Toinen adventtiviikonloppu 2019

Lauantaina uskallauduimme keskikaupungille, en ole moista ruuhkaa koskaan ennen nähnyt. Tuhannet bussit tuovat joulutoreille hollantilaisia, englantilaisia ja vaikka mitä turisteja ja Domin edessä oli varmaan sadan metrin jono. Tänne ei todellakaan kannata tulla viikonloppuna. En ollut syönyt aamulla mitään ja puolen päivän aikaan olikin pieni nälkä ja poikkesimme kivaan ranskalaiseen leipomokahvilaan. Saksalaisethan ovat ylpeitä 3200 leipälajistaan ja saksalainen leipä on saanut Unescon maailmanperinnetittelin, mutta vaihtelua kaivataan silti ja sitä saa ranskalaisesta leipomosta, vaikka Ranska ei nyt ole kovin tunnettu leipämaa paitsi tietenkin ranskalaista patonkia ei osata ainakaan Saksassa leipoa. Taulussa luki, että voi tilata kaksi luomukananmunaa patonkistickien kanssa ja sepä olikin hyvä valinta, sitä voisi vaikka joskus kotonakin tarjota.

Meillä on kamalan paljon kirjoja ja olemme olleet huonoja heittämään kirjoja pois, mutta nyt olemme päässeet vauhtiin ja iso määrä keittokirjoja sai lähtöpassit jo viikko sitten ja paperiroskis oli niin täynnä, että pelkäsin sen jo hajoavan painosta. Eilen sai sitten ammattikirjallisuus lähtöpassin, yritämme jakaa ne ensi tiistaina illalla myöhään , sen jälkeen kun naapurit ovat vieneet roskitset kadun varteen, ympäristön paperiroskiksiin.

Tänään kävimme Düsseldorfin Kunstpalastin taidenäyttelyssä, teemana DDR-taide, joka ei ole täällä lännessä kovin tunnettua ja minä tunsin oikeastaan vain Tübken, jonka yhden taulun mainitsin tässä.
Hauska maalaus oli mm. tämä toscanalainen maanomistaja.

Ensimmäistä kertaa käytin tänään WhatsAppia museossa. Jotkut taulut oli numeroitu ja kun lähetti sen numeron WhatsAppin kautta museon numeroon, sai lisätietoja.

Sää on ollut viime päivinä tosi tylsä, tänään taisi viisi minuuttia paistaa aurinko, muuten tihkusadetta ja tuulta, mutta säästä huolimatta jouluruusu se vaan kukkii ja kukkii ja kukkii.