Donnerstag, 16. April 2015

Sisällä ja ulkona + EDIT

Kun tulin aamulla keittiöön, siellä oli pieni kaaos. Illallisvieraat viihtyivät eilen pitkään,  oli niin lämmintä, että voimme istua pitkään ulkona emmekä sitten enää millään jaksaneet tiskata käsin kaikkea, mikä ei mahtunut tiskikoneeseen. Käytimme eilen muuten ensimmäistä kertaa tuota hienoa Iittala Tools uunivuokaa paistinpannuna, magneettinappula näytti, että se toimii induktioliedellä ja hienosti siinä paistui kokonainen argentinalainen naudanfilee.


Pakenin keittiöstä nopeasti mukavamman näköisiin sfääreihin ja löysin terassilta vieraiden tuomat kukkatuliaiset.


Ja mitäs sitten pihan perällä tulikaan vastaan! Kirsikkapuu on avannut kukkansa eikä noissa sinisissä rikkaruohoissakaan ole moittimisen aihetta.


Nyt on edessä kaksi inhottavaa tehtävää. Pitää siivota keittiö, mutta se on peanuts verrattuna siihen toiseen tehtävään. Tässä postauksessa kerroin Allumiehen työkaverin 31v pojan haudasta. Eilen oli lehdessä kuolinilmoitus, josta kävi ilmi, että nyt on perheen toinen poika kuollut 32v saman geenivirheen takia. Kuka osaa sanoa, mitä me kirjoitamme surunvalitteluadressiin? Minä en löydä lohdutuksen sanoja pariskunnalle, joka on menettänyt kaksi poikaansa kolmekymppisenä.

EDIT: laitanpa tähän sen korttini alkutekstin muistiin. Kirjoitin sen tietenkin saksaksi, mutta salapoliisi Clarissa löysi suomalaisen käännöksenkin, kiitos siitä. Teksti on H.C. Andersenin Enkeli-sadusta:


Jedes Mal, wenn ein gutes Kind stirbt, kommt ein Engel Gottes zur Erde hernieder, nimmt das tote Kind auf seine Arme, breitet die großen, weißen Flügel aus und pflückt eine ganze Handvoll Blumen, die er zu Gott hinaufbringt, damit sie dort noch schöner als auf der Erde blühen. 

Joka kerta kuin hyvä lapsi kuolee, tulee Jumalan enkeli alas maahan, ottaa kuolleen lapsen käsivarsilleen, levittää suuret valkeat siivet, lentää yli kaikkien niiden paikkojen, joista lapsi on pitänyt ja poimii koko pivollisen kukkia, jotka se tuo ylös Jumalalle, jotta ne siellä kukoistaisivat vieläkin kauniimmin kuin maan päällä.

Kommentare:

  1. Olen ihan sanaton...On jotenkin väärin, kun sanotaan, että kenellekään ei anneta enemmän kuin jaksaa kestää. Se ei ole totta. Mitä jos ette yrittäisi väkisin laittaa tekstiä, vaan ostat kauniin kortin, jos löydät sellaisen jossa vaikka vain yksi lause, sana tai kuva. Ystäväni mies menehtyi monen kuukauden taistelun jälkeen ja löysin kortin, jonka sisällä oli jostain metellista tehty, lentoon nouseva lintu. Laitoin sen ja vain oman nimeni alle. Vaikka oikein kerään Hesarista hautajaisvärssyjä, on menetyksiä, joissa kaikki sanat tuntutvat niin turhilta. Miksi nyt mielessäni on yksinkertainen kotti, jonka välissä on kuivattu lemmikki. Voihan sen kiinnittääkin siihen. Miksi koko ajan Vergissmeinnicht...

    <3

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Täällä ei harrasteta adresseja, taidan tehdä itse Vergissmeinnicht-kortin.

      Löschen
  2. Ei niitä sanoja taida paljon adressiin kirjoitettavaksi olla. Kuka tuollaisen tarkoituksen voi ymmärtää? Ehkä pelkkä muistaminen riittää. Ei siinä niin paljon sanoja tarvita.
    Keittiö on todellakin tuon rinnalla pieni murhe.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Kuten tuossa sanoin, täällä ei ole adresseja ja ihmiset yleensä kirjoittaa enemmän kuin jonkun lauseen, vähän yksilöllisemmin ja sitä en hyvin osaa.

