Sonntag, 14. Mai 2017

Siper... eikun Berliinissä

Olimme muutaman päivän Siperiassa Berliinissä ja siellä oli todella kylmää. Huomasin muuten, että berliiniläiset pukeutuvat aika lailla kevyesti, kunhan vain aurinko paistaa. Kun meikäläisillä oli päällä kaikki vaatteet mitä olin ottanut mukaan (kotoa lähdettäessä kun oli kesäpäivä eikä ollut tarpeeksi lämmintä mukana) ja melkein kaipasin käsineitä, berliiniläiset istuivat rohkeasti ilta-auringossa ulkona ohuissa vaatteissa.
Kuva on Volkspark am Weinbergista, jossa olemme usein käyneet langon ja kälyn kanssa, kun he olivat vielä yhdessä, mutta nyt menimme yksin  ja söimme kivassa sveitsiläisessä Nola's-ravintolassa.


Hotellimme oli kävelymatkan päässä Weinbergista ja aivan lähellä Hackescher Marktin junapysäkkiä ja kävelymatkan päässä Alexanderplatzilta. Olimme muutama vuosi sitten Barcelonassa Camperin hotellissa ja tykästyimme ja nyt testasimme Berliiniä ja totesimme sen ihan yhtä kivaksi. Aika kallishan se on, mutta meillä oli parin sadan lahjakortti. Hotellin konseptihan on niin, että hintaan sisältyy aamiainen plus 24h snack (sandwicheja, salaattia, leipää, smoothie, kakkua, hedelmiä, karkkeja, kahvia, teetä ja muita juomia) eli ihan mihin kellonaikaan voi mennä self-service bistroon ja ottaa sieltä purtavaa. Bistro on seitsemännessä kerroksessa ja sieltä näkee kivasti kaupunkia.



 Tässä pieni esimerkki lounaastamme. Salaatit on aina kannellisissa Weck-purkeissa.


Ostimme yleisiin kulkuneuvoihin kätevän viikkolipun, sillä se tuli edullisemmaksi kuin viiden päivän turistilippu. Kaksi päivää jäi käyttämättä ja lahjoitimme paluumatkalla lentokentällä liput nuorelle pariskunnalle, joka oli juuri aikeissa ostaa bussilippua.

Ensimmäisenä hoidettiin Suomen suurlähetystössä passitilaukseni. Se kävi kätevästi ilman aikavarausta ja jonotusta, mutta maksoikin sitten 145 euroa postimaksuineen eli olisi ehkä sittenkin kannattanut hakea Suomesta. Enhän minä sitä juuri tarvitse, mutta tunnesyistä on sellainen pakko omistaa.
Koska satoi, päätimme mennä seuraavaksi KaDeWe:n tavarataloon, jossa on aina pakko käydä ihmettelemässä ruokaosastoa, siellä tulee aina tunne, että me asumme täällä käpykylässä, jossa ei ole mitään tavaraa tarjolla. Myynnissä oli myös suomalaista salmiakkisuklaata, mutta enpäs kiusallanikaan ostanut (sillä olisin syönyt heti koko levyn), mutta naisten osastolta löysin itselleni ihanan kylpytakin.

Iltapäivä menikin sitten ex-kälyä kuunnellessa, siellä on ero meneillään, monimutkaiset finanssit, siitä voisi kirjoittaa romaanin. Illalla etsimme kivaa ruokapaikkaa, mutta monet ravintolat olivat täynnä tai kiinni ja sitten tuli eteen ranskalais-telavivilainen Mani, josta olimme jo aikaisemmin lukeneet ja sieltä löytyikin pöytä ja aivan mahtavan hyvää ruokaa. Tilasimme ainoastaan erilaisia eturuokia, ns. chuzpeles, vähän niinkuin tapas Espanjassa ja ne olivat kaikki aivan ihania.Ruuissa oli paljon sitruunaa ja minähän rakastan sitruunaa yli kaiken.  Mielelläni menen sinne toisenkin kerran.

