Mens sana in corpore sano

Latinan opettajani olisi varmaan ylpeä minusta.

Viime viikolla otin nämä kuvat muistoksi sairaalan fysioterapiaosastosta, jonne minulla ei onneksi ole enää asiaa.

Kyllä se sairasvoimistelija osasi aika hyvin kiduttaa ja olin usein hiestä märkä.  Kerran viereeni matolle tuli  RTL:n  sympaattinen urheilu-uutisten lukija, joka on todella sporttityyppi, mutta hänkin voivotteli minkälaisia liikkeitä joutui tuolla tekemään. Kyllä on eroja terapeuteissa, ei voi muuta sanoa, täällä oli maailman parhaat.

Sain kotiin vielä paljon ohjeita, mm. tällaisia tikku-ukkoja terapeuttini piirteli juuri meikäläistä varten. Nyt pitäisi sitten muistaa/viitsiä/jaksaa jumpata,  mieluimmin joka päivä ja minä kun olen täysin epäsportti tyyppi. Onneksi meidän "jumppahuoneessa" on tv, että voi vähän samalla silmäillä sitä ja unohtaa olevani töissä. sillä huvia tuo ei meikäläiselle ole ja kadehdin kaikkia, jotka saavat tuosta hommasta endorfiineja.

Tuonne sairaalani fysioterapiaan taitaa joutua kesäkuussa myös tuo kämppäkaverini, joka nykyään nukkuu nyrkkeilyhanskoissa, sillä hänellä on rannekanavaoireyhtymä. Tuon lyhyen suomalaisen nimityksen löysin asialle netistä, mutta huomasin, että sehän on vain yhden kirjaimen verran pitempi kuin saksan Karpaltunnelsyndrom eli aika tasapeli. Pyörälomamme jälkeen kesäkuussa oikea käsi leikataan.

Lauantain positiiviset ja sitten se jääkiekko

Lauantai alkoi hienosti patikkaretkellä Bergisches Landissa. Siellä oli huomattavasti viileämpää kuin meillä ja pari minuuttia saimme tihkusadettakin, mutta oikeastaan ihanteellinen ilma vaellukselle.

Retken päätteeksi poikkesimme syömään maalaishotelliin, jonne poikkeaa niin paljon kurakenkäisiä vaeltajia, että heitä varten oli tehty kenkienputsausasema.  Eivät näköjään ole jäsenenä Facebookin saksan kielen Yhdyssana on yhdyssana-ryhmässä.

Söin pienen herkullisen parsa-annoksen:  parsakeittoa, parsamansikkapinjansiemensalaattia ja friteerattua parsaa yrttimajoneesin kanssa.

Kotiin palatessamme tarkkailin autossa kännykästä Bundesligan tuloksia ja vaude!!!

Tällaista ei ole tapahtunut varmaan yli 20 vuoteen. Katsojat syöksyivät pelikentälle ja kölniläinen bändi Brings lauloi HALLELUJA. Kaupungilla olisi ollut valmis juhlatunnelma juhlia Leijonien voittoa Ruotsia vastaan, mutta eipä ollut tarve juhlia.

Allulan Gym

Sain sairasvoimistelijalta fysioterapeutilta jumppaohjeita ja kun olen niin avuton tällaisissa asioissa, pyysin häntä piirtämään ohjeet paperille ja asiahan tuli täysin selväksi, voitte tekin käyttää tätä.

Yläkerran GYM on nyt ahkerassa käytössä.

Valitettavasti ei ollut valokuvaajaa paikalla, joka olisi ottanut kuvan, miten olen kuin elegantti elefantti tuossa maton päällä kontillani ja nostan vasenta jalkaa ja oikeaa kättä.

Kuppilan kukat ja mestareiden liiga

Ostosmatkalla poikkesimme kivaan kahvilaan, jossa on yleensä erivärisiä Iittalan Kivi-tuikkuja pöydällä. Tänään ei ollut tuikkuja, mutta taaskin jotain suomalaista designia, tosin saksalaisen firman valmistamaa, nimittäin tämä maljakko.

