Samstag, 28. April 2018

Sekasoppaa

Vähän ihmettelemme tätä naisporukkaa, joka on alkanut jumppaamaan PARKKIpaikalla juuri siinä kohtaa, mihin me yleensä parkkaamme autot, kun lähdemme sauvakävelylle.  Kuvasta vasemmalla muutaman metrin päässä olisi yhtä kauniisti asfaltoitu alue, jonne ei voi puomien takia ajaa autolla. Miksikähän naiset ovat valinneet tämän paikan, kun vieressä olisi hehtaari puistoa ja niittyjä.


Kävimme testaamassa japanilaista ravintolaa ja sepä olikin positiivinen yllätys. Kuvassa on neljän hengen pääruoka, kaikki niin hyvää että vieläkin tulee vesi kielelle. Mennään taatusti toisenkin kerran.


Mikähän ötökkä käy syömässä chiliäni? Etana se ei taida olla, sehän söisi lehdet kokonaan.


Convallaria majalis alkaa kukkia. Vieläkö Suomessa pitää opetella kasvien botaaniset nimet? Kielo on yksi harvasta jonka vielä muistan.


Kommentare:

  1. En tunne ötökkääsi, mutta tuo ruoka japanilaisravintolassa maistuisi kyllä mullekin! Kielot saavat olla pihalla, mulla on niitä kasvamassa, sillä ne tuoksuvat liikaa.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Hyvä, että et ole nyt täällä, kaikkialla tuoksui, kun ajelin eilen pyörällä pitemmän matkan puistojen, metsien ja asuinalueiden läpi, kaikkialla ihana tuoksu, mutta ei sinulle.

      Löschen
  2. Oijoi. Ihanat sushit ja muut.
    Kielo tuo jostain syystä vahvasti mieleen rippikouluiän ja alkukesän. Nuuuuuh.

    AntwortenLöschen
  3. Kasveja ei ole kerätty ja nimiä päntätty päähän kouluissa enää pitkään aikaan, jos ei oteta lukuun meidän lasten innokasta biologian opettajaa, heillä perinne jatkui. Ja myös täällä [klik]

    AntwortenLöschen
  4. Olipa erikoinen jumppapaikka. Luulisi tosiaan, että nurmikolla olisi ollut kivempi jumpata.

    Mä en ole vielä toistaiseksi tykästynyt japanilaiseen ruokaan, eikä tuokaan annos oikein houkuttele... Mutta oli varmasti hyvää. :-)

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Mä en kerta kaikkiaan tajua, miksi juuri tuossa jumppaavat.

      Löschen
  5. Meidän pojat vähän alle 10 vuotta sitten tekivät kyllä kasviot muistaakseni 7. ja 8. luokkien välisenä kesänä. 40 kasvia taisi olla minimi ja sadalla sai jo kympin. Se oli kivaa hommaa (saatoin osallistua). :D Kumpikaan poika ei ole vienyt kasviota mukanaan kotoa muuttaessaan, mutta pidän niitä tallella heille. Minun 70-luvun koululaisena ei tarvinnut tehdä kasviota. Latinankielisiä nimiä ei poikienkaan tarvinnut opetella ulkoa, mutta ne kyllä kirjoitettiin kunkin kasvin tietoruutuun.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Vaikeinta oli silloin saada kaivettua juuret mukaan.

      Löschen
    2. Meillä on 50-luvulla koottu kasvio, joku miehen sukulainen tehnyt aikoinaan ja se on kyllä kaunis. Niin hienolla käsialalla kirjoitettu ja tosiaan juuret kasveissa myös. Mielenkiintoista, miten joissakin kasveissa on yhä kirkkaat värit tallella silkkipaperin alla, toisissa ei yhtään.

      Löschen
    3. Veljeni on mua 20v vanhempi ja hänen kasvionsa oli niin hyvä, että lainasin sieltä jonkun omaani.

      Löschen
  6. Harmi, että tuo kasvien tuntemus jää niin taka-alalle. Minä keräsin aikoinaan mielelläni kasveja, jopa vapaaehtoisesti ylimääräiset 20 kasvia. En tietenkään enää kaikkien latinalaisnimiä muista, mutta aika paljon vielä on suomeksi muistissa.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Mua joskus hävettää, kun tunnistan huonosti täkäläisiä puita jne. Ihmettelen vieläkin, miten isä tunsi kaiken ja tunnisti jokaisen linnun laulusta.

      Löschen
  7. Meidän lapset on ainakin tehnyt kasviota. Ja esikoisella se tulee laajempana nyt OKL:ssä. Mutta mitä on jäänyt mieleen? No ei mitään.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. No nyt piti kyllä etsiä netistä mikä on OKL.

      Löschen
  8. Mitä tuo keskimmäinen "juttu" on tuossa lautasella? Näyttää mielenkiintoiselta!

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Se oli ns. Volcano roll, lohta ja muuta kalaa, spicy majoneesia, kevätsipulia, taikinassa friteerattu, kuvassa ruma, luonnossa kaunis ja tosi herkullinen.

      Löschen