Sonntag, 17. Oktober 2010

Simultaanikirkko ja perhejuhlat

Altenbergin tuomiokirkko on noin puolen tunnin automatkan päässä meiltä ja sen vieressä olevassa ravintolassa oli eilen sukutapaamisemme. Kirkko on osa vuonna 1133 rakennettua sistersiläisluostaria ja toimii nykyään ns. simultaanikirkkona eli siinä pidetään sekä katolisia että evankelisia jumalanpalveluksia. Oliskohan sellainen mahdollista myös Pohjois-Irlannissa?
Kirkko on todella näkemisen arvoinen. Siellä on hyvät urut ja siellä pidetään paljon konsertteja. Olen ollut siellä mm. suomalaisen Candomino-kuoron konsertissa. Varsinkin joulun aikaan kirkossa ja sen ympäristössä on aivan mahtava tunnelma.

kuvat netistä

Sukutapaamiseen oli tullut 20 henkeä, mm. serkku Sveitsistä ja lankoni Berliinistä. Lanko ei normaalisti välitä sukulaisista eikä hänen 13v tyttärensä tunne meidän lisäksi yhtään sukulaista eikä tytär ja vaimo olleet nytkään mukana. Ei ole kuulemma tarvetta, kun on ystäviä. Minä vähän ihmettelen, kun itsellä on niin ihania muistoja tädeistä ja sedistä, niitä en antaisi millään pois. Kuvassa suvun valkoinen lammas ja vanhin 82v setä kertoo anekdootteja elämästään ja kaikki kuuntelevat kiinnostuneena.

Kommentare:

  1. Kaunis kirkko.

    Sukutapaamiset ovat ihania. Meillä oli ennen tapana kokoontua lapsuuden kotiini heinäkuussa äitini syntymäpäiville. Parin vuoden tauon jälkeen yritämme kokoontua jälleen ensi kesänä, vaikka päivänsankaria ei enää ole.

    Olen erittäin sukurakas, pidämme sisarusteni kanssa tiiviisti yhteyttä. Perheeni vanhimpana olen huomannut, että minulta kysytään helposti mielipidettä. Hyvä niin.

    AntwortenLöschen
  2. Kaunis paikka sukutapaamisille,ja yleensä mukava tuollainen tapa.Itselläni on enään niin vähän sukua olemassa,että tuliskohan tuollaista tapaamista aikaiseksi..Tosin pikkuserkkuja on siellä täällä ympäri maailmaa...

    AntwortenLöschen
  3. Marjatta: se kirkko on todella kaunis ja hienossa ympäristössä, siellä on mahdollisuus patikoida kukkuloilla.
    Yaelian: minulla on itsellä vain veli ja hänen tyttärensä ja tämän kaksi tytärtä ja siksi nautin näistä miehenpuoleisista sukulaisista enkä voi ymmärtää lankoni ajatuksia sukulaisten tarpeettomuudesta.

    AntwortenLöschen
  4. Itse kuulun sukurakkaaseen sukuun ja tuo kuulostaa oudolta korviini, että "miksi kun on ystäviä". Mutta ihanaa, että tapaamisia järjestätte ja että pääset niistä nauttimaan.
    Tuo kysymyksesi Pohjois-Irlannista on mielenkiintoinen, meidän protestanttikirkko (olemme lähellä P-I:n rajaa) järjesti ekumeenisen jumalanpalveluksen ja jotku katoliset sitä protestoivat äänekkäästi. Mutta, että koko kirkko ei olisi selkeästi kumpaakaan, vaan että vuorotellen... toivottavasti, edes täällä etelän puolella jonain päivänä. Pohjoisessa voivat joutua vähän kauemmin odottelemaan.

    AntwortenLöschen
  5. Tuollaiset kirkot Pohjois-Irlannissa saisivat ne uskontaistelutkin loppumaan. Hieno ajatus saksalaisilta, hehän sotivat uskonsotansa jo 1600-luvulla kolmikymmenisessä sodassa.

    Minäkin pidän sukutapaamisista.

    AntwortenLöschen
  6. Simultaanikirkko, mikä hieno ajatus! Miksi tosiaan jokaisella kuppikunnalla pitääkin välttämättä olla oma kallis pytinki.
    Minäkin pidän sukutapaamisista, omassa suvussani vietetään lähes kaikki kekkerit neljän polven voimin ja väkeä kertyy viitisenkymmentä henkeä. Juhlien järjestäminen tulee kalliiksi, jos siihen vielä pitäisi lisätä puolison sukua ja ystäviä..

    AntwortenLöschen
  7. Sukutapaamiset taitavat olla melkein ainoat, joissa tapaa lähes kaikki serkut ja muut sukulaiset. Meidän suvussa on niin paljon serkkuja, etten kaikkia edes tunne. Yritimme kerran järjestää yhteistä tapaamista, mutta ei siitä sitten sen kummempaa tullut. Milloin oli jollain muita menoja, milloin sairautta, milloin puuttui sopiva paikka...Näitä estelyitähän löytyy. Joten nyt sukutapaamiset ovat jääneet yksittäisiin vierailuihin.

