Buon appetito!

Pyörällä polkeminen vaatii kaloreita ja niitähän löytyy Italian cucinasta vaikka millä mitalla.
Ensimmäisenä päivänä ajoimme San Danielen kaupunkiin, joka on tunnettu ilmakuivatusta kinkustaan. Kuiva alppi-ilma ja kostea/lämmin Adrian ilma kohtaavat toisensa San Danielessa ja muodostavat ihanteelliset olosuhteet kinkun kypsymiselle.
Tässä kuvassa näkyy kivan ravintolan ikkunasomistuksen takana kinkkuja roikkumassa seinällä.

Tietysti mekin kokeilimme herkullista, aivan ohueksi leikattua kinkkua, tässä lautasella yhden ihmisen annos.
Kinkun kanssa tarjottiin mm. erilaisia vihanneksia ja oliiveja.



Goriziasta löytyi söpö ravintola ja kaksi porukkamme kolmesta miehestä päätti tilata naudan kyljystä. Ruokalistalla luki hintana 3,80 €/etto ja fiksuja kun olemme, tiesimme tietenkin, että hinta on per 100g, mutta eipäs tiedetty, että yksi kyljys painaa yli kilon ja laskuun tuli kahdesta annoksesta 80 EUR.
Olimme matkan alussa sopineet, että pariskunnat maksaa vuoropäivinä koko porukan kaikki ruoat ja sinä päivänä oli maksuvuorossa Ginamies, joka ei itse ollut tilannut lihaa ja kalpeni nähdessään laskun. Kyllä me sen asian korjasimme seuraavina päivinä, mutta ikuiseksi vitsiksi se tilaus taitaa jäädä ja nyt olemme jo suunnitelleet teetättää Ginamiehelle t-paidan, jossa on tuon liha-annoksen kuva ja viereen tulee hinta 80€.


Uusi kokemus oli saada Proseccoa tynnyristä. Tällaisessa kannussa tuotiin pöytään litra jääkylmää Proseccoa yhdeksällä eurolla ja hyvälle maistui.

Cincin!