1 + 100 = 101
2 + 99 = 101
3 + 98 = 101
4 + 97 = 101
··· ··· ···
··· ··· ···
49 + 52 = 101
50 + 51 = 101
5050
Minä en ollut paikalla, kun matemaattisia lahjoja jaettiin ja tarvitsen tuollaisiin hommiin laskukoneen. Niitä onkin tässä aikojen kuluessa kerääntynyt tähän huusholliin useampia malleja. Ja jos ne eivät pelaa, niin lottovoitolta voi aina pyytää apua, vaikka se sanoo, että matemaatikot ei osaa laskea.
Tutulta kuulostaa. Laskukone toimii paremmin kuin pää, mutta tärkeintä on kai, että pää osaa käyttää konetta. Täysin sekaisin menen, kun yritän laskea päässä saksaksi. Kaunis kollaasi laskukoneista!
AntwortenLöschenAnne: kyllä minäkin aina suomeksi lasken ja onkin kai todettu, että ihminen laskee aina äidinkielellä, vaikka puhuisi vierasta kieltä sujuvasti. Luin jostain, että eri kieliä (äidinkielenä) puhuvat laskevat eri paikassa aivioissa ja siksi ei ole niin helppoa laskea vieraalla kielellä.
AntwortenLöschenMeillä taitaa olla samat laitteet - paitsi ei tuota ylhäällä oikealla olevaa, ynnä lisäksi helmitaulu :)
AntwortenLöschenPahinta taitaa olla laskeminen ranskankielellä, niinku quatre-vingt-dix-neuf (99). Alasaksan tunnilla me kerrataan aika myös paljon lukuja, ettei pääse unohtumaan.
Soili: mietin kanssa, että onkohan meillä koskaan ollut helmitaulua.
AntwortenLöschenEi siitä niin hirveän pitkä aika ole kun mun mies oli jossain matkalla, oliskohan se ollut Puolassa, ja jonkun liikkeen myyjä oli ottanut helmitaulun esille laskeakseen hinnan!
AntwortenLöschenSiinäpä kokoelma hyviä apuvälineitä laskutehtäviin. Minäkään en löytänyt sinne, missä matemaattista lahjakkuutta jaettiin, eksyin varmaan kieliosastolle.
AntwortenLöschenYksi poikkeus: päässälasku on kuitenkin ollut aina vahvuuteni. Siinä olen parempi, kuin tämä suomenruotsalainen lottovoitto, joka muuten hallitsee paremmin matematiikan salat.
Kun sitä lyhyen lyhyttä matikan kurssia lukiossa tankattiin, oli käytössä tuo laskutikku. Taskulaskin tuli vasta sen jälkeen.
Meilläkin on joku tuollainen antiikkisen vanha laskukone kuin tuo Walther.
Soili: voi olla, että Kiinassa näimme helmitauluja vuonna 1991, mutta nyt niillä on kyllä modernit laskukoneet kaikilla
AntwortenLöschenClarissa: on kyllä muista käyttäneeni laskutikkua koskaan enkä varmaan olisi sitä osannutkaan käyttää.
Olen toivoton matikassa! Töissä lasken joskus ruotsiksi, mutta yleensä kai suomeksi. Luin kirjoituksesi ja linkin Katharina Hagenan kirjasta, ja pakkohan se nyt sitten oli tilata... taidat olla hänen markkinointiassistenttinsa? ;)
AntwortenLöschenSauerkraut: hyvä idea, taidanpa pistää meilin Katharinalle, että lähettää provision heti tänne
AntwortenLöschenMulla kesti vähän aikaa tajuta tuo systeemi.. nimimerkki matikka kutonen.. :)
AntwortenLöschenSe on muuten jännä, itse huomaan laskevani päässä ruotsiksi, jos kyse on rahasta, siis nimenomaan kruunuista. Eurot lasken kyllä suomeksi.. sama kuin matkojen suhteen, täällä olen jo oppinut sanomaan aina "mil", enkä kilometreissä. :)
TaiNa: ai sinäkin sellainen matikkapää (:-
AntwortenLöschenAika monesti ihmiset vähättelevät matemaattisia taitojaan, kun törmäävät kuvatunlaisiin nokkeluuksiin. Eikö se, että pystyy raha-asiansa hoitamaan, pelaamaan matkoilla eri valuutoilla jne. ole kuitenkin sellaista arjen matematiikkaa, johon mietä useimmta pystyvät ihan noin vain.
AntwortenLöschenRanskan numerot on melko haastavia, mutta myös japanin kielessä eri asioiden laskeminen tuotti päänvaivaa kun lukusanat olivat erimuotoisille esineille hieman erilaiset. Siellä myös tuttu helmitaulu, onkin erinäköinen, laajalti Aasiassa yhä käytössä oleva, laskutikun veroinen vehje. Sitä ne siellä Kiinassakin varmaan käyttelivät.
Leen@: no onpas hyvä, että en syntynyt japanilaiseksi!
AntwortenLöschenVoi ei...oo aivan blondi! Meni pikkasen nyt ohi nuo laskutoimituksen, mutta turha edes nàin blondille yrittàà selittàà, eh :-s
AntwortenLöschen-S-: kato se huomasi, että numeroista voi muodostaa pareja, joiden summa on aina 101 ja sitten piti vaan laskea ne yhteen.
AntwortenLöschen