Mittwoch, 16. Juli 2014

Mökkeilyä, lokkeja ja lettuja

Laivan saavuttua Turkuun pääsimme Helenan luokse herkulliselle aamupalalle (kiitoksia) ja tutustuimme söpöön Vili-hauvaan, joka tässä näyttelee epäkohteliaasti kieltä saksalaisvieraille.


Illalla menimme heti ensimmäiseksi moikkaamaan kummipoikaa, jolla ei ollut muina päivinä aikaa kummituksille, sillä hän lähti seuraavana päivänä Gotland Runt-purjehdukselle. Saimme maittavan aterian ja kivoja keskusteluja. Valitettavasti vaimo ja 4vee olivat ehtineet jo lähteä lomalle.


Kaksi ensimmäistä päivää Suomessa oli lähes sateetonta ja saimme olla sukulaisten mökillä Mallasveden rannalla kauniissa luonnossa. Hiljaisuutta häiritsi ainoastaan lokkipariskunta, joka tuli räkättämään laiturille menijöille, koska lähellä oli heidän poikasiaan.


Blogiystävä Maikin mökki sattuu olemaan vain parin kilometrin päässä ja pääsimme Maikin ja hänen miehensä kanssa kokemaan jotain aivan ihmeellistä: rengastamaan selkälokkeja. Ajoimme nopealla veneellä keskelle Mallasvettä ja siellä uiskenteli sorsanpoikia, jotka eivät ihan vielä osanneet lentää. R ajoi veneen aivan poikasten viereen ja nappasi ne haaviin ja mittasi vaikka mitä kohtia lokista, tunnisti ne tytöksi tai pojaksi ja kiinnitti jalkoihin renkaat.


Aika iisisti ne kaverit ottivat asian, tässäkin ihan hiljaa kintut pystyssä.




Kovaa vauhtia mentiin, sen näkee veneen aiheuttamista laineista. Allumieskin sai kunnian kokeilla veneen ohjaamista. Tummat pilvet uhkasivat, mutta meillä kävi onni, sillä sade alkoi vasta kun menimme Valkeakoskelle syömään ja lakkasi, kun tulimme syömästä.


Kiitos Maikki ja R, oli unohtumaton kokemus!

Seuraavana päivänä lähdimme etsimään tuttavia, mutta eipä löydetty kovin montaa, olivat varmaan kesälomalla enkä ollut ilmoittanut tulostamme, kun aikataulu oli aika tiukka enkä halunnut mennä pitemmäksi aikaa kenellekään. Yhden luokkakaverin tapasin torilla ja sen jälkeen oli onni mukana, kun tapasimme kotoaan yhden ystäväparin, joka oli juuri paistamassa vieraalleen lettuja muurikassa ja me söimme sitten heidän herkulliset lettunsa, ei tainnut jäädä muille juuri mitään. Allumies vieläkin kuolaa ajatellessaan sitä herkullista sekahilloa, jota saimme lettujen kanssa, kiitos vaan isäntäväelle♥


Ja sitten seuraavana päivänä muuttui tilanne, vettä tuli kuin saavista kaataen ja uudelle untuvatakille tuli käyttöä ja kamera sai olla käyttämättä laukussa. Meidät oli kutsuttu kälyni sukulaisten mökille Hauholle. Onneksi heillä oli lämmitys päällä ja tuli takassa. Sateenvarjon kanssa yritimme vähän kiertää tonttia ja Allumies näki elämänsä ensimmäisen savusaunan, todella harmi, että oli niin kamala ilma.

Kommentare:

  1. Taitaa Vili-hauva odottaa kieli pitkällä herkkuja vierailta:-) Onpas kiva olla mukana lomamatkallanne luonnon helmassa. Saitte olla jopa lokkeja/sorsia? rengastamassa!
    Viimeinen kuva saa kyllä veden kielelle!
    Please, älä laita myöhemminkään mahdollisia sadekuvia, sillä nämä ilahduttavat paljon enemmän.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. No jos yhden sadekuvan saisin laittaa??
      Miten niin sorsa, etkö näe, että se on ihan selvästi lokki. Meillä oli mukana asiantuntija, joka osasi sukupuolenkin määrittää. Taisi antaa tuolle nimeksi Allu.

      Löschen
  2. Sinä kirjoitit yhdessä paikassa sorsanpoikasista, wohl ein Schreibfehlerteufel. Ja Allu-lokki on harmaalokki, selkälokit oli silloin vielä liian pieniä rengastettavaksi. Saas nähdä, mihin "Allu" suuntaa talveksi...Saksaan vai Puolaan ja tuleeko siitä löytöjä eli sattuuko joku lintuharrastaja lukemaan sen renkaan kaukoputkella tai ottamaan siitä kuvan kameralla.

