Mittwoch, 7. August 2013

Sielunmessu

Eilen oli Toni-sedän sielunmessu, ns. Sechswochenamt, jonka katoliset pitävät noin kuusi viikkoa hautajaisten jälkeen ja kirkossa oli aamulla yhdeksältä messu , jossa rukoiltiin hänen ja myös muutaman muunkin edesmenneen puolesta ja samalla pappi siunasi pyöräretkelle lähtevän ryhmän. Saarna oli niin tylsä kuin ne kotipaikkani rovastin aikanaan pitämät saarnat ja ainoa valopuoli oli musiikki. Allumies on ollut lapsena paljon kirkossa kuoripoikahommissa ja osaa hyvin virret ja lauloi taas kovalla äänellä. Tässä on meneillään Bachin kantaatti, joka on suomeksi Kiitos nyt Herran.


Sedän vaimo on hyvin konservatiivinen katolilainen ja hänen mielestään avioliitto on voimassa kuten raamatussa sanotaan =  kunnes kuolema meidät erottaa. Niinpä hän oli sitten laittanutkin kuolinilmoitukseen lähes kymmenen vuotta sitten eronneen tyttärensä nimen viereen myös tämän entisen aviomiehen nimen, vaikka mies asuu kaukana ulkomailla, sillä tädin mielestä tytär ja vävy ovat edelleen naimisissa. Joku paholainen tuossa suvussa on ollut aktiivisena ja saanut aikaan, että useimmat Allumiehen sukupolvesta ovat joutuneet evankelisen aviosiipan uhriksi ja jopa yksi juutalainen miniä löytyy.
Messun jälkeen menimme kaikki yhdessä hautausmaalle, vaikka hauta ei ollutkaan vielä kunnostettu. Sinne oli istutettu ruukkuun ruusu ja kastelua varten täti oli ostanut kokoontaitettavan kastelukannun, sillä täällähän varastetaan kaikki, mitä ei ole lukittu eli pitää olla oma kastelukannu. Tuonne hautausmaalla oli laitettu teline, johon ihmiset saavat lukita omat kastelukannunsa, ettei mummoparkojen tarvitse raahata aina kastelukannua mukana.


20 Kommentare:

  1. Kepeät mullat sedälle!

    Tuo kuva on uskomaton!

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Setä muuten tuhkattiin, meille aika yllätys tuolta kovin konservatiiviselta leskeltä.

      Löschen
  2. Minulle spontaanisti tuosta kuvasta tuli mieleen rakkauslukot! Meidän hautausmaalla usein häviävät maljakot.

    Maikki

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Anoppilaisten haudalta varastettiin kerran sinne istutettu laventeli. Samoin lyhty vietiin. En usko, että varkaat oli jotain tuhoa tekeviä pojankloppeja, heidän on täytynyt olla ihmisiä, jotka käyvät omaisten haudalla, sillä ei sinne hautausmaan kohtaan kukaan muuten mene.

      Löschen
    2. Meidän sukuhaudalta on kadonnut lyhtyjen ja maljakoitten lisäksi jopa metallinen risti, joka oli ruuvattu tiukasti kiinni hautakiveen. Mitähän käyttöä sillekin on mahdettu keksiä.

      Löschen
  3. Antworten
    1. Meidän hautausmaalle laittoivat vaaleansinisiä, joita ei voi ostaa mistään, mutta nekin on viety, vaikka värin perusteella tunnistaa, että ne on varastettuja.

      Löschen
  4. Siis vain noin pieni osa hoitaa omaisten hautoja, ei tuossa montaa kannua ole. Tai ehkä ne loput kantaa kannuja mukanaan ja nyt on sitten noita kokoon taitettaviakin. Juupa juu.
    Täällä viedään haudoilta lyhtyjä, kukkia ja kynttilöitä, mutta yhteiset kannut ovat saaneet armon varkaiden silmissä.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Monet haudat jää käymättä (kuten anoppilaisten), siinä kasvaa vain sellaista Bodendecker (mitähän sekin on suomeksi?) eikä siellä tarvitse kastella eikä siellä muutenkaan juuri kukaan käy muuta kuin kerran vuodessa vähän kunnostamassa. Tuo hautausmaa oli pikkukaupungissa eikä niin iso kuin täkäläiset.

      Löschen
    2. Täällä moni tekee seurakunnan kanssa sopimuksen haudan hoidosta joko kukkien kera tai ilman niitä.
      Maanpeitekasveja ei haudoilla paljon näy.

      Löschen
  5. Ikävää, että hautausmailtakin varastetaan tavaroita ... :(

    Mä tykkään hoilottaa virsiä kirkossa, silloin harvoin kun käyn - oikeastaan vain joulukirkko joka toinen vuosi ... :)

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Mä kävin aina isän kanssa laulamassa Hoosiannaa jouluaamuna, kun sai sitten laittaa uudet vaatteet heti päälle.

      Löschen
  6. ONpas mahtava idea tuo taitettava kastelukannu;D Tuhmia ihmisiä kun vievät hautausmaalta tavaroita:(

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Uskomatonta, että alkavat vielä kasveja kaivamaan maasta.

      Löschen
  7. Unohdin kertoa, että täällä on jo kaksi kertaa ortodoksisella hautausmaalla käyty kaatamassa hautakiviä, ihan käsittämätöntä. Syyllisiä ei tietysti ole saatu kiinni. Onneksi mummoni ja kummijeni hautakivet säästyivät noilta vandaaleita.

    Maikki

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Ei ole sitten Suomikaan enää sitä mitä se ennen oli. Inhottaa tuollaiset häiriköt.

      Löschen
  8. Miten ne nyt kehtaa hautausmaallakin käydä varkaissa? Jotenkin olen luullut, että sikäläiset ovat rehellistä väkeä?

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Suomalaisethan rehellisiä on verrattuna saksalaisiin. Muistan, kun tulin Saksaan ja mulle sanottiin, että polkupyörän pumppu on aina otettava mukaan, muuten se varastetaan ihan heti. Vaikka me asutaan aika fiksussa kaupunginosassa, meiltäkin on varastettu talon edestä letku ja meidän naapureilta oli vuosia sitten kaivettu ja varastettu kukkasipuleita. Anopilta vietiin rullaportaissa pankkikirjat käsilaukusta ja multa meinas romanitytöt metrossa avata käsilaukun, mutta huomasin sen onneksi.

      Löschen
  9. Tuo kuva taas muistutti siitä, että kyllä Suomessa sentään vielä joku roti on. Vaikka viedäänhän täälläkin haudoilta kukat ja kynttilät, mutta ei nähdäkseni kastelukannuja. Hymyilytti tuo kuva...Meillähän on yleensä jo hautajaisia seuraavan päivän kirkonmenoissa kohta, jossa luetaan poisnukkuneet ja rukoillaan. Ja nykyisin yleensä pyhäinpäivänä kirkot järjestävät illalla tilaisuuden, jossa kaikki vuoden aikana seurakunnassa kuolleet luetaan nimeltä ja heille sytytetään kynttilä. Musiikki on usein pääosassa. Olen käynyt isäni jälkeen Jokioisilla ja mamman jälkeen Loimaalla ja täytyy sanoa, että Jokioisten tilaisuus oli ehdottomasti kauniimpi ja mieleenpainuvampi. Loimaalla järjestettiin ihan Jumalanpalvelus, joka ei ollut niin koskettava.

    AntwortenLöschen
  10. Minullakin oli Saksasta vahan erilainen mielikuva.
    Suomi on kylla edelleenkin maailman huippumaita rehellisyydessa.

    AntwortenLöschen