Montag, 2. Juli 2018

Milanossa

Milano oli jotenkin jäänyt näkemättä eli oli korkea aika käväistä siellä. Kaupungin tärkeimmät nähtävyydet ovat oikeastaan tuomiokirkko ja Leonardo da Vincin ehtoollisfresko luostarin seinällä, muuten siellä ei niin kamalasti ole nähtävyyksiä, mutta kaupunki on kiva ja siellä riitti meille neljäksi päiväksi tekemistä.
Castello Sforzescon ohi kuljimme monta kertaa, se oli aivan lähellä asuntoamme. Linnan tiloissa on nykyään museo, mutta Vinci-osasto oli remontin takia kiinni.


Goottiseen tuomiokirkkoon pitää ostaa lippu ja sinne oli nytkin silti pitkä jono.



Ostimme kombilipun ja kiipesimme ensin helteestä huolimatta jalan kirkon katolle, jossa kannattaa ehdottomasti käydä. Hissilippu olisi ollut huomattavasti kalliimpi. Olimme tosi fiksuja, kun menimme ensin (ilman jonotusta)  sivusisäänkäynnistä katolle ja sieltä pääsimme sitten suoraan kirkon sisälle.


Katolta näkyy ensinnäkin kaunpungille ja sieltä näkee myös hyvin noita lukemattomia patsaita.



Aika erikoinen tämä patsas, joka esittää pyhää Bartolomeoa, jonka iho on kuorittu. Se on ollut keskiajalla varmaan aika ihme.


Tuomiokirkon edessä oli tempaus pakolaisten hyväksi. Valkoisen maton päälle oli kirjoitettu isoin kirjaimin  BE  HUMAN  ja vieressä myytiin punaisia paperilaivoja, joilla ihmiset saivat koristella kirjaimet.



Leonardon ehtoollinen eli Il Cenacolo on maalattu Santa Maria delle Granzie-luostarin seinään. Luostarista on säilynyt vain kaksi seinää. Lippu piti varata kolme kuukautta aikaisemmin ja oli aika kalliskin, siihen verrattuna sanoisin, että ei tuonne välttämättä ole mentävä. Oikeastaan pidin enemmän niistä Etelä-Amerikan ehtoollistauluista, joissa oli lautasella marsupaistia.


Galleria taitaa olla niitä kaupungin tunnetuimpia paikkoja, sieltä löytyy kaikki muotiliikkeet.



Näkemisen arvoinen oli myös hautausmaa Cimitero Monumentale. Siellä näkee miten rikkaita milanolaiset ovat, hautakivet ovat vähemmän kiviä kuin valtavia monumentteja ja välillä aika erikoisia jos ei mauttomia.


Camparin perheellä on oikein viimeinen ehtoollinen hautamerkkinä. Rahasta ei ole puutetta.


Viimeisenä iltana menimme Navigli-alueelle, jossa on kanavia, joita pitkin aikanaan kuljetettiin mm. tuomiokirkon rakentamiseen tarvittu marmori.  Alueella on paljon ravintoloita ja siellä oli illalla paljon ihmisiä.



Kaikenlaisia kaupustelijoita siellä oli myös, kuvassa mm. laukkukauppias. Olin tosin ehtinyt ostaa itselleni käsilaukun kaupungilta, aitoa muovia ja osasin tinkiä ja maksoin vain 25€ pyydetyn 45€ asemasta.




Italiassa on se hyvä puoli, että hyvää ruokaa löytyy vaikka kuinka paljon. Kun tilasimme aperitiivona Aperol Sprizz, sen kanssa tuotiin samaan hintaan ainakin perunalastuja jos ei parempaakin purtavaa kuten tässä.


Paras ruoka oli Osteria di Brerassa, jossa söimme mm. meribassia suolakuoressa. Hyvää ruokaa ja hyvä palvelu.


Hyvää jäätelöä ja kakkua saa kaikkialta kaupungista.



Milanosta huomaa, että se on pohjoisitalialainen kaupunki ja siellä on aika vaurasta porukkaa. Me maalaiset ihmettelimme milanolaisten vaatteita, naisilla high heels ja miehillä on nykyään erittäin lyhyet (pitkät) housut, sellaiset, joita täällä ennen pilkattiin nimellä "nousuvesi". Saapa nähdä milloin tuo Allumies leikkaa housuistaan 15cm pois,

Kommentare:

  1. Voi mitä herkkuja. Ihan tuli Italiaan ikävä.

    AntwortenLöschen
  2. Milanolla on turhan huono maine lomailukaupunkina. Minä jostain syystä tykkään siitä, vaikka monet sanovat että se on kylmä ja kova. Parhaat muistot sieltä on La Scalasta, minne oli kerran pakko päästä kiskurihintaisista lipuista huolimatta. Itse oopperasta en juuri mitään muista, mutta tunnelma oli huima: Bravoota huudettiin täpötäysistä parvekeaitioista, joissa ihmiset keikkuivat ja kekkuloivat kuin muinaisessa Muppet-showssa. Kiitos kun herättelit hauskoja muistoja kuvillasi!