    AntwortenLöschen
  8. Hienot puitteet sukutapaamiselle. Meidän suvussa nuo tapaamiset vain harvenevat ja harvenevat. Ennen oli eri asia, kun vanha polvi vielä oli elossa, meillä "nuorilla" näyttää kaikilla olevan vain kiire. Kivat muistot minulla kuitenkin on noista sukulaisten kokoontumisista.

    AntwortenLöschen
  9. Niin, suku on pahin, koska sukulaisiaan ei voi valita. Minulla on ihania sukulaisia ja huomenna työmatkalla pääkaupungissa tapaan yhden nuoren sukulaiseni. Kesäpaikalla tapaa sukulaisia jatkuvasta ja siellä saa myös aina apua (käytännön asioissa) tarvittaessa - ja auttaa jos osaa heitä.

    Tuo yhteiskäyttö on hieno käytäntö. Soisivat sen muistavan myös nämä Suomen ev.lut. seurakunnat, kun eivät "mahdu" samaan kirkkoon tai jumalanpalvelukseen, kun on näitä p:n synodilaisia (naispappien vastustajia) ja muita ryhmiä.

    AntwortenLöschen
  10. En tunne vastaavia sinultaanikirkkoja tästä läheltä, mutta lähikirkkojen (katolisten ja evankelisten) papit vierailevat ahkerasti toistensa kirjoissa puhumassa. Hyvä sekin.

    AntwortenLöschen
  11. Todella kaunis kirkko ja upea maisema!

    AntwortenLöschen
  12. Tuttu kirkko tuo Altenberger Dom! Minut on vihitty sistersiläisluostarissa Westerwaldissa. Ex-Gatte oli siellä aikanaan 10v sisäoppilaitoksessa.
    Meillä on äidin puolelta paljon serkkuja ja niinkun karjalaisilla on tapana, me tavataan usein toisiamme. Valittettavasti meitä vanhempaa sukupolvea ei ole enää jäljellä. Ensi kesänä aiotaan toistamiseen lähteä äitiemme kotikylään Laatokan Karjalaan.
    Hyvää tulevaa viikkoa!
    Maikki

    AntwortenLöschen
  13. Heljä: paavihan vastustaa sitkeästi ekumeniaa ja sanoi vielä joku aika sitten, että ekumenisen jumalanpalveluksen pitäminen oli yhtä paha synti kuin lasten hyväksikäyttö pappispiireissä. Uskomatonta!
    Tuure: tuskin sinäkään nuoresta iästä huolimatta tulet enää näkemään, että tuo olisi mahdollista P-Irlannissa.
    Sirokko: meillä päätettiin, että jokainen maksaa omat ruokansa ja juomansa itse, niin ei tule kenelläkään liian kalliiksi
    Sira: minulla on ollut yhteensä kaksi serkkua ja molemmat paljon vanhempia kuin minä ja jo kuolleet
    Clarissa: viikon vitsi: "me nuoret"
    Helena: no en sanoisi, että tämä suku olisi pahin, on vain hyviä kokemuksia paitsi yksi sukuun tullut ja nyt jo suvusta eronnut toinen suomalainen oli erikoinen
    kato nyt tätäkin: ei täälläkään niin paljon noita simultaanikirkkoja ole. Sattumalta kuulin autoradiossa viime viikolla lähetyksen tästä teemasta.
    Maikki: mikä kylä se on Karjalassa? Äitini oli syntynyt Metsäpirtissä ihan Venäjän rajalla Laatokan rannalla. Isänsä oli siellä tullissa töissä.

    AntwortenLöschen
  14. Miun äiti on Suistamon Leppäsyrjästä Laatokan itäpuolelta.

    Maikki

    AntwortenLöschen
  15. Ettei nyt ihan vitsiksi mene, niin sanotaan sitten me lapset:))

    AntwortenLöschen
  16. Pitkä ja syvä huokaisu. Kuten Heljä sanoi, tasavallan puolella ehkä joskus 50-vuoden päästä, siis ehkä. Pohjoisessa ei ikänä, valitettavasti.

    Voi, kun mieheni suku pitäisi myös yhtä. Nyt tavataan vain hautajaisissa. Hääkutsuja tuskin tulee. Sääli, mutta näin on eikä tälle mitään voi.

    AntwortenLöschen
  17. Ihanaa, että suku pitää yhtä - vaikka varmaan jokaisen sukuun kuuluu joku, kuka jostain syystä jättäytyy takavasemmalle; outoa ...

    Ja tuo kirkko on todella kaunis!

    AntwortenLöschen
  18. MaaMaa: tuo miehen äidin puoleinen suku pitää kyllä yhtä ja sitä on kiva katsella. Setä kertoi mm. miten hän alkoi rahattomana opiskella insinööriksi ja vanhemmat sisaret maksoivat opinnot. Ne siskot olikin sitten ylpeitä, kun veli väitteli vielä tohtoriksikin.

    AntwortenLöschen