Samstag, 3. Oktober 2009

Juku mikä suku

Yksi meidän kummipojista on aatelissukua ja esi-isät taidetaan tuntea ainakin 1500-luvulle asti. Minun sukuni on kaukana aatelista ja meidän tietomme loppuvat suunnilleen isovanhempien vanhempiin. Veljeni innostui joku aika sitten sukututkimuksesta ja nyt sitten odotan jännityksellä, mitä kaikkea löytyy.


Löysin Amerikan tädin arkusta aikanaan vanhat kehykset, jossa oli kuivattuja kukkia ja valokuvia hänen sisaruksistaan. Jos muistan oikein, neljä heistä muutti ruotsalaisen nimensä suomalaiseksi ja neljä säilytti ruotsinkielisen nimen. Jostain syystä suvussamme on aina ollut paljon naimattomia täti-ihmisiä ja siksi ei ole paljon lapsiakaan ollut. Serkkujakin minulla on vain kaksi.

Muistan Australiassa kuulleeni, että sellainen ihminen on oikea australialainen, jonka esi-isä on tullut aikanaan ensimmäisillä laivoilla (first fleet) eli siis ollut sellainen rikollinen, joka on karkotettu Euroopasta. Siellä ollaan siis ylpeitä tuollaisesta taustasta. Muistan myös hämärästi, että isäni olisi kertonut kuulleensa, että Hallin Janne olisi meille sukua. En tiedä, oliko vitsi. Kun mainitsin asiasta minua 20v vanhemmalle ja paljon minua vanhoillisemmalle veljelleni, hän tuumasi, että "ei kai meidän tarvitse niin kovin pitkälle tutkia". Katsotaan nyt sitten, mitä rikollisia taustalta löytyy tai jos vaikka löytyisi toinenkin Amerikan täti, joka etsii perillisiä.

Kommentare:

  1. Toivotaan nyt hartaasti, että se rikas amerikantäti löytäisi teidät:)

    Sukututkimus on tosi mielenkiintoista, mutta vie mennessään ja vaatii paljon aikaa. Minulla onkin nyt tauko, mutta tietoa on kerääntynyt jo valtavasti 1600-luvulle saakka. Tarkkana on oltava, kun nimet olivat niin samanlaisia. Meilläkin oli Texasista sukututkijavieraita ja tuon miehen esi-isä oli samanniminen ja samalta seudulta kuin minun kaukainen esi-isäni. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, ollaanko edes sukua. Muita serkunkumminkaimoja on kyllä löytynyt ihan riittämiin.
    Miehen suvussa on yksi von ja siitähän saa tässä kuulla harva se päivä:) No, se ei ole mikään periytyvä von, joten pysyköön siellä historiassa.
    Sen verran aktiivinen olen myös ollut, että muutama vuosi sitten tein vapaaehtoistyötä ja vein kaikki Korsholman seurakunnissa vihityt 1600-1850 luvuilta Sukututkimusseuran tietokantaan. Aikamoinen homma, kun piti tulkita noita vanhoja käsialoja, joilla nimet oli kirjoihin merkitty.

    AntwortenLöschen
  2. Clarissa: varmaan mielenkiintoista hommaa, mutta täältä käsin hankala tutkia. Yksi suomalainen tuttavani on tutkinut omaa ja vaimonsa sukua ja saanut kunniamaininnankin yhdestä teoksestaan. Hän on kertonut meille jänniä asioita siitä työstään. Meidän suvusta ei löydy mitään von'eja eikä ole von und zu eikä edes hin und zurück.

    AntwortenLöschen
  3. Jännää tosiaankin on sukututkimus,ja mitä sieltä voi löytyä.Minulla on tietoa isovanhempien isovanhepien vanhempiin asti ja hieman sen yli,ei sen enempää.

