Montag, 18. Juni 2018

Pyörämatka jatkuu

Hypätään taas pyörän selkään ja jatketaan matkaa. Oi miten rakastin tuota pyörää, siinä oli satula, jonka päällä olisi voinut istua vaikka kuinka kauan. Ostamani ohjaustangon laukku oli myös tosi kätevä, siinä oli lompakkoni ja aurinkolasit, nenäliinoja ja aurinkovoidetta ja kamera ja se oli helppo ottaa aina mukaan, jos menimme kauemmaksi pyörästä. Akun lataus kesti aina reilusti kaksi päivää.






Keskipäivän piknik oli aina yksi kohokohta. Etsimme matkan varrelta ruokakaupan, vain yhtenä päivänä ei tullut kauppaa vastaan. Tässä kohtaa löytyi maalaistalo, jossa viitan mukaan oli myös kauppa ja eipä sitten muuta kuin sinne.


Ostimme tuoretta, vielä lämmintä leipää, itse tehtyä savustettua makkaraa,  maksapasteijaa ja kinkkua.





Kaikkien kuumimpina päivänä satuimme löytämään piknikpaikan joen rannasta. Siellä oli paljon perheitä ja lapset pulikoivat kirkkaassa kylmässä vedessä. Me saimme pestyä tomaatit puhtaassa vedessä.



Maisemat matkan varrella olivat kauniita, ongelma on vain, että edellä ajavat miehet eivät ota valokuvia ja ajavat kovaa vauhtia ja me naiset taas haluisimme pysähtyä kuvaamaan muistoja.


Slovenian raja ei ollut kovin kaukana ja sen huomasi kaksikielisistä kylteistä. Koska meillä oli aikaa, koukkasimme Maria Elend-kirkon kautta ja sepä kannatti. Pyhiinvaelluskirkko on rakennettu 1200-luvulla ja oi miten kaunis se oli. Elend on suomeksi kurjuus, sanaa näkee Marialle omistettujen kirkkojen nimessä, se muistuttaa paosta Egyptiin.


Poikkesimme kirkkoon arkipäivänä ja siellä oli silloinkin ihmisiä rukoilemassa, vaikka ei ollutkaan messun aika.



Poikkesimme myös Wörther-järvelle, se on Kärntenin osavaltion suurin järvi ja Velden, josta tämä kuva on, on suosittu lomakaupunki. Kuvassa on paikan tunnetuin hotelli, josta on tehty tv-sarjakin.

  
 

Tuossa kuvattiin juuri morsiusparia. Veldenin lähellä oli seuraava hotellimme ja saavuimme sinne kätevästi jo niin aikaisin iltapäivällä että  ehdimme nauttimaan kauniista puutarhasta ja uima-altaasta.



Matkan päämäärä oli Klopeinin järvi, joka on kuulemma Alppien lämpimin uimajärvi.  Saimme pienen kulttuurishokin kun saavuimme pääpaikalle, joka oli aivan täynnä matkamuistomyymälöitä ja fastfoodpaikkoja ja meille tuli kiire ajaa nopeasti hotelliimme, joka oli onneksi syrjässä hulinasta. Kuvasta saa väärän käsityksen paikasta, jonne meitä ei mikään vedä.

Itävalta oli ihan kiva ja totesimme, että ihmiset autoilijat ovat erittäin kohteliaita pyöräilijöitä kohtaan ja samoin jalankulkijoita. Jos ylitimme katua kohdasta, josta sitä ei saisi ylittää, autoilijat pysähtyivät kohteliaasti ja antoivat meille tietä.
Blogger pottuilee taas eikä meinaa antaa laittaa kuvia ja kirjoittaa tekstin minne haluaa, grrrrrr. En tiedä mitä tästä nyt tulee, mutta painan vaan enteriä ja sillä sipuli.




