Donnerstag, 5. Juni 2014

Zürich - Lachen - Walensee - Walenstadt

Schaffhausenista matka jatkui Zürichiin, jossa oli koko matkan huonoin hotelli. Pienen pieni huone, jonne meinasi tukehtua ja mietimme, miten siinä voi joku asua kesähelteellä. Iso oli sen sijaan se risteys, jossa hotelli sijaitsi ja siinä kulki vielä pari äänekästä ratikkalinjaakin, joten nukkuminen ei oikein onnistunut, vaikka takana oli rasittava matka ja vähän stressiäkin Allumiehen löysän ruuvin kanssa tai siis tällä kertaa hänen lainapyöränsä ruuvin kanssa. Matkanjärjestäjä oli luvannut tuoda aamulla Allumiehelle uuden pyörän ja kun menimme aamiaiselle, respan rouva ilmoitti, että pyörä on vaihdettu. Mitä mitä, mikä on vaihdettu, se rikkinäinen pyörähän oli 8 km päässä jossain preerialla lukittuna pylvääseen eikä meillä ollut ollut vielä mahdollisuutta kuvailla, missä se on (tosiaan KUVAilla, sillä otin valokuvan lähimmästä postilaatikosta, jossa oli sen osoite). Kävi ilmi, että joku tomppeli sieltä pyöräfirmasta oli ottanut ystävämme J:n ehjän naisten pyörän (J. ajaa aina naisten pyörällä) ja jättänyt tilalle miesten pyörän eikä Allumiehellä ollut edelleenkään pyörää ja J:llä miesten pyörä. Soitimme taas siihen toimistoon ja puoli tuntia myöhemmin tuli uusi pyörä ja viinipullo ja me saimme ilmoitettua, missä se rikkinäinen pyörä oli. Kovasti pyytelivät sitten viimeisenä päivänä anteeksi töppäilyjään ja jakelivat lisää viinipulloja ja satulan suojia.

Juuri kun pääsimme pyörän selkään alkoi sataa. Ajoimme vähän ylempänä rinteellä hienojen luksustalojen ohi, kauniilla säällä upeat näkymät järvelle, mutta nyt oli huono näkö, kun ei ollut tuulilasinpyyhkijöitä silmälaseissa. Kerran pysähdyimme pitkän ylämäen jälkeen juomaan ja ystävällinen sveitsiläismies tuli kysymään, tarvitsisimmeko sateen suojaa. Enpä voisi kuvitella, että täällä Saksassa joku miljonääri tulisi tarjoamaan ohiajaville vettä valuville pyöräilijöille suojaa.


Zürich-järven kapeimmalle kohdalle on rakennettu pato, jonka yli pääsimme järven toiselle puolelle.
Padon vieressä oli vanha puinen silta, mutta se oli vain jalankulkijoille. Minusta se oli niin nätti, että pysähdyin valokuvaamaan, muu porukka viiletti taas kuin Viitamaan susi näkemättä maailman kauneutta.

Seuraava yöpymispaikka oli pikkukaupunki nimeltä Lachen. Lachen on suomeksi nauru, mutta meitä ei naurattanut, sillä taas satoi vettä, mutta sitten syötyämme illalla hyvässä (ja sanomatta selvää hyvin kalliissa) steakhousessa sade olikin lakannut ja järven aallot olivat hävinneet.



Matka jatkui seuraavana päivänä jokien varrella ja vuorten välissä ja sadekin oli lakannut ja meillä oli vain 30km etappi edessä.


Ajoimme nimittäin Walenseen alppijärvelle, jonka ympäri on hankala ajaa pyörällä ja siksi matkaan kuului 1,5 tunnin laivamatka järven yli Walenstadtiin. Keskellä viikkoa ei ollut kovin montaa matkustajaa laivassa ja me saimme kansipaikat ja aurinkokin näyttäytyi.



Järven toisessa päässä Walenstadtissa meitä odotti matkan paras hotelli, jonka parvekkeelta meillä oli tämä näkymä. Kaunis huone, hieno kylppäri, parveke, raitis ilma, hyvä ruoka ja ennen kaikkea rauhallinen paikka.


Kommentare:

  1. Ihania kuvia! Harmittavaista pyöräretkellä tuo sade, mutta aina ei voi voittaa!

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Ei kyllä ollut niin kamala sade kuin muutama vuosi sitten Provencessa, joka oli Euroopan ainoa paikka, missä satoi, Suomessa ja Saksassa oli silloin +30C helteet ja me värjöteltiin Provencessa. Kun menimme syömään, toivat heti lattiarättejä ja pyyhkivät lattian, kun me valuttiin vettä.

      Löschen
  2. Hienoja kuvia, ikuinen Sveitsi-ikäväni yltyi. Zürichin hotellien hintataso on ihan käsittämätön, ollenkaan kohtuullishintaiset hotellit ovat meluisassa paikassa ja ilman ilmastointia.
    Rapperswil ja Walensee ovat todella kauniita paikkoja.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Zürich on kyllä kallis paikka, jopa sveitsiläisille, jotka tienaavat hyvin. Rapperswilistä mulla ei ole kunnon valokuvaa, kun siellä oli sysimustaa, olis varmaan pitänyt ottaa kuva kahvilan leivoksista, ne oli niin hyviä ja kauniita, vieläkin tulee vesi kielelle.

