Ei aika ehdi käydä pitkäksi

Heti luokkakokouksen jälkeen meillä oli jo pitkään päätetty keikka Sauerlandin keskivuoristoon noin 140km meiltä kotoa, vähän liian paljon ohjelmaa, mutta sitä suunnitellessa ei ollut vielä tietoa luokkakokouksesta.

Käväisimme matkalla kahvilla söpössä Freudenbergin kylässä.

Pikkutorttuni vieressä oli keksi, jossa luki:

Jos haluat menestyä, sinun täytyy ottaa omaan käteesi kynä, joka kirjoittaa elämäntarinasi.

Hotellimme oli vanha tuttu, tosin sielläkin tuntui nyt kaikkialla vallitseva pula henkilökunnasta ja ruoka oli huonontunut, mutta muuten oli tunnelmallista.

Kun edellisessä kylässä talot olivat ristikkotaloja, täällä ne olivat harmaasta liuskekivestä ja talojen ovet olivat omaa tyyliään, sellaisia ei meiltä löydy.

Matkan varrella tulin taas todella surulliseksi nähdessäni miten kuuset kuolevat liian lämpimän ilmaston ja vähäisen sateen vuoksi.

Nyt ollaan taas kotona ja ehdimme jo kutsua kavereita syömään. Illalla oli vielä niin lämmintä (climate change), että istuimme alussa ulkona aperitiivilla, vaikka on jo lokakuu.