Ja toisella seinällä tämä komea kukka-asetelma

Illalla tapahtuu jotain aivan ihmeellistä: minä katson ystäväporukan seassa televisiosta jalkapalloa, kun kaksi saksalaista seuraa pelaa loppuottelun Lontoossa. Peukkuja en pidä sille shekkivihkoa heiluttavalle baijerilaiselle seuralle, joka ostaa muiden seurojen parhaat pelaajat ja antaa heidän jopa vaan istua varapenkillä, pääasia, että eivät pelaa vastustajan riveissä. Niinkuin Irwin aikanaan lauloi, Raha ratkaisee. Minä pidän peukkuja Ruhrin alueen pojille.

Espanja-Saksa

Kohta se alkaa:

Eilen ja tänään

Tullessani eilen pyörällä kotiin kuntosalilta poikkesin lähikauppaan ostoksille. Kun yritin saada tavaroitani mahtumaan pyörän koriin, viereen tuli ihana pieni mummeli, hymyili iloisesti ja alkoi puhua helteestä, jonka kanssa hänellä ei ole onneksi vaikeuksia. Siitä tulikin sitten pitkä keskustelu: mummeli on 95v ja asui pojan ja miniän talossa 40v, mutta sitten miniä päätti, että mummu laitetaan vanhainkotiin. Poika sanoi, että mummua ei laiteta minnekään, miniä otti avioeron, talo jouduttiin myymään ja poika ja mummu muuttivat lähistölle vuokra-asuntoon. Pojalla on uusi naisystävä, joka on aivan ihana mummelia kohtaan. Mummeli laittaa joka päivä ruokaa, pojantytär pesee pyykit, mutta mummeli silittää itse. Hän on oikein tyytyväinen elämäänsä, sillä tulot riittävät kohtalaiseen elämään ja terveyttäkin on ihan riittävästi. Vähän oli pientä kyttyrää osteoporoosin takia, mutta muuten hyvät geenit. Mummeli rakastaa jalkapalloa, mutta harmittelee, jos pojat ei aina pelaa ihan niinkuin pitäisi. Tämä ihminen toi päivääni paljon enemmän aurinkoa kuin se keltainen pallo, joka porotti koko päivän taivaalta.

Eilen iltapäivällä kävin ostamassa tuliaisia ystäville Ruotsiin: 18 pulloa valkoviiniä. He kärsivät Ruotsissa alkoholin korkeista hinnoista. Onneksi ollaan EU:ssa ja saa viedä mukana ongelmitta. Joskus olemme etelä-Ranskasta tullessa joutuneet jättämään suunnitelman ajaa lyhyintä reittiä Sveitsin halki, kun muistui mieleen, että Sveitsi ei ole EU eikä sinne saa viedä niin paljon viiniä.


Illalla olin Philharmoniassa kuulemassa Mahlerin sinfoniaa.


Hollanti voitti jalkapallossa Uruguayn ja Saksa pelaa illalla Espanjaa vastaan. Jos Saksa sattuisi voittamaan, loppuottelussa olisi ihannepari pelaamassa: Saksa-Hollanti, se on vähän niinkuin Suomi ja Ruotsi tai Köln ja Düsseldorf.

Viileämpää

Eilen koko kaupunki oli valmistautunut katsomaan Saksa-Argentiina-peliä. Aurinko paistoi, lämpötila lähenteli uusia ennätyksiä, kaikki baarit ja ravintolat olivat varustautuneet isoilla tv-ruuduilla, pöydät ja tuolit ulkona ja hieno tunnelma, kun sitten sopivasti juuri ennen pelin alkua tuli tämä


Satoi kissoja ja koiria ja lämpötila laski yli kymmenen astetta niin että oli vain +25C. Ukkonen jyrisi, tuomiokirkon edustalla istuvat sadat futisfanit joutuivat pakenemaan kirkkoon suojaan ja salama iski kaksi kertaa kirkkoon ja paikoittain oli jopa tv-lähetys katkennut. Mutta Etelä-Afrikassa Saksa murskasi Argentiinan 4-0 ja nuori joukkueemme jatkaa taistelua mitalista.
Meillä ilma on edelleen sopivan viileä, ehkä +26C ja hellettä on luvassa vasta keskiviikkona.

