Rajamaisemissa

Kuuden päivän ajan pyöräilimme Friulissa Italian ja Slovenian rajalla. Vielä 20 vuodenkin jälkeen tuntuu oudolta ylittää noin vain raja entisen itäblokin puolelle ilman mitään kontrollia, kun siellä ennen oltiin konekiväärien tutkassa ja passia käänneltiin ja väänneltiin ja matkatavaroita tutkittiin perusteellisesti.



Matkasää oli ihanteellinen, aurinkoakin riitti, mutta ei ollut liian kuuma. Sadevarusteita ei tarvittu lainkaan. Gradossa Välimeren rannalla alkoi yhtäkkiä tuulla ja meressä kävi vaahtopäät, mutta sitten tuuli taas laantui onneksemme, sillä sellaisesssa vastatuulessa olisi ollut raskas polkea. Matkaa kertyi noin 360km ja reitti oli lähes koko ajan tasaista maata tai alamäkeä. Vuoria näkyi ympäristössä, vain kerran me tytöt jouduimme taluttamaan pari kilometriä ylämäkeä. Ginalla oli huonolaatuinen sähköpyörä, mutta onneksi se sattui toimimaan hyvin juuri sinä päivänä, jolloin oli mäkisempi maasto. Yksi miehistä sai pienen kriisin, kun hän viimeisillä voimillaan yritti polkea mäkeä ylös ja sitten loppumetreillä Gina ajeli iloisesti vilkuttaen ohi.

Luonto oli kauneimmillaan, alppiniityt täynnä kukkia ja unikkopeltoja löytyi joka paikasta.

Colli Orientali eli itäisiksi kukkuloiksi nimitetään Italian ja Slovenian raja-alueen viinialuetta. Maisemat olivat mahtavat ja Sauvignon maistui, vaikka ei sitä päivällä paljon uskaltanut maistella, kun oli vielä poljettavia kilometrejä edessä.