Tiistaina lähdimme junalla Potsdamiin (sama viikkolippu kelpasi), joka on Brandenburgin osavaltion pääkaupunki, mutta aivan Berliinin kupeessa. Sinne on avattu tänä vuonna hieno museo, joka on lahjoitus yhdeltä SAP:n perustajamiljardeerilta. Museo sijaitsee 1700-luvulla rakennetussa ja nyt kunnostetussa Barberinin palatsissa vastapäätä tuomiokirkkoa. Museolla on itsellään hyvää taidetta, mutta tällä kertaa siellä oli vielä tunnettujen impressionistien näyttely.

Barberinin palatsi:


Näkymä palatsista Potsdamin tuomiokirkolle:


Impressionistien näyttelyssä:


Museossa oli todella kätevä audio-opastus. Kun astui saliin, audiolaite näytti automaattisesti ikonit salin tauluista ja niitä voi sitten klikata ja kuuli selostuksen.


Museon omissa tauluissa oli myös jonkun verran DDR:n taidetta, mutta ei sitä tuttua sosialistista realismia vaan ihan kivoja tauluja. Werner Tübke oli yksi DDR:n tunnetuimpia taidemaalareita. Hänen taulunsa "Kolme naista Cefalusta" esittää nuoruutta, keski-ikää ja vanhuutta. Taulun vieressä oli Tübken sitaatti "Kaikki pysyy sellaisena kuin se ei koskaan ole ollutkaan".


Olimme yli kaksi tuntia museossa,  se kannattaa ehdottomasti katsoa.
Museon jälkeen kävelimme vähän Potsdamissa, joiltakin kaduilta löytyy paljon hienoja vanhoja taloja. Valitettavasti sää oli vähän (tihku)sateinen ja olin kaiken kukkuraksi unohtanut kameran kotiin eli kaikki Berliinin kuvat ovat kännykässä. Kyllä näissä taloissa voisin ihan hyvin asua. Potsdam on muutenkin sopivan kokoinen kaupunki ja sopivan lähellä Berliiniä.





Sanssoucin linnankin ohi kävelimme tai melkein juoksimme, sillä mustat pilvet lupasivat sadetta.


Kun oli maanantaina tavattu ex-käly, niin tiistaina kuulimme sitten langon version aviokriisistä. Sympatiani ovat edelleen kyllä kälyn puolella. Lanko oli valinnut tapaamispaikaksi hyvin yksinkertaisen baarin, koska oli aivan selvästi pelännyt/aavistanut, että joutuu nyt ensimmäistä kertaa 20 vuoteen ehkä maksamaan omat ruokansa. Mukana oli myös uusi kälykandidaatti, todella mukava filmituottaja, jonka dokumentteja näkee silloin tällöin televisiossa. En tosin halua tottua häneen, sillä olen varma, että suhteella ei ole tulevaisuutta, sen verran ihmeellinen kun on anoppini toinen poika. :-)


Keskiviikkona kävimme katsomassa DDR-museota Kulturbrauereissa, joka on vanhaa teollisuusarkkitehtuuria ja toimii nyt kulttuurikeskuksena. Olemme olleet siellä usein, mutta koskaan ennen ei ole tullut mieleen käväistä katsomassa museota.  Sieltä löytyi mm. tarinaa itäsaksalaisten lomamatkoista, heillehän oli tyypillistä telttailu. Tässä Trabant, jonka päällä on teltta. Museo on Bonnin Haus der deutschen Geschichten sivuhaara, mutta hyvin vaatimaton verrattuna Bonnin päämuseoon. Meille siellä ei ollut mitään uutta, sillä olemme aikanaan käyneet paljon DDR:ssä eli kaikki oli tuttua, myös "länsipaketit", joita mekin joskus lähetimme tuttavillemme, mm. kahvia ja suklaata.




Hauskoja taloja löytyi Berliinistäkin, tässä esimerkki onnistuneesta maalauksesta.


Kävimme ensimmäistä kertaa Friedrichshainin kaupunginosassa, joka on tullut kovasti muotiin kuten ennen Prenzlberg. Sinne johtaa Berliinin keskustasta (Berlin Mitte) DDR:n leveä luksuskatu, Karl-Marx-Allee, jonka molemmille puolille on sodan jälkeen rakennettu valtavia asuintaloja sosialistiseen sokerileipurityyliin.


kuva: Wikipedia

Vähän kauhistutti kulkea noiden valtavien talojen ohi ja ihmettelin, miten joku haluaa asua Friedrichshainissa, mutta kun pääsimme kaupunginosan "sisään", ymmärsin, miksi alue on niin pidetty. Sieltä löytyi puitten varjostamia kauniita katuja ja kunnostettuja vanhoja taloja ja paljon paljon baareja.


kuva: Wikipedia


kuva: www.immobilienmakler-friedrichshain-imcentra.de

Friedrichshainin jälkeen ehdimme piipahtaa vielä Kaiser Wilhelm Gedächtniskircheen katsomaan juuri remontoitua kappelia.