    AntwortenLöschen
  4. Sukututkimus on varmaan mielenkiintoista puuhaa. Mieheni on tehnyt meille ja lähiomaisille sukupuun vanhojen asiakirjojen perusteella ja muutamia vuosia sitten olimme Leipzigin seudulla itä-Saksassa hautausmaalla katsomassa, löydettäisiinkö sinne haudattuja sukulaisia, mutta he ovat eläneet jo niin varhain, ettei hautakiviä enää löytynyt.
    Meitä huvitti jälkeenpäin, kun me nälän yllättäessä menimme aika yksinkertaiseen ravintolaan syömään ja mulla oli kamera pöydällä ja tein jotain muistiinpanoja ja mieheni huomasi, että ravintolan pomo alkoi tarkkailla meitä, luulikohan se, että ollaan inkognito testaamassa hänen lukaaliaan.

    AntwortenLöschen
  5. Yaelian: sinähän oletkin sitten jo aika pitkälle päässyt
    Soili: hihi, varmaan luulivat, että olette Michelin tai Gault Millau-testaajia (se olisi mun toiveammatti)

    AntwortenLöschen
  6. Serkkuni on tehnyt sukututkimusta ja päässyt 1650-luvulle saakka, toivottavasti jatkaa vielä ja jakaa noita tietoja meille. Hienoja nimiä ja hauskoja yksityiskohtaisempiakin tietoja on selvinnyt. Itsekin olisin kiinnostunut tutkimaan sitä toista puolta suvusta, mutta pitäisi kai ensin mennä jollekin sukututkimus kurssille, jotta osaisi kaivella tietoja.

    AntwortenLöschen
  7. Susadim: oho, olet varmaan jotain hienoa sukua. Varmaan mielenkiintoista lukea niitä nimiä. Harmi vaan, ettei ole valokuvia. Kummipojalla tai paremminkin hänen äidillään on jotain upeita muotokuvamaalauksia esiäideistä.

    AntwortenLöschen
  8. Mielenkiintoinen aihe. Omaani ei ole tutkittu, eikä ole miehenkään. Ja toistaiseksi ei aika riitä tutkimiseen, mutta ehkä joskus tulevaisuudessa.

    AntwortenLöschen
  9. Isäni ja setäni ovat tutkineet tai tarkemmin sanottuna tutkivat yhä edelleen, sukua. Harrastuksen hyviä, tosin myös samalla rasittavia piirteitä on työn loputtomuus. Aina voi yrittää syventää tietojaan yksittäisistä, jo tunnetuista esi-isistä. Itsekin aikaisemmin haaveilin sukututkimuksesta, mutta sivusta seuranneelle se tuntuu aika uuvuttavalta. Ehkä sitten eläkeläisenä... Meidän suvun eka hevosvaras löytyi 1800-luvun loppupuolelta.

    AntwortenLöschen
  10. kato nyt tätäkin: vähän kiperä teema saksalaisille, sillä nehän joutui ainakin jossain määrin todistamaan sitä arjalaisuuttaan kansallissosialismin aikaan
    Anne: ai teilläkin rikollisia suvussa? En ole siis yksin. (:-

    AntwortenLöschen
  11. Ei ole vanneja ja vonneja suvussa :) Hienoilla nimillä tarkoitin erikoisia vanhoja, ruotsalaisia nimiä.

    Täällä muuten pyörii mainos, jossa ameriikan setä etsii perillistä, taitaa etsiä sua :)

    AntwortenLöschen
  12. Vai että Hallin Janne on Allulle sukua. Emmehän voi valita sukulaisiamme eikä sisaruksiamme, eikä vanhempiammekaan!!! Isoäitini ei välittänyt sukututkimuksesta, koska hän oli sitä mieltä, että jos pitkälle tutkitaan, niin sieltä varmasti tulee mustalaiset vastaan!!!!! Hän ei nimittäin voinut sietää mustalaisia.

