Vietnam IV

Toisena päivänä vuoristossa teimme noin 10km lenkin, jonka varrella kävimme muutamassa kylässä, joissa asuu vähemmistöjä. Suurin osa vietnamilaisista on etniseltä ryhmältään "vietkinh" ja sen lisäksi maassa on varmaan yli 50 eri etnistä minoriteettia, esimerkiksi hmong, zao, tay, thai jne. Näitä vähemmistöjä asuu paljon siellä vuoristoalueella, usein vaikeissa olosuhteissa hedelmättömässä maassa. Naiset käyttävät arkenakin kansanpukuja. Leivän saanti on vuoristossa kovan työn alla, riisiterassit ovat työläitä ja niistä tulee vain yksi sato vuodessa. Monet naiset tekevät käsitöitä ja yrittävät myydä niitä turisteille. Ihmettelin, kun nämä samat hmong-naiset olivat ihan joka paikassa, kunnes tajusin, että heidän miehensä kuljettavat heidät mopolla aina seuraavaan paikkaan, kun tiesivät, mitä reittiä turistit yleensä kulkee. Korissa he kantavat myytävää tavaraa.

Tämä 22v nainen poikavauvansa kanssa oli valinnut minut "uhrikseen" ja kulki koko ajan perässäni. Hän puhui jopa muutaman sanan englantia.

 Punaiset zaot ovat alunperin kotoisin Kiinasta.

Vietnamilaiset, varsinkin vanhempi sukupolvi, ovat hyvin pienikokoisia, mikä johtuu aliravitsemisesta. Pappa halusi välttämättä kuvaan.

Tämä mummu halusi silittää meidän kaikkien käsiä.

Välillä matkan varrella ei ollut lainkaan asutusta, mutta kauniita maisemia riitti.

Tällaisia vanhoja kauniita kattoja ei saa enää rakentaa puun säästämisohjelman takia, valtio on määrännyt sen sijaan laitettavaksi ruman aaltopeltikaton.

Vastaan tuli huteran näköinen riippusilta, jonka yli uskalsi meidän porukasta vain yksi, en nyt mainitse hullun miehen nimeä.

Yhdessä kylässä tuli vastaan lauma pieniä ankanpoikasia. Kun lauma oli jo mennyt, jostain ilmestyi vielä yksi pikkuinen hysteerinen, joka etsi äitiään ja kun äitiä ei löytynyt, se päätti istua Allumiehen kengän päälle, mutta en ollut valitettavasti kameran kanssa paikalla.

Hmongien vaatteet on usein kovin mustia, mutta jotkut ryhmät käyttävät oikein värikkäitä asuja. Joskus ne muistuttivat jopa saamelaisten vaatteita.

Valitettavasti ilma oli usein utuinen ja riisisato oli korjattu, joten riisiterasseista en saanut oikein hyvää valokuvaa, mutta olen kiitollinen, että siellä ei satanut tai maisema ollut täysin pilvissä kuten hyvin usein on.

Useimmat Vietnamin kiertomatkat järjestetään ilman tätä keikkaa vuoristoalueelle, mutta me sanoimme kaikki yksimielisesti, että matka ei olisi ollut mitään ilman noita vuoria ja vähemmistöryhmiä, joten suosittelen jokaiselle Vietnamin matkaa suunnittelevalle käyntiä Sapassa, vaikka se onkin vähän hankalan (juna)matkan päässä. Paluumatkan teimme bussilla ja se oli aika rasittava, koska teillä ei voi ajaa kovin lujaa.