    Maikki

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Kyllä sinusta vähitellen ornitologi on tulossa, kun on kaimakin lokkimaailmassa. Joo, arvasin kyllä, että Schreibfehlerteufelhan tuo oli:-)

      Löschen
    2. No Saksaan se tietenkin tulee, tuonne Reinille kirkumaan ja kakkaamaan.
      Kylläpäs te olette nyt pikkutarkkoja, kun huomaatte kaikki mun virheet. :-)

      Löschen
    3. Ei se Reinille tule. Se menee Mecklenburg-Vorpommeriin tai Sachseniin. Jos se olis selkälokki, niin sehän lentäisi Viktoriajärvelle.

      Maikki

      Löschen
  3. Allu, lokki on ihan suosikkilintuni ja tykkään asua täällä saaressa kun tulee niin kotoisa olo, kun merenrannalla niihin väistämättä tottui.Minä uin nyt tuon kokoisten vähän ruskeiden lokkien joukossa joka päivä. Kohta ne sitten ovatkin jo valkoisia. Teillä oli muuten aivan uniikki kokemus tuo rengastus!

    Letut ja mansikkahillo ovat Suomen suvea yhtä varmasti kuin kantarellien kutsu, jonka jo kuulen tai huumaavat illat...Mun parhaalla ystävällä on 3 saunaa (sic!), joista yksi on MAAsauna, ihan oman beachin viereen kaivettu.

    Nämä sateet ovat ehkä Saksan tuontia..., mutta kiitos, että minä saan siellä päin aina aurinkoa!



    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Se olikin uniikki kokemus, en ole koskaan tajunnut, miten lintuja rengastetaan ja nyt näin sen ihan läheltä. Saksan sateet loppui, kun me tultiin, nyt on odotettavissa jopa +36C.

      Löschen
    2. Kiva, että tykkäät lokeista, yleensähän suhtautuminen niihin on negatiivista. Ne ruskeat ovat tämän ja viime vuoden poikasia. Puhdas aikuispuku isoilla lokeilla (selkä- ja harmaalokki) on vasta 5-vuotiaana. Rengastus tuo paljon tietoa lintujen elintavoista ja muutosta.

      Maikki

      Löschen
  4. Allu, taisitte mökkeillä Saimaalla tai Puruvedellä...

    Savonlinnassa olisi ollut Carmen, Taikahuilu etc. ja muikut!

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Meillä ei ollut kovin paljon aikaa, kun haluttiin Ahvenanmaalle ja Ruotsiin kamujen luokse. Savonlinna kyllä kiehtoisi kovasti, sinne piti aina mennä, kun Jyrki A. vielä esiintyi, mutta nyt ei ole ollut muutamaan vuoteen.

      Löschen
    2. Allu, ens kerralla sitten Puruvedelle! Lupaan teille illan kalliosaarella, loimulohta ja mahtavan auringonlaskun!

      Maikki

      Löschen
  5. Kesäisiä kuvia ja tunnelmia! Lintujen rengastaminen on upea kokemus. Lokeista tulee mieleen Richard Bachin kirja Lokki Joonatan. Hieno kirja lokista ja lentämisestä. Letut ja myöskin mansikkakakku kuuluvat kesään.
    Teille olisin tehnyt vadelmakermakakkua, jos olisimme tavanneet. Ehkä ensi kesänä sitten, kutsu on voimassa.
    Rapsutuksia Helenan koiralle!

    PS Toivottavasti aurinko paistaa Heidelbergissä syyskuun viimeisellä viikolla.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Wow, vai Heidelbergiin olet menossa, minun vanha opiskelukaupunkini. ♥
      KLIK

      Löschen
  6. Pelolla odotin minkälaisen arvion kahvini ja aamiainen saa... Vili lähettää terveisiä ja kiittää rapsutuksista; hän on siskpn koira, joka oli kaupunkilomalla.

    Mehän taisimme ajaa teidän perässä ainakin Tampereelle asti. Upeissa maisemissa olette lomailleet ja kokeneet mielenkiintoisia juttuja. En ole koskaan ollut rengastamassa, mutta se on hurjan jännää ja tärkeää.

    AntwortenLöschen
  7. Lettuja ja mansikoita...kuten Clarissa kirjoitti. Vesi tulee kielelle. Taidanpa itsekin paistaa huomenna muurinpohojalettuja (mikäli sää sallii) sillä käytiinpä tänään mansikkaa poimimassa.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Nam, suomalaisia mansikoita, ne on parempia kuin saksalaiset.

      Löschen