Käyn ylikierroksilla. Reilun viikon aikana täällä kiillottivat vaikka minkä maalaiset vieraat meidän oven kahvaa ja tuloksena on yksi rätti (arvatkaa kuka) ja iso kasa pyykkiä, kuvassa murto-osa siitä.
Vieraiden majoittamisessa on kaksi puolta, hauskaa on, mutta....... Muistan kuinka meidän porukka aikoinaan kävi vuotuisella vierailulla sukulaistädin luona pääkaupungissa, aina oli todella hauskaa ja erilaista ohjelmaa ja hienot ruoat ja kaikki. Nyt jälkeen päin ymmärrän (omasta kokemuksesta), että voimille varmaan otti, kun täti alkoi olla tällainen meidän ikäinen. Hän sanoikin usein, että vuosien myötä jonkinlainen itsekkyys lisääntyy, tai halu määrätä omasta ajastaan.
Tämä oli sen takia vähän erikoinen juttu, että oli jatkuvasti uusia vieraita, välillä vain kaksikin tuntia aikaa vaihtaa lakanat ja siivota vieraiden kylppäri ja valmistella ruokia. Kesällä oli pariin otteeseen samat vieraat viikon, se oli ihan iisiä tähän verrattuna. Ja logistiikka on aina suurin ongelma, miettiä mitä syödään ja tehdä ostokset ja yrittää tehdä ruuat niin, ettei seiso koko aikaa keittiössä ja jätä vieraat yksin.
Kyllä, monet vieraat peräjälkeen ottaa kyllä vähän voimille. Pari vuotta sitten meilläkin oli sama tilanne. Kolme perättäistä vierailua Suomesta ja sitten vielä oma lähtö heti perään. Sanoinkin silloin, että taisi olla viimeinen kerta, kun suostun sellaiseen. Mutta vannoahan en voi. Vierailut ovat kuitenkin niin antoisia.
Meillä oli huono tuuri, kun kaksi ensimmäistä vierasta tuli ihan muista syistä Kölniin, noita viimeisiä on kaivattu jo odotettu pitkään. Kun taittelin juuri pyyheliinoja, ajattelin, että onpas niitä paljon. Tällaisessa tapauksessa on kiva omistaa rumpukuivaaja. Tosin ulkona tuulee nyt niin, että varmaan kuivuis pyykki sielläkin.
Tulee mieleeni äitini minun ollessa vielä lapsi. Meille usein tupsahti yllättäen isän sukulaisia Lappeenrannasta tai Hesasta kylään ilmoittamatta etukäteen. Äiti karjalaisena oli vieraanvarainen, keitti ja paisto ruokaa, meillä oli vain puuhella + uuni, eikä jääkaapia...kesähelteellä ei mitään kivaa hommaa. Lisäksi paikallisia sukulaisiakin tuli meille ja heillekkin tarjottiin ruokaa. Ihmettelen, miten äiti jaksoi, kukaan ei tarjonnut apuaan ja miun pikkuveli oli vielä kehitysvammainen. Onneksi meillä nykyisin on paremmat olosuhteet. Noihin isän sukulaisiin minulla ei yhtä serkkua lukuunottamatta ole mitään yhteyttä enää, Äitin sukulaiset oli onneksi toisenlaisia .
Kyllä tulee usein mieleen, miten naiset on saaneet rehkiä ennenvanhaan, kun pyykit keitettiin saunan padassa eikä ollut pakastimia tms. Kyllä nämä mun valitukset on "klagen auf hohem Niveau" ja hävettää.
Sympatiseeraan. Meillä on ollut tässä kuussa 22 yönä yövieraita. Ja juuri nyt tuli ovesta vielä kahdeksi yöksi yksi vieras. Rättinä, mutta onnellisenakin...
Ei ihme, että teillä käy vieraita, kun teillä on niin hyvät fasiliteetit. Täällä on niin huonot tarjoilut - tai laiska emäntä - että vieraita käy harvoin. Mökillä tosin paljon enemmän.