Maanantaimeininkiä

Eilen olin kontrollitreeneissä kuntosalilla ja valmentaja kehui, miten hienosti teen kaiken (kehuu varmaan kaikkia). Tämä oli toinen kerta elämässäni, kun joku kehui minun urheilutaitoani, sillä en ole yhtään sportti tyyppi ja suorastaan pelkäsin telinevoimistelua koulussa. Elämäni ensimmäiset kehut sain tennisvalmentajalta, joka ensimmäisellä tunnilla sanoi minua hiomattomaksi timantiksi. Tosin se hiominen ei sitten oikein onnistunut ja Allumies ei kovasti välittänyt pelata kanssani.
Yksi tuttavamme täyttää ensi viikolla pyöreitä vuosia ja päätimme antaa hänelle ayurveda-hierontaan lahjakortin, jota lähdin hakemaan keskikaupungilta. Eihän sellaista voi summamutikassa ostaa eli piti ensin testata laatu ja niinpä sain tunnin taivaallisen hieronnan koko kropalle. Hieroja oli kiva saksalaisnainen, joka on käynyt 11 kertaa Intiassa ja opettaa myös joogaa. Varmasti menen toisenkin kerran.
Jalkapallon MM on läsnä kaikkialla. Saksalaisilla oli ennen pidättäytyvä suhde Saksan lippuun, suurin osin varmaan kiusallisesta menneisyydestä johtuen, mutta jostain syystä vuoden 2006 MM-kisat muuttivat asian ja lippuja alkoi näkyä kaikkialla, esimerkiksi autoissa näkyi pieniä lipputankoja. Nyt niitä taitaa olla vieläkin enemmän ja meidän naapuristossa on jopa yksi lakanaa isompi lippu ikkunassa. Meillä ei katsota jalkapalloa paitsi Allumies katsoo maalit. Systeemi menee niin, että olohuoneessa on TV äänettömällä ja me istumme ulkona terassilla. Kun joka suunnalta naapuristosta alkaa kuulua tämä, Allumies syöksyy olohuoneeseen ja näkee, kun ammuttu maali näytetään uusintana. Saksan tiimi kostuu nimistä kuten Podolski, Klose, Marin, Özil, Cacau, Khedira eli ei pelkästään Müllereitä ja Maiereita vaan imigrantit pitävät Schwarz-Rot-Gold-lippua korkealla.


Pyörämatkalla poimin terassin pöydälle kamomillaa:

ja pihalla kukkii tämä:

Kuka tunnistaa, mikä se on?

Säkkiostoksille

Lähden säkkiostoksille. Suomen Leijonat pelaavat tänä iltana täällä nykyisessä kotikaupungissani Saksaa vastaan ja saattaa olla, että joudun tänään illalla häpeämään niin, että joudun laittamaan säkin päähäni.

Olen aina Suomen puolella!

EDIT 22:26 CET
Hyvä Suomi! En tarvinnut säkkiä.

Pupuja, parsaa ja muskeleita

Niin kauan kuin olen asunut Saksassa, muistan täällä pääsiäisen aikaan olleen Lindt'in kultaisia pupujusseja myynnissä ja Allumies kertoikin, että niitä oli jo hänen lapsuudessaan. Ja niitä onkin netin mukaan valmistettu vuodesta 1952 lähtien. Minulla on ollut joka vuosi tuollainen pupu ja niin on nytkin tai oli kaksikin, mutta kun pikku B. ( pääsiäismaanantaina 4vee) poikkesi ja katseli suurin silmin pupuja, oli pakko antaa hänelle toinen.


Kaupassa oli eilen tarjolla parsaa, njam ja eiköhän me sitä jo pääsiäspyhinä saadakin lautaselle. Minä voisin syödä parsaa vaikka kuinka usein, mieluiten valkoista.