      Löschen
  3. Mikä onni, että et ole Viitamaan suden sukulainen, vaan jaksat keskittyä kauniiseen ympäröivään maailmaan.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Joskus ärsyttää ne sudet, kun painuvat niin kamalaa vauhtia huomaamatta mitään matkan varrella.

      Löschen
  4. Zürichissä me olemme aina löytäneet hyvän hotellin hinta/laatusuhteessa vanhasta kaupungista, mutta muuten Sveitsi on niin hinnoitellut itsensä ulos, että ei me sinne muuta kuin just ennen kuolemaa. Tekee mieli ajaa suoraan Altdorfiin ja siitä ylös pari kilsaa, ottaa tuttu hotelli ja sitten kävellä ylös vielä kilsa...Those were the days, kun olimme joka vuosi Sveitsissä. Nyt Saksa ja Itävalta saavat olla uusi Sveitsimme.

    Tuo Wallenstadt varmaan korvasi risteyshotellin rasitukset.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Tosiaan se hotelli korvasi kaiken, me kaikki sanottiin aamulla, että voi miten hyvin saatiin nukuttua ikkuna auki raittiissa alppi-ilmassa.
      Eikös se Altdorf ollut Wilhem Tellin reviiriä, niin muistele.

      Löschen
  5. Miten kaunista!Ja aika töperösti hoidettu vuokrapyöräfirmalta;onneksi lopuksi Allumies pääsi taas matkaan.,
    Kun asuin Sveitsissä 14-vuotiaana,matkustimme paljon eri puolilla maata,mutta ihan kauheasti en muista missä kaikissa paikoissa olimme ,mutta onneksi on jäljellä siltä ajalta päiväkirja,joka osittain palauttaa muistiin;D

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Ei sitä varmaan kaikkea muista siltä ajalta, kun minä en edes muista, vaikka olin varmaan jo 25,v, kun asuin puoli vuotta Sveitsissä. Tosin tuli kyllä muutama tuttu paikka tuolla matkalla vastaan. Zürichissä olen ollut useammin, kun siellä kävin muutaman kerran työasioissa ja siellä asui serkku, joka kyllä sitten muutti Hollannin kautta Saksaan.

      Löschen
  6. Siksi patikoin niin mielelläni kun siinä ehtii nähdä ja kokea. Pyöräretkeä ei tietysti voi patikoida, paitsi Allumiehellä taisi olla lähellä tämäkin kokemus. Sveitsin hinnat on kyllä tosi kiukuttavia. Paras liikkua sesongin ulkopuolella ja arkisin, jos mahdollista, niin vähän helpottaa. Sveitsin matkailuala on kierteessä kun matkailijamäärät on vähentyny, vaikka ei ehkä uskoisi ainakaan pahimmissa turistikohteissa. Nostavat sitten hintoja jotta riittäisi palkkarahoja ja jäisi vähän tulopuolellekin. Seurauksena turistit vain edelleen vähenee. Sveitsiläiset perheellisetkin ovat karanneet talvilomilleen Itävaltaan laskettelemaan kun ei rahat riitä omiin mäkiin. En tiedä, rakennetaanko sitä maata vain ökyrikkaille ulkolaisille privaattihenkilöille ja firmoille. Onhan maassa omat köyhätkin ja pienituloiset, joiden arki on tosi tiukkaa. Sveitsi on kyllä kiinnostava kaikkine sisäisine skismoineen. Viikonvaihteessa kuitenkin sinne joukkoon vaikka hammasta purren....
    paskeriville

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Patikoidessa on tosiaan helppo pysähtyä katselemaan yksityiskohtia, mutta on tuo pyöräilykin kivaa, jännä saapua pyörän selässä johonkin kaupunkiin. En ikinä unohda kun yhtäkkiä huomasin olevani Piazza del Santolla Padovassa.

      Löschen
  7. Voi ihanuus taas näitä kuviasi. Ääneen huokailin. HK

    AntwortenLöschen
  8. Taitaa jaada Sveitsi kaymatta kun kaikki naita hintoja paivittelee. No, Serbian hintojen jalkeen kaikki tuntuu kalliilta. Siella pihvi maksoi 10 euroa ja 6 yon majoitus Belgradin keskustassa Airbnb-nettisivujen kautta 200 euroa.

    AntwortenLöschen
  9. Onneksi ollessani Baselissa frangin ja euron suhde oli hyvä, joskin kallista silloinkin oli. Mutta ne maisemat ovat upeita! Graubündeniin ja Centovalliin (mikä kirjoitusasu?) haluaisin lomalle vielä...

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Hups, pitää munkin miettiä mikä on Centovalli ja mikä Vallemaggia,

      Löschen
  10. Upeita kuvia :)

    Vai on allumiehellä ollut ruuvi löysällä, hih. Hyvä että saitten mutkien jälkeen uuden pyörän, mutta minua kovin nauratti ajatus viinipullosta ja pyöräilystä. Pitäisköhän joskus ihan kiusata ihmisiä ja laittaa viinipullo pullotelineeseen. Mitähän tuumisivat? Kai täällä Pohjosessa poliisi veis putkaan...

    Olette te reippaita pyöräilijöitä kyllä. Jokos on seuraava retki suunnitteilla?

    AntwortenLöschen