Taidesalonkimme järjestää joka vuosi neljän päivän kirjallisuustapahtuman nimeltä "Kirjallisuutta kaupunkimme taloissa". Sekä firmojen tiloissa että yksityisasunnoissa on kirjallisuusluentoja, joko kirjailijan itsensä tai jonkun näyttelijän esittämänä. Eilen illalla oli sairasvakuutusyhtiö DKV:n tiloissa, rakennuksen ylimmässä kerroksessa bel étagen panoraamahuoneessa kahdeksan loistavan näyttelijän esitys teemana Picasson naiset. Irlantilaisen Brian McAveran näytelmään pohjauten saksalainen Barbara Geiger (kuvassa Gaby Lespinasse) on tehnyt ohjauksen fiktiivisen lehdistökonferenssin muotoon, jossa kahdeksan Picasson naista istuu vierekkäin (kronologisessa järjestyksessä) ja jokainen heistä pitää vuorotellen noin varttitunnin monologin, jossa kertoo tutustumisestaan ja rakkaudestaan taiteilijaan ja miksi Picasso rakasti nimenomaan (vain) häntä.
Rivissä istuvat vierekkäin Fernande Olivier , Èva Gouel , Gaby Lespinasse , Olga Kokhlova , Marie-Thérèse Walter , Dora Maar, Françoise Gilot ja Jacqueline Roque., kertoen intohimosta, luovuudesta, tuskasta, vihasta, mustasukkaisuudesta elämässään Picasson vierellä. Fernande, Eva, Marie-Theres ja Dora ovat vähemmän tunnettuja, vaikka heilläkin on ollut suuri merkitys Picasson muusana. Rooleihin oli löydetty hyvät näyttelijät, esimerkiksi Olgan Kokhlovan roolissa on venäläissyntyinen Marina Weis, jolla oli todella balettitanssijan kroppa ja joka puhui sujuvaa saksaa söpöllä venäläisellä aksentilla.
Esityksen jälkeen DKV:n korkein pomo ( sattumalta ystävämme ja ex-naapurimme) jakoi näyttelijöille lahjan. Heiltä tuli heti kysymys, olisikohan sisällä aito Picasso.
Tauolla ja tilaisuuden lopuksi oli tarjolla herkullista finger food'ia ja olutta ja viiniä.
Ennen esityksen alkua näkymät oli tällaiset
ja kotiin lähdettäessä tällaiset
Tästä linkistä löytyy tietoa ja valokuvia Picasson naisista.
Tänä iltana lähden yksityiseen puutarhaan kuulemaan Frederik Chopinin ja George Sandin kirjeenvaihtoa.
Hieno systeemi tämä taiteen vienti yksityistiloihin. Terveiset Tomtebon puutarhasta, meri siintää tuossa vieressä ja linnut laulaa, taustalla turistiporukka puhuu sveitsinsaksaa.h
AntwortenLöschenHelena: Noissa tilaisuuksissa pääsee tosiaan mitä mielenkiintoisimpiin paikkoihin, olen ystäväni kanssa ehtinyt käydä jo monessa hienossa talossa.
AntwortenLöschenSiis Uumajassako olet? Työasioissa? Schwizerdütsch on hassu kieli ja vaikka sveitsiläinen puhuu Hochdeutsch, se kuulostaa niin hauskalta.
Ei, vaan Helsingissä ja Seurasaaressa, kollega on töissä täällä ja palaveerasimme ennen seuraavaa tapaamista. Istun huvimajassa ja tähän näköjään kaikki äänet tuosta ylempää tulevat tosi selvänä ja lujaa.
AntwortenLöschenHauskaa iltaa Schubertin ja muiden seurassa!
No, sinullahan on ihan kadehdittava kulttuuriviikonloppu. Se on kaupungissa asumisen etuja.
AntwortenLöschenUskoisin, että tuohon Picasson naisiin oli saatu mukaan myös mustaa huumoria, sillä jokainenhan tunsi olevansa P:lle 'se ainoa oikea'.
Leena: suurkaupungin etuja tosiaan, mutta onhan täällä paljon ihmisiä, jotka ei niitä kuitenkaan käytä hyväkseen. Paljon oli huumoria siinä kappaleessa, naiset naljailivat paljon edeltäjälleen ja/tai seuraajalleen. Pablo oli kyllä aika macho, ei voi muuta sanoa.
AntwortenLöschenVarmasti mielenkiintoisia monologeja. Kiinnostuin Picassosta Ateneumissa olleen näyttelyn jälkeen taas lisää. Elämänkerta odottaa hyllyssä lukuvuoroaan, vaikka pahoin pelkään kirjan keskittyvän enempi juuri naisiinsa...mutta ilmeisesti he sitten todellakin olivat niin keskeisellä sijalla hänen elämässään. Ainakin hetken, kukin vuorollaan...
AntwortenLöschenSusadim: ja joskus oli kahdellakin niistä sama vuoro. Kyllä ne naiset tärkeitä muusia olivat ja ilmeisesti hänessä oli sitten jotain ihmeellistä vetovoimaa, että kestivät sen kaiken kamalan siinä ohessa. Paloman äiti eli Françoise Gilot oli muuten ainoa nainen, joka _jätti_ Picasson.
AntwortenLöschenPicasso, Chopin, George Sand - en ala:( Kiitos kuitenkin tuosta linkistä, menen nyt sinne.
AntwortenLöschenHyvää viikonloppua!
Kävin Ateneumissa katsomassa Picasson näyttelyä, mutta täytyy sanoa, että Picasso ei ole minun makuuni. Onpas sinulla monipuolinen kulttuuriviikonloppu! Schönes Wochenende!
AntwortenLöschenClarissa: no ala vaan
AntwortenLöschenSauerkraut: en mäkään kaikista Picasson teoksista pidä, mutta monesta pidän kovasti, mm. rauhan kyyhkysestä ja Museum Ludwigin Frau mit Kinderwagen jne.
(näin yhden teatterin Shakespearen naiset)
AntwortenLöschenPicassosta tulee aina mieleeni ala-kouluikäisen lapseni lapsus kauan sitten Sara Hildenin taidemuseon näyttelyssä. Hän tuumasi jonkun muotokuvan kohdalla, jonka nimeä en enää muista, että tuo nainen on ihan sen näkönen, kuin se olisi just tullut gynekologilta (piti sanoa kosmetologilta...) ;-)
AntwortenLöschenHannele: tuskin se Shakespeare niin paljon naisia kulutti kuin Pablo
AntwortenLöschenAnjakar: hyvin sanottu ja varmaan vielä kovalla äänellä :-))
Tosi mielenkiintoinen juttu! Tykkään teatterista ja kuvataitesta, olisin siis varmasti tyännyt tästäkin.
AntwortenLöschen