Minulla on salaisuus, ei saa kertoa eteenpäin. Käyn kaksi kertaa viikossa kuntosalilla, ei missään ultramodernissa paikassa, jossa on musiikkia, tv ja hienosti pukeutuneita sportteja tyyppejä vaan sellaisessa rauhallisessa salissa, jossa tehdään aivan hitaita harjoituksia, on kuulemma oikein hyvä systeemi selälle ja muullekin kropalle.


Lupaan julkaista kuvan tuloksista sitten kun olen saavuttanut Arskan tason
kuva netistä

Let's dance

Allumies oli eilen vähän flunssainen eikä hänestä ollut kovasti seuraa. Tunsi ilmeisesti velvollisuudekseen miettiä, mitä vaimo voisi tehdä ajankuluksi ja ehdotti, että lähtisin senioritansseihin, paikallislehdessä kun oli artikkeli tanssia harrastavista senioreista. Siinä oli pitkä lista eri yhdistyksiä, tanssikouluja ja kerhoja, joissa vanhempi sukupolvi käy harrastamassa tanssia. Kuvassa tanssii 85v lady hurmioituneena ja laulaa Cliff Richardin säestyksellä Lucky lips eli Rote Lippen soll man küssen... Rouvalla oli viime vuonna keuhkokuume ja siitä seurasi sydänvaurio, mutta se ei estä häntä tanssimasta. Kun lääkäri kehotti lopettamaan tanssin, rouva ei ottanut kuuleviin korviinsa ja kun lääkäri pelotteli, että rouva saattaa kesken tanssin lyyhistyä lattialle, hän totesi, että sehän olisi ihanteellinen kuolema kun hidasta valssia tanssien spiraalin muodossa vähitellen vajoaa lattialle ja rukoilee viimeisen kerran Isä meidän, onko parempaa loppua olemassa?

kuva Kölner Stadt Anzeiger

Talviurheilua

Voi kauhistus tuota suomalaisten menestystä Vancouverissa! Onpa onni, että olen myös Saksan kansalainen ja voin ylpeillä tänäänkin taas kultamitaleista.
Näkyihän siellä eilen palkintopallin vieressä ilokseni jotain suomalaistakin, sillä luokkakaverini ekalta luokalta ojenteli kukkakimppuja mm. sprinttikullan voittaneille saksalaisille maanmiehilleni. Kas kun hän ei muistanut enää minua eikä tajunnut pyytää mukaan kilpailuihin, sillä olisin voinut hyvin mennä naisten parisprinttiin, kun olen aina ollut sellainen tiimi-ihminen. Ekalla luokalla hiihtokilpailussa lähetettiin parittain matkaan ja kun parini Hilkka pudotti porkkansa alamäessä, kiipesin solidaarisesti hänen kanssaan mäen taas ylös porkkaa hakemaan, real teamwork.

Aamukahvit

keitin tänään uudella Nespressolla. Kun meidän entinen espressokahvinkeitin tuli vanhoilla päivillään inkontinentiksi, oli pakko hankkia uusi. Allumiehellä todettiin refluksi, joka ei tykkää kahvista ja siksi meillä juodaan entistä vähemmän kahvia eli uskalsin ostaa pienen ja sievän kapselivekottimen, vaikka se vähän suurentaakin ekologista jalanjälkeämme. Lohduttelen itseäni sillä, että kapselit menee recyclingiin.


Ulkona on mitä ihanan syyspäivä ja lähden nyt sauvakävelylle. Iltapäivällä pitää ostaa kahden päivän ruokatavarat, sillä lauantaina on Saksan kansallispäivä eli juhlitaan Saksan yhdistymistä, jota olemme rahoittaneet huomattavassa määrin maksamillamme veroilla, mutta se on ihan o.k. Muistan sen illan kuin olisi ollut eilen , kun televisiouutisissa näytettiin, miten Itä-Saksan johto ilmoitti, että raja avataan. Samaa lähetystä katsoivat itäberliiniläiset ystävämme ja pitivät asiaa vitsinä ja menivät nukkumaan. Aamulla sitten tuli puhelinsoitto länsiberliiniläiseltä siskolta ja kutsu kahville länteen. Mahtaa olla ollut ihmeellinen tunne. Hauskaa perjantaita, perjantai on mielestäni viikon paras päivä!