Berliini oli todella kiva, mutta nyt on kiva olla kotonakin. Sää on ollut kesäinen ja eilenkin illalla istuimme pitkään ulkona terassilla vieraamme kanssa.















25 Kommentare:

  1. Berlin ist immer eine Reise wert! Muistakaa sitten ottaa Suomeen talvivaatetus mukaan. Meillä tosin on ollut hyvin aurinkoista, mutta viileää.

    Maikki

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Ollaan totuttu siihen, olihan viime kerrallakin kesäkuussa Tampereella muistaakseni +11C eli emme odota mitään.

      Löschen
  2. Berliini kerran kolahti ja nyt ei ole ollut mahdollisuutta käydä siellä pariin vuoteen. Ehkä vielä joskus.. Mutta mukava oli lukea kuvausta Berliinistä :)

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Se on niin iso kaupunki, että katsomista riittää.

      Löschen
  3. "Kaikki pysyy sellaisena kuin se ei koskaan ole ollutkaan", ehdottomasti paras kohta muutenkin hyvässä matkareportaasissa. 10 vuotta viime käynnistämme Berliinissä on mennyt hujauksessa, kauhistus.
    Mutta viettekö sinnekin kylmän sään mennessänne☂☁

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Se lause sai kyllä hymyn huulille. Ilmeisesti me saadaan kylmyys aikaan kaikkialla paitsi kotona. Odotapas kun me astutaan helluntaina Suomen maankamaralle.

      Löschen
  4. Kuvien perusteella voisi kuvitella, että Berliinissä oli lämmintä, mutta! Melkoinen kylmyys on tainnut vallata ison osan ainakin pohjoisempaa Eurooppaa, mutta ehkä nyt lämpenee.

    Hauska konsepti tuo hotellin snack-systeemi. Me olimme joitakin vuosia sitten Berliinissä yksityisessä Otto-hotellissa, jossa oli iltapäivisin tarjolla välipalaa. Ja Lontoossa Crowne Plazassa oli Club-huoneen varanneille "ilmaisia" virvokkeita + pikkupurtavaa tarjolla pitkin päivää. Se oli ihan kiva palvelu.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Snack oli tosi kätevä, kun ei haluttu päivällä syödä enempää, kun iltaisin oli aina treffit jossain ravintolassa ja oli kuitenkin pakko jotain panna suuhunsa.

      Löschen
  5. Aivan hirmuista, että pidän eniten juuri Saksan kaupungeista (sekä Sveitsin että Itävallan), mutta Berliinistä emme pidä kumpikaan. Makuasia, makuasia...Potsdamia emme vielä yhden kerran jälkeen osaa arvoida, mutta se on aina mennessä tai tullessa pelastus Berliiniltä:) Tuo Potsdamin talokuvakollaasi on minusta ihanin.

    Berliiniä kutsutaan nyt Suomen uudeksi Tallinnaksi. Ihmiset haluavat vaihtelua ja Berliinin on lyhyt matka.

    (Meillä syksyllä taas Celle, Amberg, Bad-Kissingen, Göttingen eli se yksi paikka siinä likellä ssshhh..., muita kivoja Bad Homburg, Füssen, Lindau, Baden-Baden...ja mitä kaikkia niitä nyt onkaan. Oli muuten tuuri löytää, pieni, vanha aateliskoti, jossa vain muutama huone, Bad-Kissingenistä, joten nyt sitten kaksi yötä siellä ja illalla kävellen suihkulähde-palmupuiston läpi syömään..)

    <3

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. PS. Ja Schondorf am Ammersee, josta teimme isäntäväkemme kanssa kiinnostavan reissun ruokailemaan Andechs Monasteryyn.