17 Kommentare:

  1. Noita samoja tarhaterttutomaatteja olemme syöneet koko talven: Ovat kypsinä kuin karkkeja.

    Ihastuttava Itävalta ja teillä kauniit ajoreitit.

    <3

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Oho, taas uusi sana, tarhaterttutomaatti. Mitähän on muuten suomeksi Eichenprozessionsspinner, se on sellainen kamalan vaarallinen toukka, joka aiheuttaa pahaa allergiaa, sitä on paljon tammissa. Sitä ei tarvitse edes koskea ja se tekee pahaa. Kääks, se on täällä lisääntymässä.

      Löschen
    2. Dieser Kommentar wurde vom Autor entfernt.

      Löschen
    3. Voisin antaa Eichenprozessionsspinner nimen hepreaksi, mutta ei taida auttaa. Mantypuilla on myos omansa.

      Löschen
  2. Kaunista. Ja niin reipasta, kun jaksatte tehdä pyöräretkiä. Minä mieluummin kävelisin vaikka useamman sata kilometriä, kun menisin edes muutamaa kilometriä pyörällä. Jotenkin siitä on jäänyt nuoruudesta sellainen raskas tunne. Enkä sen koommin ole paljoa pyöräillyt.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Jos ei ole lapsena paljon ajanut, on helposti vähän epävarma, niin ainakin yksi meidän kaveri.

      Löschen
  3. Ihana pyörämatka teillä, Mutta akun latausaika todella pitkä, miten pitkälle matkalle yksi lataus riittää?

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Hih, hoono soomi. Tarkoitin, että jos lataa akun, sillä voi ajaa kaksi päivää ainakin.

      Löschen
  4. Olipas kiva postaus. <3 Ja niin sympatiseeraan tuota, että ukoilla olisi kiire eteenpäin, mutta naiset haluaisivat valokuvata. Tämä taitaa olla niitä ikuisuuskysymyksiä, jotka eivät tule ikinä ratkeamaan.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Joskus ne viilettää sellaista vauhtia, että meidän pitää sitten miettiä mistähän se oikea reitti menee.

      Löschen
  5. Kadehdittavan hauskan näköisiä teidän pyöräretket.
    Mistä saatte selville nuo rauhalliset pikkutiet ja pyöräreitit? Minäkin tykkään pyöräillä, mutta en halua survoa vilkkaan liikenteen seassa. Täällä Alankomaissa on paljon pyöräteitä, mutta muualla on ehkä vaikeampaa löytää.

    Eväistä tuli jotenkin mieleen lapsuuden Viisikkokirjat :-)

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Ihmeen paljon löytyy hyviä pyöräteitä mm. Italiasta. Onhan niistä karttoja, mutta mehän tehdään aina siinä mielessä järjestetty matka, että reitin on suunnitellut pyörämatkafirma ja saamme heiltä kartan, ajo-ohjeet ja lainapyörät ja he varaavat hotellit ja kuljettavat matkalaukut.
      Oi, Viisikot, niitä rakastin minäkin.

      Löschen
    2. No tollanen järjestely kuulostaa kyllä hyvältä! Täytyykin joskus oikein kuukkeloida, josko noita firmoja löytyis. Jos ei tänä kesänä, niin ehkä joskus myöhemmin.

      Hih, Viisikko ei tainnut ostaa pullollista viiniä, mutta lapsena ihmettelin kun palanpainikkeeksi joivat inkivääriolutta retkillään.

      Löschen
  6. Voi, miten ihana retki. Kadehdin satulaasi. Sillä taitaa mennä näppärästi enemmän kuin 12 km...

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Tuo oli kaikkien aikojen paras satula ja mullahan on sellaiset pyöräilijän topatut aluspöksyt ja sen lisäksi rasvaan itseni oikein kunnolla vauvan rasvalla, ettei mikään paikka hierrä. Kaikkein pahinta on ajaa farkut jalassa, liian paksut saumat.

      Löschen