    AntwortenLöschen
  13. Ei ole löytynyt aateleita minunkaan taustoistani.
    "Isontalon Antit ja Rannanjärvet" ovat vielä selvittämättä.
    Ihana ja rakas Kanaatan täti oli :-)

    AntwortenLöschen
  14. Aivan ihana toi kehys, kukat ja valokuvat. Ma kerailen itse vanhoja valokuvia.

    Mun tati on tehnyt jonkin verran sukututkimusta, mutta mitaan kovin mielenkiintoista ei ole sielta aidin puolelta viela tullut vastaan ja isan puolella ei ole kukaan ainakaan viela innostunut vastaavanlaista tekemaan, sielta kuulopuheiden mukaan loytyisi jo paljon mielenkiintoisempia henkiloita.

    AntwortenLöschen
  15. Susadim: menit lankaan, ei se ollut mikään mainos, vaan tosiasia ja nyt setä löysi mut sun vinkin ansioista. (:-
    Maija: niin, ei sitä tiedä, vaikka tulisikin mustalainen vastaan, vaikka olenkin blondi, sanoo Mendelin opit.
    Nurkkalintu: ollaan sitten samaa köyhälistöä
    Loop: kiva kun kävit ja kommentoit. Nuo kukat tuossa kehyksessä on todella vanhoja.

    AntwortenLöschen
  16. Ihania vanhoja valokuvia, mika se onkaan, mika tekee niista niin kauniita ja kiehtovia.

    Ma joskus kiinnostuin sukutukimuksesta ja meinasin menna jo kansalaisopistoon kurssille, mutta se jai muiden kiireiden takia. Olishan se tosi jannaa tietaa juuristaan enemman.

    Harmittaa ihan, etten alynnyt kysella isovanhemmiltani enempaa.

    Amerikan tadista olen haaveillut monta kertaa. Mun siskon lapset naureskelee mulle, etta ma olen niiden amerikan tati, mutta valitettavasti en viela tarpeeksi rikas. :))

    AntwortenLöschen
  17. itkupilli: sanos muuta, muakin harmittaa, että jäi niin paljon kysymättä

    AntwortenLöschen
  18. Meillä on äidinpuolen sukukirja todella pitkälle tehtynä; meille jäi oikeastaan tehtäväksi nyt vain päivittää sitä tulevilla ;)
    Todella mielenkiintoista luettava ja sieltä löytyy mieletön määrä tuttuja sukunimiä. Alkaa tuntu, että on kaikkien kanssa sukua!

    Isän puolelta ei olla kovin pitkälle päästy. Isäni kyllä aloitteli ja pääsi muutaman sukupolven taaksepäin, mutta sitten tyssäsi. Onneksi hän on kirjannut kaikki äitinsä muistot suvusta ylös. Nyt kuuntelemme vain mummun muita tarinoita, jotka nekin uskomattomia!

    Sukututkimus on tosi mielenkiintoista ja voin kuvitella, miten siihen jää helposti koukkuun! :)

    AntwortenLöschen
  19. MaaMaa: mulla taas ei ole juuri sukulaisia lainkaan. Onneksi on miehen puolelta ihania serkkuja, jotka tunnen omakseni.

    AntwortenLöschen
  20. Sukulaiset ovat tutkineet mun juuriani sekä isän että äidin puolelta. Isän puolelta päästiin 1700-luvun alkuun asti, mutta mitään kummajaisia ei tullut vastaan. Oregonin isosetä tosin kyllä on, hän oli ennestäänkin tiedossa ja jopa pistäytyi kotonani, kun olin lapsi. Äidin puolelta minulla on monen sukupolven takana yhteisiä esi-isiä F.E.Sillanpään ja Dingo-yhtyeen Pertti Neumannin kanssa ;-)

    AntwortenLöschen
  21. Anjakar: Vai oikein Sillanpää! No nyt tiedetään, mistä runosuoni on kotoisin!

    AntwortenLöschen