Vieraiden majoittamisessa on kaksi puolta, hauskaa on, mutta....... Muistan kuinka meidän porukka aikoinaan kävi vuotuisella vierailulla sukulaistädin luona pääkaupungissa, aina oli todella hauskaa ja erilaista ohjelmaa ja hienot ruoat ja kaikki. Nyt jälkeen päin ymmärrän (omasta kokemuksesta), että voimille varmaan otti, kun täti alkoi olla tällainen meidän ikäinen. Hän sanoikin usein, että vuosien myötä jonkinlainen itsekkyys lisääntyy, tai halu määrätä omasta ajastaan.
AntwortenLöschenTämä oli sen takia vähän erikoinen juttu, että oli jatkuvasti uusia vieraita, välillä vain kaksikin tuntia aikaa vaihtaa lakanat ja siivota vieraiden kylppäri ja valmistella ruokia. Kesällä oli pariin otteeseen samat vieraat viikon, se oli ihan iisiä tähän verrattuna. Ja logistiikka on aina suurin ongelma, miettiä mitä syödään ja tehdä ostokset ja yrittää tehdä ruuat niin, ettei seiso koko aikaa keittiössä ja jätä vieraat yksin.
LöschenKyllä, monet vieraat peräjälkeen ottaa kyllä vähän voimille. Pari vuotta sitten meilläkin oli sama tilanne. Kolme perättäistä vierailua Suomesta ja sitten vielä oma lähtö heti perään. Sanoinkin silloin, että taisi olla viimeinen kerta, kun suostun sellaiseen. Mutta vannoahan en voi. Vierailut ovat kuitenkin niin antoisia.
AntwortenLöschenMeillä oli huono tuuri, kun kaksi ensimmäistä vierasta tuli ihan muista syistä Kölniin, noita viimeisiä on kaivattu jo odotettu pitkään. Kun taittelin juuri pyyheliinoja, ajattelin, että onpas niitä paljon. Tällaisessa tapauksessa on kiva omistaa rumpukuivaaja. Tosin ulkona tuulee nyt niin, että varmaan kuivuis pyykki sielläkin.
LöschenTulee mieleeni äitini minun ollessa vielä lapsi. Meille usein tupsahti yllättäen isän sukulaisia Lappeenrannasta tai Hesasta kylään ilmoittamatta etukäteen. Äiti karjalaisena oli vieraanvarainen, keitti ja paisto ruokaa, meillä oli vain puuhella + uuni, eikä jääkaapia...kesähelteellä ei mitään kivaa hommaa. Lisäksi paikallisia sukulaisiakin tuli meille ja heillekkin tarjottiin ruokaa. Ihmettelen, miten äiti jaksoi, kukaan ei tarjonnut apuaan ja miun pikkuveli oli vielä kehitysvammainen. Onneksi meillä nykyisin on paremmat olosuhteet. Noihin isän sukulaisiin minulla ei yhtä serkkua lukuunottamatta ole mitään yhteyttä enää, Äitin sukulaiset oli onneksi toisenlaisia .
AntwortenLöschenMaikki
Kyllä tulee usein mieleen, miten naiset on saaneet rehkiä ennenvanhaan, kun pyykit keitettiin saunan padassa eikä ollut pakastimia tms. Kyllä nämä mun valitukset on "klagen auf hohem Niveau" ja hävettää.
LöschenSympatiseeraan. Meillä on ollut tässä kuussa 22 yönä yövieraita. Ja juuri nyt tuli ovesta vielä kahdeksi yöksi yksi vieras. Rättinä, mutta onnellisenakin...
AntwortenLöschenKamalaa se oliskin, jos ei kukaan kävisi. Tässä nyt eniten harmitti, ettei jäänyt yhtään aikaa väliin.
LöschenEi ihme, että teillä käy vieraita, kun teillä on niin hyvät fasiliteetit. Täällä on niin huonot tarjoilut - tai laiska emäntä - että vieraita käy harvoin. Mökillä tosin paljon enemmän.
AntwortenLöschenOn kyllä ihan kiva, että on vieraille oma kylppäri eikä heidän tarvitse nukkua olohuoneen sohvalla.
Löschen