Posts mit dem Label perintöjä werden angezeigt. Alle Posts anzeigen
Posts mit dem Label perintöjä werden angezeigt. Alle Posts anzeigen

Samstag, 25. September 2010

‏اللغة العربية‎

Toi on arabiaa ja meilläkin on paljon Arabiaa. Paljon uutta sellaista, mutta myös jotain hyvin vanhaa.
Äidiltä on jäänyt perinnöksi kaksi maljakkoa

ja minulta Hannu ja Kerttu-kuppi.

Donnerstag, 29. April 2010

Vintage?

Löysin tässä joku päivä sitten kaapista Lappeenrannan tätini perintöjä, mm. tällaisen liinan, jota on ehkä käytetty keittiössä astiapyyhkeiden peittona vai mikähän tämä muuten olisi. Minä ainakin muistan, että monella naapurilla lapsuudessani oli sellainen peiteliina keittiön pyyhkeille. Onko tämä nyt sitä vintagea, joka on muotia?

Kuvan valaistus on vähän omituinen, kun ehdin jo ripustaa rätin kahden hyllyn väliin kellarissa eikä tällaisella säällä (+28C) energia riitä sen pois ottamiseen.

Freitag, 6. März 2009

Ruskeaa



Vasemmalta ylhäältä myötäpäivään : kaksi vanhaa lasipulloa makuuhuoneen ikkunalla,
syntymäpäivälahjaksi saatu iso puinen enkeli, kiinalainen pahvipakkaus, makuuhuoneen kaapin ovi (Lloyd loom), lapsuudenkodin lipasto, Thonet-firman kirjoituspöydän tuoli,
vanha perintötuoli Lappeenrannan tädiltä, ihanasta pehmeästä nahasta tehty olkalaukku.
Mutta mitä on keskimmäisessä kuvassa????

Siellä on jalopuurasiassa



Amerikan tädin ikivanha halmapeli. Kun ennen vanhaan matkustettiin varmaan viikko laivalla Amerikan ja Suomen välillä, siellä pelattiin ajankuluksi erilaisia pelejä. Niiltä matkoilta oli jäänyt Rosa-tädin arkkuun mm. halma.

Freitag, 19. Dezember 2008

Iisakin päivänä

Iisakin päivänä meillä soi yleensä jatkuvasti puhelin, niin on tänäänkin soinut ja on ollut kiva rupatella ystävien, sukulaisten ja entisten työkavereiden kanssa.Aamu alkoi musiikilla, kun naapurini ja hyvä ystäväni Maria hiipi meille sellonsa (tai itse asiassa _minun_ selloni kanssa, sillä hän soittaa isältä perimääni selloa, kun en itse osaa)kanssa ja soitti yllätyksenä kauniin barokkisonaatin. Toinen yllätys oli, että hän oli käynyt leipomosta hakemassa tuoreita sämpylöitä ja söimme sitten yhdessä kynttilän valossa aamupalaa. Muitakin lahjoja tuli, mm. Orwellin kirja Burmasta. Enpäs tiennytkään Orwellin suhteesta Burmaan, tunsin ennestään vain Animal farm, taas opin uutta. Elefantti on muistolahja Bangkokista. Siitä saimme 50% special offer-alennusta ja sitten vielä 20% kun olimme early morning customer ja toiset 20% kun asumme Saksassa ja kolmannet 20% kun lentokenttä oli suljettu ja korukauppiaan mielestä se oli kiusallista. Melkein hän oli valmis antamaan meille korun lisäksi käteistäkin vielä.

Montag, 15. Dezember 2008

Ikonit

Tänään sain vihdoinkin ripustettua ikonit seinälle. Ne ovat edesmenneen ihanan Lappeenrannan tätini perintöjä, hän ei ollut ortodoksi mutta keräili silti ikoneja ,joista kahdeksan jäi hänen kuolemansa jälkeen minulle muistoksi ihanasta tädistä.




Dienstag, 7. Oktober 2008

Isoisä ja keinutuoli

Suomalaisia vaihtoehtoja sanalle isoisä ovat kuulemma mm. vaari, ukko, ukki, äijä, äijö, pappa, paapa, paappo, taata, vaija, tuora ja tuhari.Itse en ole kyllä kahta viimeksi mainittua koskaan kuullut ja tuhari kuulostaa korvissani vähän tunarilta. Isäni isä oli viipurilainen ja hän oli vaija. Ja vaijaan kuului aina hänen keinutuolinsa, joka on tehnyt viime vuosisadalla pitkän matkan Viipurista Pirkanmaan kautta Saksanmaalle ja on nyt kunniapaikalla yläkerran takkahuoneessamme. Olin kovin pieni, kun vaija kuoli, joten muistoja ei ole paljon jäänyt, mutta lehteä keinutuolissa lukeva vanhus on jäänyt muistiin.

Samstag, 9. August 2008

Adios Ixus

Olen tässä viime aikoina kovasti epäillyt, että olenko jo vapiseva vanhus, kun valokuvat tuli aina vain epätarkemmaksi, mutta nyt asia selvisi: en minä vapise vaan Canonini. Onneksi löytyi isän vanha kamera varalle ennenkuin ostan uuden.

Sonntag, 3. August 2008

Esi-isien perinnöt

Kuvassa miehen perheen sukua 1910-luvun loppupuolella. Suvulla oli ravintola ja konditoria, josta joutuivat luopumaan, kun kaupunki päätti rakentaa uuden sillan Reinin yli ja tontti jäi siihen alle. Arvokkaasta tontista saatiin hyvät rahat, mutta ennenkuin ehtivät investoida rahan uuteen tonttiin tai taloon vuoden 1923 hyperinflaatio söi kaiken, kun hinnat kohosivat heinäkuun ja marraskuun välisenä aikana 854 000 000 000 %. Leipä maksoi miljoonia markkoja ja seteleitä käytettiin uunin lämmittämiseen.


Perintöjä ei siis paljon jäänyt myöhemmille sukupolville. Meille on jäänyt öljymaalaus ja vähän käyttöhopeaa.