Pari päivää Pfalzissa

Lähdimme kahden ystäväpariskunnan kanssa pariksi päiväksi Pfalziin lempihotelliimme. Idea oli se, että kun yksi (joskus vähän hankala) ystävämme ei jostain ihmeen syystä koskaan halunnut sinne, hänen vaimonsa pyysi meitä juksaamaan miestä ja "kutsumaan" heidät sinne synttäri-illalliselle ja siitä kutsusta kun ei voinut kieltäytyä, vaimo sai miehensä vihdoinkin tuohon hotelliin. Tälle miljonääripariskunnallehan ei oikeastaan kelpaa koskaan mikään, mutta voi ihme, tällä kertaa valitettiin vain kylppärin koosta, vaikka heillä oli meistä kaikista suurin huone ja kylppäri. Edelliskerrallahan oli yhdessä hotellissa suuri draama, kun juuri heidän kylppärissään oli yksi pieni sokeritoukka. Näiden suurten ongelmien takiahan pariskunta ei juuri koskaan matkustele, kotona kun on niin paljon steriilimpää, kun vaimo jatkuvasti luuttuaa, siivoojaa ei oteta, koska nämä eivät pysty samaan kuin emäntä itse.
No, anyway, meillä oli kaikesta huolimatta todella kivat kaksi päivää, ihana sää, kiva hotelli ja last but not least loistava ruoka. Vävy in spe on ottanut tähtikokilta keittiön ja taitaa olla nyt jo aika pitkällä saamassa itsekin maininnan Micheliiniin, niin hyvää se ruoka oli.

Monet Pfalzin viinikylät pystyvät kilpailemaan elsassilaisten viinikylien kanssa, tässä pieni kollaasi vierailuistamme Rhodt'in ja Freinsheimin kylissä.

Freinsheimissa tuli vastaan Trumpin leipomo. Donaldin suku on tosiaan peräisin 3 km kauempana olevasta Kallstadtista.

Viininviljelijöillä on varsinkin sesonkiaikaan usein pieniä "baareja", joissa voi juoda viiniä ja syödä jotain pientä. Nyt on saatavilla ns. uutta viiniä, jossa rypälemehu on siis puristettu ja vähän jo alkanut käymään. Sitä kutsutaan monella eri nimellä, mm. Neuer Süsser eli uusi makea ja sen kanssa syödään perinteisesti sipulipiirakkaa. Mekin kokeilimme uutta viiniä, tosin Flammkuchenin kanssa.

Näitä viininviljelijöiden "baareja" kutsutaan usein nimellä Besenwirtschaft eli luutabaari, sillä ennen oli tapana laittaa luuta merkiksi, että baari on auki.