Montag, 29. März 2010

Pupuja, parsaa ja muskeleita

Niin kauan kuin olen asunut Saksassa, muistan täällä pääsiäisen aikaan olleen Lindt'in kultaisia pupujusseja myynnissä ja Allumies kertoikin, että niitä oli jo hänen lapsuudessaan. Ja niitä onkin netin mukaan valmistettu vuodesta 1952 lähtien. Minulla on ollut joka vuosi tuollainen pupu ja niin on nytkin tai oli kaksikin, mutta kun pikku B. ( pääsiäismaanantaina 4vee) poikkesi ja katseli suurin silmin pupuja, oli pakko antaa hänelle toinen.


Kaupassa oli eilen tarjolla parsaa, njam ja eiköhän me sitä jo pääsiäspyhinä saadakin lautaselle. Minä voisin syödä parsaa vaikka kuinka usein, mieluiten valkoista.


Minulla on salaisuus, ei saa kertoa eteenpäin. Käyn kaksi kertaa viikossa kuntosalilla, ei missään ultramodernissa paikassa, jossa on musiikkia, tv ja hienosti pukeutuneita sportteja tyyppejä vaan sellaisessa rauhallisessa salissa, jossa tehdään aivan hitaita harjoituksia, on kuulemma oikein hyvä systeemi selälle ja muullekin kropalle.


Lupaan julkaista kuvan tuloksista sitten kun olen saavuttanut Arskan tason
kuva netistä

Kommentare:

  1. Allu, Lumimies on jo luvannut, että kun hän jää eläkkeelle (pari vuotta enää), suuntaamme automme rahtilaivalle ja siitä Itämeren yli Saksaan parsaa syömään. Hän on laskenut, että MINÄ tulen paljon edullisemmaksi Keski-Euroopassa keväisin, kuin syksyisin, sillä syksyllä kuulemma syön muutakin kuin parsaa, ostan upeita neleita ja mikä pahinta: ostan joululahjoja, vaikka olisimme reissussa syyskuussa. Väittää myös kirjaostosteni olevan syyspuolella runsaimmat.(Lumimies kertoo oikeesti kaikille, että vaimo syö keväällä Saksassa viikon tai kaksi pelkkää parsaa ja Apfelstrudelia;-) En ole IKINÄ saanut Suomessa missään hyvää parsaa!

    Voi!, sulla on hieno salaisuus! Kunpa voisin sanoa samaa. Nyt joudun varmaan niskoista konepaussille, sillä kirjoittaminen vie ryhdin, hartiat, kaiken...

    Allu, vähempikin riittää, kuin nuo muskelit;-)

    AntwortenLöschen
  2. Leena: parsan pitää olla tuoretta ja me saamme sen täällä suoraan pellolta, kun lähistöllä on viljelmiä. Ennen sitä piti odottaa pitempään, nyt viljelmillä on muovipeitot lämmittämässä ja parsa-aika on pitempi, mikä sopii meille hyvin, sillä syömme sitä hyvin usein ja usein ihan vain keitettynä ja päälle raastetaan parmesaania. Eikö ole kamalat nuo muskelit, en tajua, että joku voi tykätä tuollaisesta.

    AntwortenLöschen
  3. Ah, parsaa, odotan kevättä tännekin ja tuoretta parsaa, jota kyllä rahdataan meidänkin iloksi. Sitä ennen lähden hiihtämään ja lumikenkäilemään tunturiin ja illalla syödään mm. raclettea ja fondueta, sekä ihan vähän poronlihaa...

    AntwortenLöschen
  4. Upea uudistettu blogisivu Sinulla Allu. Eiliset harmit unohtuneet, kun uusi sivu on aivan upea. Kyllä SINÄ osaat...
    Maukkaita parsahetkiä Teille pääsiäisenä...
    Kyllä nuo Lindtin pääsiäispuput ovat suloisia ja hyviä.