      Löschen
    2. Ehkä ette ole sitten kokeneet sitä "oikeaa" Berliiniä, josta ei voi olla tykkäämättä. Ainoa asia, joka mua haittaa, on se, että siellä näkee kyllä esim. yleisissä kulkuneuvoissa vähän erinäköistä porukkaa kuin meillä enkä välttämättä haluaisi illalla myöhään ainakaan yksin sellaisten kanssa matkustaa samassa vaunussa.
      Ammersee on meille enemmän kuin tuttu, sillä meidän parhaat ystävät asuu vain 15km Schondorfista, mutta toisella puolella järveä. Andechsissa me ollaan käyty sata kertaa, sinne pääsee kävellenkin heiltä. Heinäkuussa olemme Ammerseellä ja toiveena olis ajaa pyörällä järven ympäri.

      Löschen
  6. Katselin kuvia erittäin innostuneena,sillä sinne haluaisin mennä ,etenkin kun veli asuu siellä. Kiva tuon Camper hotellin konsepti,muistan kun kirjoitit Barcelonan vastaavasta.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Kyllähän sun pitää mennä, varsinkin jos on veli siellä.

      Löschen
  7. Berliini listalle, siis! :)
    ....mua aina välillä naurattaa, kun on matkaillut vaikka kuinka tuolla maailmalla, mutta Euroopan pääkaupungeista on moni vielä käymättä! ... Berliini, esimerkiksi. :D

    AntwortenLöschen
  8. Toivottavasti taas ensi syksynä menen Berliiniin; Potsdamissakin olen käynyt (tosin vain päivän), mutta se vaikutti kivalta paikalta.
    Mihinkä säätiedotuksiin sitä uskoisikaan täällä? Nyt tullessa oli +14 astetta, taivas pilvessä, mutta takapihalla kukkivat valkovuokot!

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Me ollaan huomattu, että säätiedotukset ei nykyään pidä yhtään paikkaansa. Välillä ne oli aika luotettavia, mutta nyt menee kyllä kaikki pieleen.

      Löschen
  9. Berliinin läpi ajoimme yöllä. Muistan vain mahtavan portin ja ilotytöt tiemme varrella. Potsdamiin sentään tutustuttiin hieman paremmin kesällä 2014, kun tehtiin paluumuuttoa Suomeen.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Joo, niitä ilotyttöjä kyllä näkee siellä kaupungillakin, täällä Kölnissä ne on enemmän kaupungin ulkopuolella. Niitä nimitetään saksaksi Bordsteinschwalbe eli jalkakäytäväpääskynen ja ne on tosiaan Berliinissä ihan siellä jalkakäytävilläkin.

      Löschen
  10. Kiva postaus Berliinistä. Minäkin olen tainnut löytää sitä oikeaa Berliiniä, sillä tykkään kaupungista kovasti. Ja se KaDeWe:n ruokaosasto saa minut aina ihan hepuliin!
    Meilläkään, Amsterdamin tuppukylässä, ei ole mitään vastaavaa ;).

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Kyllä me taas ihmeteltiin niitä kinkkujen määriä.

      Löschen
  11. Hamassa nuoruudessa liftattiin joskus Schlachtenseelta keskustaan. Taitas jäädä nyt tekemättä, vaikka ei se enää U-Bahnissakaan aina turvallista ole.

    Maikki

    AntwortenLöschen
  12. Berlin on kiva käyntikohde. Mä käyn aina DeKaWe`sä kun sukulaisperheellä oli sen merkkinen auto lapsuudessani, siis DKW, ja kiva olikin puulistoineen kaikkineen.
    Gedächtniskirche oli remontissa ja paketissa kun sen viimeksi näin.
    Täytyypä ryhtyä suunnittelemaan Berliinin matkaa.
    paskeriville

    AntwortenLöschen
  13. Olisinpa tiennyt tuon museon pari kuukautta sitten. Kävin jo kolmannen tai neljännen kerran siinä normaalissa DDR-museossa Spreen rannalla, mutta sekin on tosi kiva, ja sinne oli tullut uutta.

    AntwortenLöschen
  14. Teillähän on ollut mukava reissu. Tosin nuo aviokriisien kuuntelut eivät ole aina niin mukavia, mutta on hyvä, että kriisissä olevilla on kuuntelijoita.

    AntwortenLöschen