      Löschen
  3. "Kun kaikki on ohi
    Ei kuulu mitään
    Ei mitään

    Ja se kuuluu.". En tainnut muistaa ihan kunnolla ulkoa tuota Nils-Aslak Valkeapään runoa, joka kertoo tuon tunnelman niin hyvin. Rankkaa.

    Terveisiä Tampereelta hotellista.

    AntwortenLöschen
  4. Perheen murhe koskettaa näin täysin ulkopuolistakin. Kun ajattelee, mitä ovat saaneet kokea ja kestää tietäessään mikä on odotettavissa ja mitä nyt, kun kaikki on ohi! Te, jotka tunnette perheen, löydätte kyllä sydämestänne lopulta ne oikeat sanat.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Kun se vanhempi poika kuoli, paikallistelevisio teki hänestä hienon ohjelman, hän oli siellä reportteri ja ohjelman lopussa poika sano Tschüss ja minä itkin ihan kamalasti, oli niin sympaattinen kaveri.

      Löschen
  5. Voi miten surullista;niin paljon surua yhdelle perheelle.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Onneksi heidän kahdella tyttärellä ei ole sitä geenivirhettä.

      Löschen
  6. Onpa siinä surua yhdelle perheelle. Kulkeneeko geenivirheet sitten miespuolisissa geeneissä, kun tytöt ovat säilyneet siltä.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Muistelisin, että olisi aikanaan huhuttu, että sekä äidillä että isällä olisi todettu se, mutta hehän eivät ole sairastuneet, kantavat vaan sitä geeniä. Tytöt on onneksi säilyneet, en tiedä sitten miten seuraava sukupolvi. Tämän nyt kuolleen pojan tyttöystävä lähti vuosia sitten yhteisen lapsen kanssa "pakoon", syytä ei tiedetä, hän muutti maasta toiseen, jotta lapsen isä ei saanut oikeuden kautta oikeuksia lapseen, vaihtoi maata, kun yksi tuomioistuin teki päätöksen. Kamala tapaus, isovanhemmat näkivät lapsen viimeisen kerran ehkä muutaman kuukauden ikäisenä.

      Löschen
    2. No voi kun ikävää tämäkin isovanhemmille. Pelkäsikö tyttöystävä geenitartuntaa vai mitä? Kyllä lapsella pitäisi olla oikeus molempiin vanhempiin ja sitä kautta myös isovanhempiin.

      Löschen
  7. Usein surun kohdanneet ihmiset sanovat vuosien jälkeen tapahtuneesta, että sitä mitä ihmiset sanovat tai kirjoittavat ei edes muista jälkeenpäin, Että ihmiset stressavat ihan turhaan oikeiden sanojen löytymisestä. Otamme osaa suureen suruunne ja ajattelemme teitä, eikö se riitä?

    Myöskin, ihmiset usein sanovat jälkikäteen, että käytönnön apu olisi ollut suurin apu ja se on se, minkä he parhaiten muistavat kiitoksella. Että vie vaikka valmiiksi tehtyä ruokaa, leipomuksia jne, tarjoaa apuaan siivoamiseen tai mitä apua nyt voi kuvitella näiden ihmisten tarvitsevankin silloin kun omat voimat ovat tiessään. Usein ihmiset jättävät surevat täysin yksin sillä verukkeelle, että kun ei tiedä, mistä puhuisi ja mitä sanoisi. Ja kuitenkin jo vain läsnäolo voi auttaa, ei tietysti kaikilla, kaikkihan me olemme yksilöitä.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Uskon, että käytännön apu on hieno juttu, mutta jos en ole ikinä ollut näillä ihmisillä enkä tunne heitä NIIN hyvin , en kehtaisi "tuppautua" heille. Halusin vain ilmaista osanottoni ja lähetin mielestäni kauniin tekstin.

      Löschen
  8. Kylläpä löysit kauniit sanat!

    AntwortenLöschen