmät joulukortit tulevat yllätys, yllätys Keski-Euroopasta, mutta mikä tekstissä uupuu se kimalteella korjataan.

    Tyttäremme ja hänen ystävänsä eivät enää lähetä kuin pakolliset kortit kummeille ja isovanehmmilleen. Tämä traditio siis katoaa meidän sukupolvemme mukana. Osa tekee kaiken huipuksi vielä kortit itse!

    Joulukirje on hyvä ajatus, mutta se liittyy mielestäni hyvin kiinteään ystävyyteen, jossa osataan sanat asettaa niin,että varmasti saajaan kolahtaa - ihanasti. Tällainen ystävätär minulla oli, mutta ehkä olimme liian likeiset, sillä kaunisiti sanottuna kasvoimme erilleen. Kumpikin halusi niin, joten 'no hard feelings'.

    Allu, meilaappa mulle osoitteesi, saat ehkä meidän viimeisen valokuvajoulukortin, josta näet, että en ikinä laittaisi niitä punaisia kulkusia ja sitä himhamppua kuvan ympärille. Toisaalta, me saatamme vielä tutustua ihan livenä, sillä kun saoin miehelleni siitä Kölnin reissusta ja että 'eihän me opasta nyt siellä tarvita', niin hän ja vielä hämäläinen tokaisi: Leena, sinä kuitenkin haluat tutustua, joten me tarvitsemme 'oppaan', enkä minä tiedä Kölnistä kuin kallliit liikemiesten ilallisravintolat, en mitään kiinnostavaa'. Että silleen:-)

    Viimeinen Kölnin reissu oli hieman ikävä, sillä siellä upealla ostoskadulla, sisäinen Imelda Marcosini heräsi huiman hintaisten talvisaapikkaiden kohdalla, mutta Päämies rupesi kukkaron valtiaaksi. Mietin tovin: otanko saapikkaat ja loppumatkan mykkäkoulua vai kivan reissun ja olen ilman noita lumoavia taideteoksia! Valitsin jälkimmäisen. Hiukan vielä kalvaa...

    AntwortenLöschen
  2. Minä myös saan kortteja, joissa on painettu teksti ja sen alla pelkkä nimi, niitä tulee sekä Suomesta että Saksasta. On poikkeuksiakin, ja niistä iloitsen aivan erityisesti. En moiti niitä, joiden kanssa olen lähes päivittäin netin kautta tekemisissä, vaan niitä, joista ei vuoden mittaan juuri kuule.
    Itselläni mulla menee pari päivää etenkin Suomeen lähtevien korttien kirjoittamiseen, koska näen vaivaa ja kirjoitan edes vähän vuoden tapahtumista ja pitemmän tekstin niile, joilla ei ole tietokonetta/nettiyhteyttä.

    AntwortenLöschen
  3. Ma olen huono kirjoittamaan lyhyesti ja ytimekkaasti :D :D Joulukorttiin en ikina sais mahdutettua tarpeeksi sanottavaa, joten ma lahettelen juuri sellaisia joulukirjeita pitkin maailmaa ystaville ja sukulaisille. Nykyaan sahkoisesti, niin on aikaa sita "saveltaa" ihan aattoon asti :)

    Hauskat joulukortit Allumies on loytanyt :)

    AntwortenLöschen
  4. Minä en enää montaakaan joulukorttia kirjoita, ja mies ei yhtään, eikä niitä tietenkään sitten niin paljoa tulekaan. Enimmäkseen joillekin sukulaisille.

    Muistan, kun joskus kouluaikana tuli laitettua kaverin käteenkin joulukortti (ja kortissa luki saajan nimen alla osoitteen tilalla, että "käteen").

    AntwortenLöschen
  5. Nyt tuli oikaistua tuokin luulo, että joulukortit ovat saksalaista perua. Sikäläisiltä ystäviltä tulee ajoissa kauniita joulukortteja ja minulle tulee kiire lähettää takaisin. Aina se jää viime tippaan.
    Joulukirjeistä tulen aina yhtä iloiseksi. Ensi jouluna pitää kyllä minunkin sellainen laatia.
    Joulukortit ovat siitä mukavia, että annetaan elonmerkki: hei en ole sinua unohtanut, vaikka oikeastihan niissä lukee Hyvää Joulua! Pidetään yhteyttä ainakin tällä tavalla vanhoihin opiskelutovereihin ja muihin. Naapureitahan nyt näkee muutenkin, joten heille voi huikata hyvät joulut, kun vastaan tullaan.
    Mutta!! Törkeän kallista hommaa tuo korttien lähettäminen on nykyään, postimaksut kun ovat huipussaan.

    AntwortenLöschen
  6. Leena: no nyt sitten Kölniin ostamaan uusia kenkiä
    Soili: sitä nimenomaan tarkoitin, en minäkään sellaisille ihmisille, joiden kanssa on jatkuvasti tekemisissä, joulukortissa koko vuoden tapahtumia toista
    MaaMaa: no ne joulukirjeet onkin parasta
    kato nyt tätäkin: joo, kas kun en muistanutkaan enää sitä KÄTEEN-juttua
    Clarissa: nimenomaan elonmerkkinä joulukortti on oiva metodi, mutta kyllä siihen voisi kirjoittaa enemmän kuin nimensä alle, vaikka vain yhden lauseen.

    AntwortenLöschen
  7. MaaMaa, ota mallia minusta, minä se osaan aina selittää asiat lyhyesti ja ytimekkäästi;-) Katso vaikka minun tämän päivän eka kommentti Allulle.

    Clarissa, seitsemän naapuria saa kortin, kun on 25 vuotta asuttu liki, lapset kasvaneet yhdessä etc.

    Allu, ei kovin kauaa enää. Mutta minä en enää pärjää mun saksalla...Schade!

    (Siitä kannesta tulee mun yksi monsita alter egoista! Wunderbar gefährlich zu sein!)

    AntwortenLöschen
  8. Allu, kato nyt mun blogi! Sun puheenvuoro siellä!

    AntwortenLöschen
  9. Oliskin hauskaa kirjoittaa kortteihin hieroglyfeillä toivotukset. Lapsena kehitettiin kaverin kanssa ihan omat hieroglyfit, ettei kukaan muu ymmärtänyt kirjeitämme. Kirjoitin jopa päiväkirjaa niillä -harmi kyllä enää en niitä muista ja niinpä en tiedä mitä olen kirjoittanut :D

    AntwortenLöschen
  10. Susadim: no harmi, ettet enää pysty lukemaan. Pitäisi varmaan antaa jollekin egyptologille se teksti tutkittavaksi. Meillä oli vain puhekielenä joskus salakieli eli konttikieli: minä = konamintti jne.

    AntwortenLöschen
  11. Kaikki on tullut kokeiltua joulukirjeistä lähtien.
    USA-laiset ystävät lähettävät kortin mukana kirjeen.
    Tässä mun iässä alkaa väsyä tähän kotimaiseen joulukorttienvaihtoprojektiin...
    Ensi vuonna on jo lyhyempi lista, päätin kortteja kirjoittaessani.

    AntwortenLöschen