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Olisin mennyt mielelläni Scalaan, mutta liput olisi maksaneet meiltä kahdelta 700€ ja ystävät ei muutenkaan välittäneet, kun ovat usein käyneet. Se rakennus oli mielestäni mitäänsanova, en edes olis sitä huomannut, jos kaveri ei olisi huomauttanut.

      Löschen
  3. Mulle on jäänyt mieleen kun tuon Castellon pihassa ja puistossa tehtiin elokuvaa ja kuinka hauskaa tuota oli seurata.
    Päärautatieaseman viereisessä ravintolassa sain erinomaisen huonoa ruokaa ja korvikkeeksi erinomaisen hyvää jäätelöä.
    paskeriville

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Kuka sitä nyt menee rautatieaseman viereiseen ravintolaan!!!

      Löschen
    2. Höh, mie kyllä tiään monessa maassa monta kaupunkia, joiden asemien tuntumassa on hyviä ravintoloita, puhumattakaan legendaarisista asemaravintoloista, joita niitäkin vielä löytyy, ja uusiakin on syntynyt modernilla ilmeellä.
      Törmään varmaan useammin tällaisiin kun matkustelen junalla tiiviiseen tahtiin.
      paskeriville

      Löschen
  4. Ihania muistoja Milanosta. Kaupunki oli aivan autio elokuun viikonloppuna kun kävimme siellä. Milanolaiset olivat lähteneet maalle ja vain me ja muutama muu turisti oli paikalla. Istuimme Galleriassa kuuntelemassa livenä pianokonserttia, eikä kirkkoon tarvinnut jonottaa. Navigli jäi näkemättä...

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Oi, pianokonsertti, varmaan hieno. Navigli kannattaa eikä ollut edes hyttysiä.

      Löschen
  5. Olin kauan sitten Pohjois-Italiasta Etelä-Ranskaan ulottavalla kiertomatkalla. Milanosta muistan tuomiokirkon katolla olevine Madonnan patsaineen, Gallerian ja La Scalan.
    Ainakin iltakuviesi kaupunki näyttää viihtyisältä ja tuo ruoka, mitkä lisukkeet aperitiivien kanssa!
    Olet löytänyt edullisen laukun, Ratia-shopissa lähes vastaavan näköisen hinta on 175 euroa.
    Hyvää heinäkuuta!

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Me sanottiinkin, että oltais voitu baarissa juoda kolme Aperol Sprizziä ja syödä ne lisukkeet eikä olisi tarvinnut enää mennä syömään ravintolaan.

      Löschen
  6. Juuri tuon värisen murretun keltaisen laukun tarvitsen itsekin.

    Ystvämme, joka asui vuosikymmeniä Decenzanossa tarjosi meille oopperailtaa Milanossa, mutta valitsimme muuta. R. on käynyt usein, minä en kertaakaan. Italianopettajamme joutui muuttamaan Milanosta pois astmansa takia eli siellä voi olle koreaa, mutta ilmanlaatu on todella huono.

    Italian alpit ovat yhdet maailman kauenimmat, mutta minulle riittävät ne loput:)

    Olemme löytäneet parhaat italialiaset ravintolat Sveitsistä!

    ♥♥♥

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Olisin voinut ostaa toisenkin laukun, jos olisin tiennyt. On niillä varmaan smog-ongelmia Milanossakin. Monet lähtevät viikonlopuksi lähiympäristön järville.

      Löschen
  7. Miten te saitte liput tuonne Viimeiseen ehtoolliseen? Olen kaksi kertaa käynyt Milanossa, mutta ei ole onnistuttu saamaan lippuja, viimeksi - vaikka puolta vuotta aikaisemmin yritimme - lippuja sai vain siksi aamupäiväksi, jolloin minulla oli esitelmä kongressissa. Olen kyllä käynyt La Scalassa (Jevgeni Onegin) eikä se lippu ollut kovin kallis, jotain 70 euroa. Ei tosin meidän paikatkaat olleet parhaita.

    Viime kerralla käytiin juuri tuolla jossain Naviglissa syömässä. Ah, se jäätelö.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Liput tulee kolme kuukautta ennen myyntiin ja kun ryhdyttiin ostamaan, ei niitä tietenkään ollut muuta kuin jonkun kiskuriagentuurin kautta ja niitä sai vain ostamalla yhteen taidemuseoon lippu eli kallis juttu. Sie nehmen es von den Lebenden. Halpaa Milanossa oli uten metro, maksoi vain 1,50€.

      Löschen
    2. just tuota kiskuriagentuuria koitimme viimeksi, mutta ne antoivat sitten vain sellaisen ajankohdan, joka ei sopinut kongressin takia. Pitäkööt Vincinsä, jota varmaan näytetään joillekin amerikalaisille, jotka eivät edes tiedä missä maassa ovat.

      Löschen