Mäkihyppyä helteessä

Tänään on meillä tulossa vuoden kuumin päivä, jossain luvattiin jopa +37°C. Meidän varalapsi/kummipoika Bee harrastaa mäkihyppyä, mutta vähän erilaista kuin se perinteinen laji ja hän voi harrastaa hyppäämistä jopa näin kovalla helteellä.

Tämä video tehtiin Kölnin television lastenohjelmaan ja kuten näette, siinä on ylhäältä käsin filmattu lattialla makaavia näyttelijöitä. Bee on siinä numero 10 eli voitti kilpailun. On meillä taitava poika!


(Kirlah, jos satut lukemaan tämän. Tuossa tv-ohjelman nettisivulla voi klikata iconia ylhäällä toinen vasemmalla ja sieltä löytyy Sachgeschichten, joissa esitellään jotain arkista asiaa. Mulla ei ole kokemusta saksan opetuksesta, mutta voisin kuvitella, että nämä tarinat voisi hyvinkin sopia saksan lukijoille. Itsekin katson niitä joskus, kun siinä selitetään asioita todella hienosti.)

EDIT: -S- ilmoitti, ettei video näy. Kummallista, sillä meillä kyllä näkyy. Pistän tähän varmuuden vuoksi linkin
http://www.youtube.com/watch?v=hxp3f9eL_u0

Larsson-mania

Nyt ei ole aikaa blogailuun, sillä
- aurinko paistaa ja lähden sauvakävelylle
- ja sen jälkeen brunssille koko sauvaporukan kanssa
- ja sen jälkeen kaupungille etsimään Marimekon Unikko-tarjotinta, jonka ystävä B. toivoo synttärilahjaksi
- ja sitten odottaa kotona Stieg Larssonin Millennium-sarjan kolmas ja viimeinen osa, joka ilmestyi juuri Saksassa pokkarina ja sitähän on _pakko_ lukea. Luvan lukea se ja jättää kaikki muut työt tekemättä antoi kirjakauppias, joka on myös Larsson-fan. Täytyyhän sitä tietää, miten Lisbeth Salanderin elämä jatkuu.

Maaliskuun kolmas

Tänään oli niin hieno kevätpäivä, että sain itsestäni irti ja lähdin parin tunnin sauvakävelylle, vaikka kaikki viisi kaveria lakkoilivat ja jouduin kävelemään yksin. Suurin osa suomalaisista tutuista on talvilomalla Suomessa.

Paikallinen Bundesliga-joukkuekin oli tullut treeneihin

ja joutsenet joko pyllistelivät järvellä tai nauttivat rannalla auringosta

ja Metsäkääpiöiden lastentarhan lapset nauttivat risukasoista

Kotipihassa odottivat krookukset ja toinenkin keltainen kukka

Kevät on tullut!

Perhonen luistelee

Katselin telkasta taitoluistelun EM loppunäytöstä ja Kiira Korpi liihotteli jäällä keltaisena perhosena Rajattoman ihanan Butterfly-musiikin tahdissa. Saksan television mukaan esitys tuli "Hootvool"-hallista, Helsingistä, Norjasta.

Hanki hyvä elämä

Testasin kulttuurikuntoni Ylen sivulla ja sain aika hyvän arvosanan. Hyvä, ettei tarvinnut testata urheilusuorituksia, ne kun eivät näyttäisi yhtä hyvää tulosta, vaikka kunnialla kyllä hiihdin Baijerissa murtomaahiihtoa enkä kertaakaan kaatunut, vaikka sukset oli niin liukkaat että. Eivät ole sukset enää sitä luokkaa kuin lapsena, kun isä niitä tervasi ja vahasi, että vähän liukuisivat. Nykyisillä suksilla pitää varoa sekä ylämäessä (liukuu taaksepäin) että alamäessä (tulee karmea vauhti).