    AntwortenLöschen
  5. Pysy Arskan näköisistä miehistä erossa kuntosalilla.
    Pupuja on myynnissä tällääkin. Minä puolestani yritän olla syömättä niitä...

    AntwortenLöschen
  6. Meillä nuo puput menee muihin suihin ;-)
    Tuo kuntosaliketju vaikuttaakin varsin asialliselta, olen joskus katsellut mainoksia. Minuakaan ei saisi mihinkään ultramoderniin kuntosaliin millään, sen sijaan nautin juoksu-kävelylenkeistäni, joissa saa yhdistettyä liikkumisen ja raittiin ilman.

    AntwortenLöschen
  7. Minulla on tänä vuonna Mignon-munat. Sain ne suomalaisilta vierailtamme. Ei silti, on minulla kyllä pupujakin.
    Kuntosali kyllä olisi minunkin selälleni hyvä, mutta yritän nyt ensin itse venytellä ja väännellä täällä kotona.

    AntwortenLöschen
  8. Helena: lumikenkäily on kivaa, sitä ollaan joskus tehty Tirolissa
    Maija: no, osaan mitä osaan, suurin osa jää osaamatta
    kato nyt tätäkin: toki ulkoilu on tärkeää ja yritän kyllä hoitaa sauvakävelyn ja patikkaretket myös, juoksemista (joggen) ortopedi ei suosittele ainakaan minulle eikä mieskään saa juosta, kun on käsipalloharrastuksesta muistona polviongelmat
    Sira: Mignon on se toinen ihana perinnemuna, harmittaa, kun jäi ostamatta Helsingin matkalla

    AntwortenLöschen
  9. Minä olen vasta täällä Saksassa oppinut syömään parsaa. En ole vieläkään varsinainen parsahullu, mutta tuoretta parsaa syön mielellään, säilötyt jätän suosiolla väliin. Mielellään voit antaa vihjeitä meille "aloittelijoille" parsan jaloista ruokalajeista.

    Tuon samaisen punttisaliketjun sali on täällä Kasselissakin. En ole käynyt kokeilemassa, vaan olin viime vuoden naisten punttisalilla. Ihan mukavaa, varsinkin syksyn sadekelien aikaan. Lihaskunto on tosi tärkeä juttu, myös meille parhaassa iässä oleville naisille.

    AntwortenLöschen
  10. Kasselin kyyhky: enhän minäkään Suomesta tuntenut kuin sellaisen liian pehmeäksi keitetyn purkille maistuvan säilykeparsan. Me syödään parsaa hyvin usein ihan vaan keitettynä ja raastetaan päälle parmesaania ja joskus pannaan sitten vielä grillin alle, mutta usein ei sitäkään ja sen kanssa perunaa ja parmankinkkua tai keitettyä kinkkua. Tai tehdään http://www.ruokala.net/resepti/yrteilla-kuorrutetut-parsat-1 tai http://www.ruokala.net/resepti/parsarisotto-1.

    AntwortenLöschen
  11. Jess, vihdoin joku muukin yhdistää suklaapuput ja muskelit samaan hengenvetoon! Tai no ei niillä muskeleilla niinkään, mutta kuntoilu-terveet-elämäntavat-suklaa kuuluu aina yhteen minun kirjassani! Ja kyllä sitä parsaakin menee, tosin valkoista harvemmin.

    AntwortenLöschen
  12. Parsa on hyvää, mutta sillä herkuttelu on melkein mahdotonta täällä, vaikka sitä kaupan vihannestiskiltä löytääkin. Parsahan pitäisi syödä aika pian poimimisen jälkeen, mutta sehän ei käy, kun suurin osa tuodaan ulkomailta. Tuoreus on niistä jo jäänyt matkalle.
    Mignon munat ovat must meilläkin. Lisäksi saamme herkutella Lindt'in suklaalla, sillä tänään sain saksalaiselta tuttavaltani paketin, joka sisälsi erilaisia suklaisia pääsiäisherkkuja.

