Toivoton torstai

Eikös torstain pitäisi olla toivoa täynnä, mutta eilinen torstaipäivä oli kaikkea muuta kuin sitä. Ystäväni Ginan suolisto on lakannut toimimasta, mikä tarkoittaa sitä, että hänelle jouduttiin laittamaan syöttöletku ja letku, jonka kautta mahasta poistuu liika happo. Kotisairaanhoitaja tulee kaksi kertaa päivässä tekemään hoitotoimenpiteitä. Suun kautta saa syödä ja juoda mitä haluaa ja tänään hän söi hyvällä ruokahalulla hänelle viemääni vadelmatäytekakkua, teki niin hyvää katsella, miten se maistui hänelle ja hän otti jopa toisen palan lisää. Hän on laihtunut kamalasti ja menettää edelleen painoa. Iho on harmaa ja hän on todella väsynyt. Todella kurja tilanne ja ajankohta on todella huono, sillä me olemme parin viikon päästä lähdössä viikon pyörälomalle Ranskaan ja mukaan on ollut lähdössä myös Ginan mies J ja on ollut Ginalle tärkeä asia, että hänen miehensä voisi pitää lomaviikon. Nyt on kaikki epävarmaa , emme tiedä, voiko tilanne pysyä sellaisena, että J voi lähteä mukaan jo kauan sitten maksetulle matkalle. Ginalla on neljä lasta ja sisar auttamassa ja huolehtimassa, mutta mitä jos tilanne muuttuukin vielä kriittisemmäksi. J aikoo päättää asian vasta pari päivää ennen matkan alkamista.
(Kerronko taas, mitä se ihminen sanoi, joka sanoi mulle aikanaan, että ei kai hänen tyttärensä ole pakko vastata mun kirjeisiin. Nyt hän sanoi, että ei Ginan tarvitse valittaa, hänellähän on ollut niin pitkä aika totuttautua tilanteeseen. Menin taas sanattomaksi. Emotion on vieras sana joillekin ihmisille.)

Palliatiivinen hoito näyttää olevan täällä Saksassa(kin) hyvin organisoitu. Potilaan ei tarvitse itse huolehtia yhtään mistään. Sama yhdistys hoitaa lääkärien reseptien hankkimisen ja antaa ne apteekille, joka toimittaa lääkkeet potilaalle kotiin ja palliatiiviyhdistyksen kotisairaanhoito hoitaa kaiken muun.

Laitoin tänään isän ottamia valokuvia kotipaikkakuntani FB-ryhmän sivulle ja törmäsin siellä keskusteluun paikallisesta muusikosta ja aloin etsiä hänen sävellyksiään ja sanoituksiaan ja sieltä löytyi tämä laulu, jonka teksti sai minut nyt kyllä vollottamaan.




Päivän ainoa positiivinen asia olivat oman pihan kukat maljakossa.