Mihinkään ei voi enää luottaa

Kun saavuimme menomatkalla Ruotsiin, siellä oli tietenkin taas kaunis ilma kuten aina. Menimme lautalla Fehmarnin kautta Vogelflug-linjaa ja jatkoimme Helsingöristä Helsingborgiin, jossa meitä odotti tällainen sää eli Ruotsi piti ikuisen lupauksensa:

Mutta entäs sitten Suomessa! Siellä on ennen AINA satanut ja nyt olimme Suomessa jo viisi tuntia ja sitten vasta alkoi sataa. Ei ole luottamista Suomen ilmoihin (tai keleihin niinkuin nykyään sanotaan. Oli muuten hauskaa, kun Allumies kerran kysyi, että miksi ihmeessä täällä ihmiset puhuu nykyään aina tien kunnosta.). Tehtiin uusi lämpökylmyysennätys eli +11,5C, mutta onneksi ne sateet kestivät vain kolmisen päivää ja sittenhän sää muuttui todella hienoksi ja pysyikin sellaisena koko ajan. Olipa miehellä ihmettelemistä, kun ei ole moista ennen Suomessa kokenut. Järvivesi oli tosin kylmää, mutta mies on urhea ja menee saunasta aina uimaan riippumatta veden lämmöstä, kun minä taan tarvitsen yli +20C.
Muutenkin matka meni hienosti, tapasin sukulaisia ja ystäviä ja last but not least jopa kolme blogiystävää. Helena tarjosi meille hienon aamiaisen, Maikin kanssa koettiin uskomattoman mielenkiintoisia asioita järvellä, siitä joskus myöhemmin enemmän ja Jaelin kanssa juotiin kahvit Helsingissä, tosin aikaa oli valitettavasti aivan liian vähän, mutta oli silti niin kiva tavata livenä.
Eilen aamulla Malmössa satoi kissoja ja koiria ja se sade jatkui sitten myöskin Saksan puolella. Oikeastaan oli tarkoitus olla vielä yksi yö pohjois-Saksassa, mutta sade ajoi meidät kotiin. Moottoritiellä ajettiin välillä 60kmh, kun näkymät oli tällaiset

Täällä kotona oli onneksi poutaa ja juuri kun aloimme kantaa kantaa kamoja sisälle,  naapurit tulivat kutsumaan katsomaan jalkapallo-MM-ottelua ja meillehän se sopi aivan mainiosti, kun voimme nähdä Saksan voittavan ja saimme pientä purtavaakin, kun oma jääkaappi oli täysin tyhjä.
Maarianhaminassa muuten näyttivät olevan edellisessä pelissä Brasilian puolella. Joka puolella kaupunkia näkyi Brasilian värejä ja tällainen porukka marssi kadulla katsomaan ottelua ulkoravintolaan. Sanoin heille, että heillä on väärät vaatteet päällä, eivät uskoneet, mutta seuraavana päivänä olivat häntä koipien välissä.

Minä piirsin meidän auton likaiseen takaikkunaan isot numerot 7:1. Hyvä Saksa♥