    AntwortenLöschen
  13. 5ennie: se valkoinen parsa taitaa olla pääasiassa Saksassa yleistä, Ranskassa saa kanssa jo useimmiten vihreää
    Clarissa: ennen jo sanottiin, että jos ostaa parsaa, se pitää heti kääriä kosteaan pyyhkeeseen jääkaappiin, jos vasta seuraavana päivänä syö. Nyt me voidaan onneksi hakea se sunnuntaiaamuna suoraan viljelijältä. Muistan kun yhdet tuttavat osti sitä jostain kaupasta, jossa se oli jo varmaan vanhaa ja sitten kuljettivat suhtkoht lämpimässä säässä Euroopan halki Suomeen ja keittivät sitä sitten vielä varmaan puoli tuntia, kun me keitetään valkoista parsaa kymmenisen minuuttia. Mahtaa olla ollut herkullista Knorrin valmiskastikkeen kanssa, yägh.

    AntwortenLöschen
  14. Nyt rupes tekeen mieli suklaapupuja.. sitä paitsi luin just artikkelin, jossa sanottiin että se on hyväksi jopa kolesterolille, muusta nyt puhumattakaan!
    Arskalla on kyllä vähän liikaa muskeleita..ei mahtuisi meidän vessaan.

    AntwortenLöschen
  15. Sirokko: :D, nauran tässä ääneen tuota vessa-ahtautta.

    AntwortenLöschen
  16. Hieno salaisuus sinulla. Parsa namia, tyttäreni juuri tarjosi tuoretta.

    AntwortenLöschen
  17. Oho, blogitausta uudistunut viime käynnistä!

    Minä olen varmaan poikkeus, en suuremmin perusta parsasta. Pari kolme ohjetta mulla on ja jos kerran parsakauden aikana kunkin niistä teen niin se on jo paljon. Ja parsa kinkun kanssa ei käy ollenkaan. Yks tai kaks niistä ohjeista taitaa olla Allulta peräisin ;) Ja tykkään oikeastaan vihreästä parsasta enemmän.
    Olen jo pitkäänsä napostellut iltaisin suklaakarkkeja ja ostin suklaamunia siltä varalta, että lapsenlapset tulee pääsiäisenä, kun se ei ole vielä varmaa.

    (En kerro salaisuutta eteenpäin).

    AntwortenLöschen
  18. Hannele: parsa ON namia
    Soili: kyllä se vihreäkin joskus käy, mutta se valkoinen on mulle SE OIKEA parsa.

    AntwortenLöschen
  19. Parsa on parasta, yleensä vain parmesania päälle mutta muistan joskus saaneeni Hollandaise kastiketta niiden kanssa. Syön jopa kauden ulkopuolella.
    Tänä vuonna ostin Lindt'n porkkanoita pääsiäissunnuntain "Easter egg hunt"iin.

    AntwortenLöschen
  20. Osasitpas sittenkin laittaa uuden blogipohjan,hieno!!!
    Oi suklaapupuja! Löysin yhdestä kaupasta pari päivää sitten pieniä suklaamunia,ja olin tosi tyytyväinen!
    Kiva salaisuus tuo kuntosali,ennen kävin,nyt en.
    Ah parsaa,täälläkin se on nyt parhaillaan,pitääkin mennä vihanesmarkettiin.....

    AntwortenLöschen
  21. Heljä: hollantilainen kastike on täälläkin se perinteinen parsalisuke, mutta jos sen tekee oikealla tavalla ja kirkastetulla voilla jne, se on aika työlästä, varsinkin kun sitä ei voi etukäteen tehdä ja sitäpaitsi siinä on kamalasti kaloreita.
    Yaelian: no sinähän sen kekkasit ja sait blogimaailman rullaamaan noilla uusilla pohjilla.

    AntwortenLöschen